Kuinka aurinkomme toimii

8.5.2014 11:26 Timo Huolman 3 kommenttia

ilmoita asiaton viesti

KANsainvälinen AvaruusTutkimusalus lähestyy kohdettaan samaan aikaan kun kuu on vetämässä tähtiesirippua alas

Yle dokumentti esitteli meille lähintä tähteämme, tätä kaikille niin tuttua tuntemattomuutta, aurinkoa. Ohjelmassa käytiin katsomassa auringonpimennystä ja käsiteltiin auringonpilkkuja avaruustutkimuksen silmin (josta ohessa taiteellinen näkemykseni) ja jopa niiden vaikutusta ilmastoomme magneettisen vaihtelun seurauksena.

Dokumentti on nähtävissä yle areenassa vielä muutaman päivän ajan, suosittelen sitä lämpimästi.

"Aurinko on maapallon tärkein energianlähde, mutta millainen se on rakenteeltaan? Tutkijat ovat huomanneet, että juuri nyt Auringossa on käynnissä dramaattisia muutoksia. Miten ne voivat vaikuttaa meihin? T: BBC."

http://areena.yle.fi/tv/2188222

Kommentoi 3 kommenttia

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

❤ 1

Petri Luosto 8.5.2014 12:46

Kyseinen dokumentti ei ole YLE:n tuotos, vaan sen on tuottanut BBC. Tämän takia siitä on olemassa Youtubessa englanninkielinen versio:

https://www.youtube.com/watch?v=zhasW2STixg

Koko ilmastonlämpenemiskeskustelussa minua vaivaa se, että yleinen keskustelu keskittyy vain ilmakehässä olevan hiilidioksidin ympärille. Aurinko toimii koko järjestelmän voimanlähteenä ja siksi sen toimintaa olisi hyvä tuntea mahdollisimman hyvin.

Toinen asia, johon olisi hyvä kiinnittää huomiota on globaali vesikierto, sillä vesi pystyy sitomaan huomattavasti lämpöenergiaa. Tätä kautta on nähtävissä, että suuret vesialueet lämpiminä aikoina varastoivat lämpöä ja kylminä aikoina ne vapauttavat sitä.

Tietokonemallien ongelma on se, että ne perustuvat johonkin teoriaan eli toisin sanoen ne ovat yhtä tarkkoja kuin teoriat, joihin ne perustuvat. Yleensä teorioissa on pyrkimys yksinkertaistaa asioita ja tarkastella tilannetta yhden muuttujan kautta. Teoriassa asioita on sangen helppo tarkastella yhden muuttujan kautta kun oletetaan muiden asioiden olevan vakioita.

Ongelma tässä on se, että muiden muuttujien vaikutuksien huomioiminen on vaikeaa ja lisäksi ei oteta huomioon mahdollisia mallin ulkopuolelle jääneitä muuttujia, jotka saattavat reaalimaailmassa sotkea teoreettisen mallin.

❤ 2

Timo Huolman 8.5.2014 13:07

Malleissa ei kyetä/haluta huomioida mm. merivirtauksien pitkäaikaista vaihtelua.

Esimerkkinä AMO mallini perustuu Stefan-Boltzmannin lakiin.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Stefanin%E2%80%93Bolt...

Maapallon keskilämpötila olkoot vaikkapa 288 K = +15 C
Keskiarvoistetun "säteilytasapainon" näin ollessa 390,08 W/m2

Sitten jaetaan maapalloa siivuiksi, lämpötilavyöhykkeiksi, joiden keskiarvo on tuo 288 K.

313 K , 293 K , 283 K , 263 K

(544,2 + 417,9 + 363,7 + 271,3)/4 = 399,26 W/m2

Saatiinkin säteilybalanssin keskiarvoksi jotain aika muuta, joka todistaa että globaali keskiarvoistaminen vie metsään syitä jäljittäessä.

Mutta ei välitetä nyt siitä koska vain muutosta tutkitaan, eli muutetaan alueellista lämpötilajakaumaa vain hieman, aste sieltä toinen täältä, edelleen kesilämpötila on 288 K.

310 K , 292 K, 284 K, 266 K

Saadaan balanssiksi 397,14 W7m2

Tämä matemaattinen todistus kertoo mm. sen, että maapallon energiabalanssi (sisään- ja ulossäteilyn välinen suhde) vaihtelee merivirtausten vaihtelun tahdissa, joten keskilämpötila voi globaalistikin vaihdella suhteellisen runsaasti ilman, että "kasvihuoneilmiö" muuttuu laisinkaan, kääntäen, keskilämpötilakin voi vaihdella energiabalanssin muuttumatta.

Laskuesimerkin tapauksessa päiväntasaajan viilentyessä 3 K ja pohjoisnavan lämmetessä samanverran,
AMO aiheutti 2,21 W/m2 "kasvihuonepakotteen", maapallon keskilämpötilaa nostava "pakote" ilman, että mikään muu kuin lämmön jakauma hieman muuttui.

Tämä aiheuttaa maapallon keskilämpötilaan palttiarallaa puolen asteen vaihtelua, eli melko tarkkaan juuri sen verran kuin maapallon lämpeämisen 1970-luvun suhteellisen viileistä vuosista väitetään "kiihtyneen".

Samalla saatiin vastaus siihen, että maapallolla ei ole energiabalanssia, sekin on jatkuvassa muutoksessa,
sieltä löydetty lähestulkoon hypoteettinen 0,4W/m2 signaali on yhtä tyhjän kanssa todistamaan mitään,
kun luonnollinen vaihtelu edes yhden merivirran aiheuttamana on kertaluokkaa suurempaa.

Timo Huolman 8.5.2014 13:39

Lämpeämisen viimeisen 30 vuoedn aikana havaittu "kiihtyminen" vertailussa Golf-virrassa esiintyvään multidekaadiin vaihteluun.

http://www.woodfortrees.org/plot/hadcrut3gl/detren...

Tulos, toisin kuin väitetään,
havaintotarkkuuden rajoissa lämpeämisessä ei voida havaita co2 päästöjä seuraavaa kiihtymistä,
vaan suhteellisen runsas vaihtelu hallitsee aikasarjoja kuten aina ennenkin.