YLE levittää taas valeuutista
Ainakin YLE ykkösen uutisissa on pitkin päivää pokkana väitetty, että merten osuus ilmastonmuutoksessa tunnetaan hyvin, tuo on vain yksi kohta joka harhaanjohtaa kuulijaa ja jonka osoitan virheelliseksi väittämäksi kansainvälisen ilmastopaneeli IPCC raportin sisältöä siteeraamalla,
todellisuus on päinvastainen, merten vaikutuksesta ei tiedetä vielä paljon mitään, asialla on kyllä spekuloitu vuosikymmenien ajan, mutta tietoa ei yksinkertaisesti ole vielä olemassa,
Näin siis toteaa kansainvälinen ilmastopaneeli jonka tietoihin valtiot ja yleisradiokin ainakin väittävät nojaavansa.
TS.6.1
Key Uncertainties in Observation of Changes in
the Climate System
•
There is only medium
to low confidence in the rate of change of tropospheric warming and its vertical structure. Estimates of tropospheric warming rates encompass surface temperature warming rate estimates. There is low confidence in the rate and vertical structure of the stratospheric cooling.
{
2.4.4
}
• Confidence in global precipitation change over land is low prior to 1951 and mediumafterwards because of data incompleteness.
{
2.5.1
}
•
Substantial ambiguity and therefore low confidence remains in the observations of global-scale cloud variability and trends.
{
2.5.
6}
•
There is low confidence in an observed global-scale trend in
drought or dryness (lack of rainfall), due to lack of direct observations, methodological uncertainties and choice and geographical inconsistencies in the trends. {2.6.2}
•
There is low confidence that any reported long-term (centennial) changes in tropical cyclone characteristics are robust, afte accounting for past changes in observing capabilities. {2.6.3}
•
Robust conclusions on long-term changes in large-scale atmospheric circulation are presently not possible because of large variability on interannual to decadal time scales and remaining differences between data sets. {
2.7
}
•
Different global estimates of sub-surface ocean temperatures have variations at different times and for different periods, suggesting that sub-decadal variability in the temperature and upper heat content (0 to to 700 m) is still poorly characterized in the historical record. {3.2}
•
Below ocean depths of 700 m the sampling in space and time is too sparse to produce annual global ocean temperature and heat content estimates prior to 2005. {3.2.4}
•
Observational coverage of the ocean deeper than 2000 m is still limited and hampers more robust estimates of changes in global ocean heat content and carbon content. This also limits the quantification of the contribution of deep ocean warming to sea level rise. {3.2, 3.7, 3.8; Box 3.1}
The number of continuous observational time series measuring the strength of climate relevant ocean circulation features (e.g., the meridional overturning circulation) is limited and the existing time series are still too short to assess decadal and longer trends. {3.6}.
•
In Antarctica, available data are inadequate to assess the status of change of many characteristics of sea ice (e.g., thickness and volume).
{
4.2.3
Eli todellisuudessa merten tila, käytös ja niiden ilmastolliset mekanismit sekä kytkökset tunnetaan vasta heikosti, eikä suinkaan hyvin kuten YLE väittää.
IPCC fifth assessment technical summary raportin omassa faktantarkistusosiossa toistuu: ei ole dataa, ei tiedetä oikeastaan mitään, tiedetään vasta vähän, ei ole riittävän pitkiä aikasarjoja minkäänlaisten päätelmien tekemiseen niiden pohjalta jnejne, lista jatkuu ja jatkuu
Jospa Yle puhuu kvaltitaviisista kieltä? Tiedetään hyvin, että meret varmaan vaikuttavat, muttei ole hajuakaan, miten paljon.
Ilmoita asiaton viesti
Enimmäkseen tulee mieleen että ilmastotieteilijöistä suurella osalla (n. 97%) ei ole hajuakaan siitä mitä maapallolla on oikeasti tapahtumassa.
Ilmoita asiaton viesti
Ja ei-ilmastotieteilijöillä vielä vähemmän.
Ilmoita asiaton viesti
Tietää vähemmän kuin ei lainkaan? Mielenkiintoinen ajatus, mutta kenties kuuluu jonnekin fantasian ja/tai scifin suunnalle.
Ilmoita asiaton viesti
Lehdessä sanottiin, että tiedemiehiä, jotka todella tietävät maapallon laajuisista ilmastonmuutoksista , on todella vähän, muutama kourallinen.
Lausunnon antajia on tuhansia.
¨¨¨¨¨¨¨¨
Nyt on kovat helteet. Ei kai tässä unohdu se että joku kesä 1000 :ssa vuodessa on kuumin, toiseksi kuumin, kolmanneksi kuumin, …. sadanneksi kuumin jne
¨¨¨¨¨¨¨¨
_Mitatut_ tilastot lämpötiloista puuttuvat yli 200:n vuoden takaa. Arvioijille ja lausunnon antajille jää tilaa.
Ilmoita asiaton viesti
Asia joka huomionarvoinen tässä, on merien mikrobisto. Löydättekö lainkaan tietoa asiasta, että miten mikrobisto on muuttunut vuosien saatossa? En minäkään.
Voisi olla suht. järkevää, että otettaisiin asia tutkimukseen jotta syntyisi edes yksi vertailupiste, että miten mikrobisto muuttuu ilmastonmuutoksen vuoksi – saatika saasteiden.
Ilmoita asiaton viesti
Sanoisin että asiayhteyden kannalta relevantti IPCC AR5 -lainaus on tämä:
Ocean warming dominates the increase in energy stored in the climate system, accounting for more than 90% of the energy accumulated between 1971 and 2010 (high confidence). It is virtually certain that the upper ocean (0−700 m) warmed from 1971 to 2010 (see Figure SPM.3), and it likely warmed between the 1870s and 1971
Ilmoita asiaton viesti
itseasiassa se menee sivuun käsitellystä aiheesta, eli faktantarkistuksesta, jolla tarkoitetaan kontekstissa sitä miten hyvin merten tila, käytös ja vaikutus todella tunnetaan, eli ei kovinkaan hyvin.
yleisradion uutiset toistivat pitkin päivää aivan oleellisen harhaanjohtavasti, että tunnetaan hyvin, tämänkaltaiset väitteet eivät ole oikeastaan missään muodossa tosia.
tuossa lainauksessasi kyse on hypoteesin pohjalta ajatellusta kehityksestä, eli mallinnoksella visualisoidusta parista sadasosa asteesta, tutkijat ovat katsoneet tietokokoneen näytöllään lähes vaakasuoraa viivaa ja todenneet, että saattaa se hieman lopussa kallistua, viilataanpas vielä hieman kulmakertoimia, noniin,
nyt se näyttää lähes varmasti jo hieman kallistuvan.
hypoteesi ei kuitenkaan voi todistaa itseään, se valitettavan usein tuntuu unohtuvan.
ja sen kaltainen kehitys on lähinnä teoreettista, sitä, eikä sen vaikutuksia voida mitenkään todellisuudessa arvioida, saatika havaita, hyvin tuntemisesta nyt sitten puhumattakaan.
käytännöllisesti ajateltuna, on todennäköistä, että merten lämpötila ja -sisältö on muuttunut reilusti enemmänkin normaalivaihtelun rajoissa tuonakin aikana, suuntaa vain emme tiedä.
likely varmuuskerroin on aika savolainen äänestystulos, eli voi olla että on lämmennyt, mutta yhtä hyvin on voinut olla lämpeämättäkin.
Ilmoita asiaton viesti
Jos IPCC:n summary sanoo merien lämpenemiselle ’high confidence’ niin faktat ovat oikein. YLE ei ole tiedejulkaisu vaan sen tehtävä on jakaa yleistietoa luotettavana pidettäviin lähteisiin nojautuen.
Ilmoita asiaton viesti
Aivan, nimenomaan jos, uhkakuvien esittelyyn tarkoitettujen skenaarioiden ehtona on jos.
blogissa on tarkoitus käsitellä sitä mitä todella tiedetään, se on melko vähän,
IPCC itse toteaa, että liian vähän,
joten IPCC luo lukuisia skenaarioita ja luo niihin perustuvia uhkakuvia,
tyypillinen virhe julkisessa keskustelussa on käsitellä niitä todennettuihin tosiasioihin ja hyväksyttyihin tieteellisiin käytänteisiin perustuvina ennusteina.
Ilmoita asiaton viesti
esimerkiksi kuivuutta, yms. äärisäitä, napajäitäkin koskien sanotaan ettei suuren luonnollisen variaation vuoksi juuri mitään trendejä saatika ihmisen osuutta niissä kyetä osoittamaan, vaan skenaarioissa esitettyjen mahdollisten muutosten oletetaan, eikä suinkaan osoiteta, olevan ihmisen aiheuttamaa,
koska IPCC:ltä on alettu vaatia muitakin kuin ”emme tiedä” vastauksia,
skenaariot ovat vastaus tähän tarpeeseen.
TS
Technical Summary
115
•
The ability to simulate changes in frequency and intensity of
extreme events is limited by the ability of models to reliably simulate mean changes in key features. {10.6.1}
•
In some aspects of the climate system, including changes in
drought, changes in tropical cyclone activity, Antarctic warming,
Antarctic sea ice extent, and Antarctic mass balance,
confidence
in attribution to human influence remains
low due to modelling uncertainties and low agreement between scientific studies.
{10.3.1, 10.5.2, 10.6.1}
Ilmoita asiaton viesti
Tuohan siis tarkoittaa, että vaikkapa sitä kesää, jolloin napajää kokonaan sulaa, ei voida kovin tarkkaan ennustaa. Sehän onkin ihan ymmärrettävää: sää vs ilmasto. Globaalin lämpötilan kehityksen mallit osaavat ennakoida hyvin.
Ilmoita asiaton viesti
tieteellistä ennustetta ei ole järkevää tehdä lainkaan, olemassa olevan tiedon perusteella epävarmuustekijät, kuten normaali vaihteluväli ja tulosten hajonta on niin suurta, että tehdyssä ennusteessa jää voi yhtälailla lisääntyäkin,
eli asialla voidaan lähinnä vain spekuloida,
jos kuitenkin yrittää, niin lähes yhtä pätevän ennusteen saa perunankuorista katsomalla kuin olemassa olevan vähäisen tiedon avulla.
Ilmoita asiaton viesti
Se, mitä itse olen selvittelyissäni huomannut, antaa ymmärtää, että ainakin viimeisen sadan miljoonon vuoden aikana valtamerien pintavesien lämpötilojen muutostrendit saavat hallitsevasti aikaan ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden muutostrendit. Viimeisen parin vuosikymmenen aikana olen huomannut, että esim. ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousutrendi on seurannut viiveellä ilmaston lämpötilan nousutrendiä. Siinä ei ihmisperäistenhiilidioksidipäästöjen merkistystä ole todellisuudessa havaittavissa.
Ilmoita asiaton viesti
Miten ne kasvihuoneilmiön perusteet menivätkään:
Niin meret kuin ilmakehä ovat synteesissä keskenään ja ei ole relevanttia, kumpi tuli ensin ”muna vai kana”, eli muuttuiko lämpötila ensin vai muuttuiko hiilidioksi-pitoisuudet.
Fysiikassa ja luonnontieteissä muutokset tapahtuvat vuorovaikutuksessa.
Oleellista on myös se tieto, mistä hiilidioksipitoisuudet ylipäätään syntyvät. Ei ne synny sinne meriin ja ilmastoon itsestään.
Kun maapallon lämpötila on nousussa, se johtuu kasvihuoneilmiön voimistumisesta, joka edelleen kiihdyttää merien ja ilmakehän sekoittumista hydrologisena kiertona. Tähän on vaikuttanut ihmisen toiminta.
Jos kasvihuoneilmiötä ei olisi ollenkaan, maapalolla olisi keskimäärin sama lämpötila kuin pakastimessa eli n. -18°C.
Ilmoita asiaton viesti
Merillä on käytössä kaksi hiilipumppua.
Ilmoita asiaton viesti
Ylen ohjelmassa annettiin ymmärtää, että meret sitoisivat hiiltä, kun taas joet ja järvet luovuttaisivat hiiltä. Purojen osalta en muista mitä mainittiin.
Tuo on siis yksinkertaistettu kuva hiilenkierrosta ja hydrologisesta kierrosta.
Ylen juttu tietenkin liittyy ilmastonmuutokseen ja hiilenkiertoon. Todellisuudessa mitään osa-aluetta ei tunneta riittävästi. Merten osalta toimii tai on toimimatta kaksi eri hiilipumppua, kemiallinen (fysikaalinen) pumppu ja biologinen pumppu.
Jokien järvien osalta tilanteet vaihtelevat kovasti. Murtovesien merkitys on myös hiilensidonnan kannalta tärkeä.
Avomerellä on raudanpuutetta, mistä johtuu, että biologinen pumppu ei toimi kunnolla. Saharan pölypilvet tuovat avomerelle kaivattua rautaa. Saharan pölypilvillä on siten vaikutusta myös hiilenkiertoon ja hydrologiseen kiertoon. ”Science News
from research organizations
Sahara dust may make you cough, but it’s a storm killer”
https://www.sciencedaily.com/releases/2018/07/1807…
Ilmoita asiaton viesti
9. Saharan pöly tai oikeammin hiekkapilvillä on oleellinen merkitys sademetsien maaperän lannoittajana ja mm. piilevän tuotannossa sademetsien sadannassa ilmakehästä, -joka liittyy myös hapen muodistumiseen jne.
Kaikki on yhteydessä toisiinsa. Ei voida jättää pois mitään elementtiä, pitoisuudet ratkaisevat ja dynaaminen tasapaino, joka ei valitettavasti ole tasapainossa.
Ilmoita asiaton viesti
Olet tietenkin oikeassa. Mitä luulet tapahtuvan kun sademetsät hakataan ja vesi jää makaamaan lammikoihin, malaria, taudit, myrskyt, tulvat…
Kun sitten aikanaan alueet ojitetaan ja istutetaan palmuöljypuita riviin, niin tilanne kohenee, entistä paremmaksiko?
Välitön seuraus sademetsien vaikutuksesta on, että säteilypakote muuttuu miinusmerkkisestä runsaaksi plusmerkkiseksi säteilypakotteeksi. Jää tietenkin nähtäväksi miten palmuöljymetsiköt toimivat hiilinieluina.
Ilmoita asiaton viesti
12. Niimpä…
Ilmoita asiaton viesti
Tuo pöly näyttäisi nousevan kuivuneesta järvestä Chadin alueelta, sisältäen siten kuivuneita sedimenttejä, eloperäistä jätettä kasveista etc.
Vaikutuksia voi vain arvailla, ja nyt on mahdollisuus seurata mittauksin, että kuinka paljon tällä pölypilvellä on vaikutusta mihinkin. Pölypilvi on suurin 15 vuoteen.
”On June 18, satellites began to detect thick plumes of Saharan dust passing over Mauritania, Senegal, Gambia, and Guinea-Bissau before moving out over the Atlantic Ocean. For the next ten days, the skies over West Africa and across the tropical Atlantic were stained a distinctive shade of yellow as winds pushed pulse after pulse of Saharan dust to the west. According to one preliminary analysis, this brought the tropical Atlantic one of its dustiest weeks in 15 years.”
https://earthobservatory.nasa.gov/images/92358/her…
”However, much of the dust that crossed the Atlantic Ocean appeared to be coming from the Bodele depression, a dried lake bed in northeastern Chad.”
Ilmoita asiaton viesti
Se ennakkoasentellisuus näkyy jo noissa puheissa. ”Kun jokivesi lämpiää se sitoo hiilidioksidia”, sanoo avustaja. Ymmärtääkseni vuoden kiertoon kuuluu, että jokivesi kylmenee syksyisin ja lämpiää keväisin. Eiköhän olisi yhtä loogista sanoa, että jokivesi vapauttaa hiilidioksidia jäähtyessään.
Ilmoita asiaton viesti
itseasiassa kun vesi lämpiää, se luovuttaa siihen liuennutta hiilidioksidia
Ilmoita asiaton viesti
Näinhän se tuppaa olemaan, mutta näiden ”ilmastotieteen” tutkimuksissa kaikki on mahdollista mikä vie vain ”oikeaan” suuntaan.
Ilmoita asiaton viesti
Reportteri totesi, että jo nyt (kokeen alkumetreillä) on havaittu Kitisen veden hiilidioksidipitoisuuden nousseen veden lämmettyä. Jotenkin ristiriitaista fysiikan kanssa. Pitää vissiin lähteä uudelleen kouluun päivittämään tieteen muutoksia.
Ilmoita asiaton viesti
Haluaisin muistuttaa, että ilmastonmuutoksessa oleellista on globaalin lämpötila-muutosvauhdin keskimääräinen ajallinen suhde, eli kuinka nopeaa se on:
dT / dt
ja minkä sen aiheuttaa:
εσ (Ts^4 – Ta^4)
ε = ilmakehän absorbtiokyky
σ = Stefan – Bolzmann vakio
Ts^4 = maapallon pinta-lämpötila
Ta^4 = ilmakehän lämpötila
Avaruuteen karkaa vähemmän lämpö-säteilyä kuin pinnalta lähtee, jos:
1. Ilmakehä absorboi lämpö-säreilyä (ε > 0)
2. Ilmakehä on pintaa kylmempi (Ta < Ts)
Ilmakehä vähentää avaruuteen karkaavaa lämpö-säteilyä sitä enemmän, mitä suurempia ovat:
a) Ilmakehän absobtiokyky (ε)
b) Pinnan ja lämpö-säteilyä avaruuteen säteilevien ilma-kerrosten välinen lämpötilaero
Sekä (a) että (b) riippuvat kasvihuonekaasujen määrästä kuten esim. hiilidioksidi ja metaani ym.
Tähän vielä lisäten. Kaikki eloperäinen sisältää hiiltä ja hiili on siitä erikoinen aines, johon voidaan sitoa periaatteessa mitä tahansa elävää ainesta, muuten elämä ei ole mahdollinen. Tämä koskee myös fossiileja ja fossiilisia polttoaineita. Elämä ei siis toimi ilman hiiltä ja siksi hiilen merkitys on tärkeää, kun tarkastellaan ekologiassa tapahtuvia muutoksia (mantereet – meret – ilmakehä), eli hydrologisena kiertona.
Jos hiiltä on liikaa, se vaikuttaa ilmastoon ja luonnolliseen dynamiikkaan. Tämä pätee periaatteessa kaikkiin elementteihin luonnon tasa-painossa.
Ilmoita asiaton viesti
Hiiltä ei kannata joka paikkaan sovittaa, sillä on oma merkityksensä ilmakehässä, fotosynteesin mahdollistaminen.
Kasvihuonekaasuna hiilidioksidilla ei ole paljoakaan merkitystä vesihöyryyn nähden.
Ilmoita asiaton viesti
29. Hiiltä on joka puolella, siitä ei päästä mihinkään. Universumi on täynnä hiiltä.
Siitä nähtävästi kiistellään edelleen, mikä on vesihöyryn todellinen merkitys. Oleellista kuitenkin on kasvihuonekaasujen pitoisuuksien viipymä-ajat ilmakehässä. Vesihöyryn vaikutus on päivistä viikkoihin, muiden kasvi-huonekaasujen vaikutus on sadoissa vuosissa, niiden inerttisyyden vuoksi.
Jos mm. ilmastofysiikan professori Jouni Räisänen on tätä mieltä, siihen on erinomaisen hyvä yhtyä. US -blogisteilla noin yleisesti on valitettavan huonot fysiikan perus-tiedot näissä kysymyksissä. Fysiikan perus-laeilla on helpompi käsittää ilmastonmuutoksen todellisia vaikutuksia, kuin esittää niitä pelkkinä mielipiteinä. Toki niitäkin on hyvä esittää, mutta silloin fysiikan perusteet tulisi olla selvillä.
Näihin pelkästään periaatteellisiin väittämiin en lähde mukaan, jollei ole esittää vaihtoehtoista fysikaalista todistus-aineistoa, joka kumoaisi täysin kasvihuonefysiikan perustan.
Ilmoita asiaton viesti
Ei noihin väittämiin CO2 oleellisesta vaikutuksesta maapallon säteilybudjettiin löydy todistusaineistoa. Kyse on hypoteesista.
https://media.springernature.com/original/springer…
”LW TOA flux anomalies for 20°S–20°N from November 1978 to February 2010 a with no overlap correction, and b with overlap correction based upon ERBS Non-scanner WFOV Edition3_Rev1 (red solid line), Nimbus-7 Non-scanner (green dashed line), ERBS Scanner (blue solid line), CERES Terra crosstrack SSF1deg-lite_Ed2.5 (blue dashed line), CERES/TRMM Scanner Edition2 (blue circle), ScaRaB/Meteor Scanner (green triangle) and ScaRaB/Resurs Scanner (green circle). Anomalies are defined with respect to the 1985–1989 period”
https://link.springer.com/article/10.1007%2Fs10712…
Ilmoita asiaton viesti
31. Ensin pitää määritellä, mikä hytopeesi on todennäköisin. Kasvihuoneteoriaa tukevat runsaast enpiiriset näytöt. En siis lähde näihin periaattillisiin väittämiin puolesta tai vastaan. Pitäytyn objektivismissa, kuten tähänkin asti.
Ilmoita asiaton viesti
Eri hypoteeseillakin voi olla kilpailevia hypoteeseja, ainoastaan empiiristen vaikutusten perusteella voidaan päätellä hypoteesien olevan oikeassa tai väärässä.
”Global warming has finally been explained: the Earth is getting hotter because the Sun is burning more brightly than at any time during the past 1,000 years, according to new research.
A study by Swiss and German scientists suggests that increasing radiation from the sun is responsible for recent global climate changes.
Dr Sami Solanki, the director of the renowned Max Planck Institute for Solar System Research in Gottingen, Germany, who led the research, said: ”The Sun has been at its strongest over the past 60 years and may now be affecting global temperatures.”
https://www.telegraph.co.uk/news/science/science-n…
[Dr Bill Burrows, a climatologist and a member of the Royal Meteorological Society, welcomed Dr Solanki’s research. ”While the established view remains that the sun cannot be responsible for all the climate changes we have seen in the past 50 years or so, this study is certainly significant,” he said.
”It shows that there is enough happening on the solar front to merit further research. Perhaps we are devoting too many resources to correcting human effects on the climate without being sure that we are the major contributor.”]
Ilmoita asiaton viesti
33. ”Global warming has finally been explained:”
Näissä aurinko asioissa tunnutaan menevän ensin kohti jääkautta ja sitten olemmekin menossa päinvastaiseen suuntaan. Tässä jos missä hypoteesit heilahtelevat laidasta – laitaan.
Tämänkaltaisiin väittämiin ja hypoteeseihin on äärimmäisen vaikeaa ottaa oikeastaan mitään järkevää kantaa.
Ilmoita asiaton viesti
Olisi kannattanut lukea pidemmälle, jolloin olisi löytynyt perustelut sille, että mitään lopullista kantaa ei vielä otettu. Todettiin vain, että antropogeeninen osuus ilmastonmuutoksesta on todennäköisesti pienempi kuin ennusteissa on uumoiltu.
Toimenpiteetkin ilmastonmuutoksen torjumiseksi olisivat menneet pieleen.
[”It shows that there is enough happening on the solar front to merit further research. Perhaps we are devoting too many resources to correcting human effects on the climate without being sure that we are the major contributor.”
Dr David Viner, the senior research scientist at the University of East Anglia’s climatic research unit, said the research showed that the sun did have an effect on global warming.]
Ilmoita asiaton viesti
35. Kyllä luin läpi ja siksi päädyin hypoteeseihin, jotka eivät juurikaan poikkea aikaisemmista.
Ilmoita asiaton viesti
Tämä on tutkijoillekin aika herkullinen paikka pyöritellä hypoteeseja. Ehkä Amerikassa mennään nyt oikeaan suuntaa, kun irtautuivat Pariisin ilmastosopimuksesta.
Ilmoita asiaton viesti
38. Pääasiahan ei ole irtautua tai purkaa sopimuksia, vaan kehittää niitä edelleen. Se mitä USA tekee, sehän on Trumpin ja senaatin päänsärky.
Tieteen ydin on myös kehittymässä. IPCC:n tai NIPCC:n tai jonkin muu rooli, -joka kerää ja tulkitsee kansainvälisiä tutkimuksia, ovat myöskin kehittymässä ja tekevät omat johtopäätöksensä.
Ilmoita asiaton viesti
Sitten kun on ”sovittu” mikä hypoteesi on todennäköisin niin siitä on piitkä matka siihen että se pystytään osoittamaan todeksi. Siihen saakka sekin on pelkkä hypoteesi. Sitten jos ja kun se on kokeellisesti osoitettu oikeaksi niin sen pitää olla myös toistettavissa äärettömästi niin että tulos on aina sama. Näin ei ole ihmisen syylliseksi osoittamaan pyrkivässä ilmastotieteessä tietääkseni ikinä tapahtunut.
Ilmoita asiaton viesti
37. Kyllähän se totuus sieltä esiin putkahtaa, kunhan ei jäädä liiaksi niihin hypoteeseihin, jotka pois-sulkevat n. 7,5 mrd:n ihmisen vaikutukset.
Sillä välin olisi viisasta keskittyä kasvihuonefysiikan perusteisiin, joka jo sinänsä on erinomaisen johdonmukainen (-18°C => +14°C).
Ilmoita asiaton viesti
Yhden asian liikkeestä olisi siirryttävä tarkastelemaan kokonaisuuksia. Sillä CO2:lla ei todellakaan ole paljoa vaikutusta. Sen merkitys kasvihuonekaasuna jää odotettua vähäisemmäksi tämänkin tutkimuksen mukaan, vaikka CO2 ei ollutkaan varsinaisesti tutkimuksen aiheena.
”Abstract Evidence is presented that the recent worldwide land warming has occurred largely in response to a worldwide warming of the oceans rather than as a direct response to increasing greenhouse gases (GHGs) over land. Atmospheric model simulations of the last half-century with prescribed observed ocean temperature changes, but without prescribed GHG changes, account for most of the land warming. The oceanic influence has occurred through hydrodynamic-radiative teleconnections, primarily by moistening and warming the air over land and increasing the downward longwave radiation at the surface. The oceans may themselves have warmed from a combination of natural and anthropogenic influences.”
https://www.esrl.noaa.gov/psd/people/gilbert.p.com…
”In the experiments here, the initial radiative perturbation leading to a warming of the upper troposphere has to result from ocean-forced changes of circulation or water vapor transport, suggesting an even greater importance of water vapor changes than expected from the two CO2 sensitivity studies.”
Ilmoita asiaton viesti
43. Kuten edellä, en lähde kommentoimaan hypoteeseja, jotka eivät kumoa kasvihuonekaasujen fysikaalista perustaa.
Siinä olen kyllä samaa mieltä, että ilmastonmuutos on huomattavasti kompleksisempi, kun voisi olettaa.
Mutta toistaiseksi luottamus siihen, että on voitu empiirisesti todistaa hiilidioksidin ja lämpötilan korrelaatio, ei poikkea fysikaalisesta todellisuudesta. Miten merkittävää se on, sitä voi itse kukin miettiä yhä uudelleen.
Koulukuntia on monia ja itse perustan näkemykseni pitkäaikaiseen kokemukseeni avaruus- ja planeettatutkimuksessa.
Muilta osin, eli eri ammattikuntiin viitaten, kokemusta on vain siinä määrin, mitä voi kirjallisuudesta omaksua.
Ilmoita asiaton viesti
Kuten blogin aihekin, tämä NOOAn tutkimus perustui valtamerten vaikutukseen nykyiseen lämpenemiseen maalla.
Tutkimuksen mukaan ei otettu suoraan kantaa kasvihuonekaasujen osuuteen viimeaikaiseen lämpenemiseen. Todettiin kyllä selkeästi, että maanosien lämpeneminen on seurausta merten lämpenemisestä. Merien lämpenemisen taustalta taas löytyy molempia luonnollista lämpenemistä ja kasvihuonekaasujen aiheuttamaa lämpenemistä, lähinnä vesihöyrystä johtuvaa. Kuten mainitsin CO2:n rooli pidetään tämän tutkimuksen valossa yllättävän pienenä.
Kun näin selkeästi tuodaan esille tämä asia, että lämpeneminen ei ole aiheutunut siitä, mistä on yleisesti luultu, pitäisi jo viimeistään tässä vaiheessa hälytyskellojen soida. CO2:n osuus voi jäädä pieneksi, kuitenkin kaikki viimeaikainen toiminta on pyörinyt tämän yhden asian ympärillä.
Ilmoita asiaton viesti
45. Pitäydyn edelleen fundamenteissa eli lähden vasta siinä vaiheessa depattiin, jos on esittää jotakin konkreettista ei vain oletuksia. Kuten sanoin, CO2 ei ole ainoa fundamentti.
Vesihöyry on myös yksi fundamentti, jonka vaikutus on tilapäinen. Jos vesihöyry-pitoisuus olisi jatkuvasti nousutrendillä => useita satoja vuosia, se selittäisi lämpötilan nousut. Mutta tämä on fysikaalinen mahdottomuus.
Vain ja jos hydrologinen kierto on kumuloituva, silloin voidaan keskustella vesihöyrypitoisuuksien kasvusta pitkällä aika-välillä. Eli jos näin olisi, se voi johtua vain auringon aktiviteetin kasvusta. Kuten tiedämme, auringon aktiviteetti pitkällä aika-välillä on ollut keskimäärin hyvin tasainen ja juuri tällä hetkellä minimissään.
Ilmoita asiaton viesti
NOOAn tutkimuksen valossa asiat ikäänkuin loksahtavat paikoilleen.
”For the planet as a whole, there is little doubt that the inhibition of outgoing longwave radiation by such increases leads to radiative heating of the surface (i.e. the greenhouse effect), with the warming subsequently modified by water vapor and other feedbacks (Houghton et al. 2001). But does this also apply locally to each region in Fig. 1a? The primary conclusion of our study is that it does not. Indeed we find compelling evidence from several atmospheric general circulation model simulations without prescribed GHG, aerosol, and solar forcing variations (Table 1) that the continental warming in Fig. 1a is largely a response to the warming of the oceans rather than directly due to GHG increases over the continents (Table 2).”
Onhan tuo jo harvinaisen selkeästi todistettu. Uskomuksiin ja propagandaan ei tosiasioilla ole voitu ennenkään vaikuttaa.
Ilmoita asiaton viesti
47. Toki toki, meret ja mantereet lämpenevät ja vaikuttavat ilmaston lämpö-tiloihin, sehän on selvä asia. Mutta miksi meret ja mantereet lämpenevät. Syy siihen on hyvin yksinkertainen.
Maapallon globaali lämpötila määräytyy ilmakehässä olevien yhdisteiden ja kasvihuonekaasujen vaikutuksesta (-18°C => +14°C), sekä maapallon kehityshistoriasta. Kun nämä fundamentit muuttuvat, -eli kun ilmakehässä olevat pitoisuudet vaihtelevat ja maan pinnalla tapahtuu luonnollisista muutoksista poikkeavia muutoksia tai auringon aktiivisuus muuttuu, maapallon lämpötila myös muuttuu.
Avaruudesta käsin tarkasteltuna, Ilmakehän sisällä ja maan pinnalla tapahtuvat ilmiöt on suljettu järjestelmä, jota hallitsee paitsi luonnolliset muutokset (hitaat), mutta myös ihmisen aikaansaamat muutokset (nopeat). Ilmastonmuutosta tulee aina tarkastella energian häviämättömyyden perusteella, jotta analyyseista saadaan järkeviä todisteita. Tämä on osa fundamenttia kasvihuone-fysiikkaa.
(∂A / t) / (∂P /t ) >> 1
A = Antropogeeninen
P = Planetaarinen
Kysymys on myös maapallon lämpökapasiteetista, jossa lämpövaranto vapautuu sitä hitaammin, mitä enemmän sitä on ollut varastoituneena. Jos kasvihuone-efekti alkaa dominoimaan liiaksi, lämpö-viiveet seuraavat sen mukana.
Myös magneettikentän muutokset (absoluutti) vaikuttavat maan globaliteettiin, samoin kuin ilmakehässä oleva staattinen sähkö eli salamat.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä kyllä, tuossa NOOAn tutkimuksessa oli todistettu, että nimenomaan kasvihuoneilmiöllä ei olisikaan ollut sitä roolia kuin on uskottu, suoranaisena maanosien lämmittäjänä.
Etenkään hiilidioksidilla ei ollut sellaista roolia kuin sille on annettu ennusteissa olevan.
Merten lämpenemiseen kasvihuonekaasuilla on merkitystä yhdessä luonnollisten tekijöiden kanssa. Etenkin vesihöyryn osalta on vaikutusta merten lämpenemiseen.
Tämän selkeämmin asioita ei voi enää esittää.
Ilmoita asiaton viesti
”Kyllä kyllä, tuossa NOOAn tutkimuksessa oli todistettu, että nimenomaan kasvihuoneilmiöllä ei olisikaan ollut sitä roolia kuin on uskottu, suoranaisena maanosien lämmittäjänä.”
Tämähän on selvä asia. Kyllä tässä on kysymys ennemminkin maanosien lämpö-kapasiteetista, jota on edeltänyt kasvihuone-efektin muutokset.
Merten lämpeneminen on aina seurausta jostakin ja kun meret lämpenevät, siinä luonnollisesti muodostuu vesihöyryä, joka kiihdyttää lämpenemistä.
Ilmoita asiaton viesti
No merten lämpeneminen on tilastollisesti merkittävästi osoitettu lyhytaaltoisen säteilyn aiheuttamaksi.
”Another contributor to the continental surface warming is enhanced tropospheric descent associated with the atmospheric circulation response to the warm SSTs in Fig. 1a. The areas of simulated anomalous ascent and descent in the mid-troposphere (Fig. 2c) clearly reflect the wavy structures expected as part of the circulation response. Over the tropical Indian and western Pacific oceans, the pattern of anomalous ascent and descent corresponds directly to that of increased and reduced model precipitation, and thus to a pattern of altered diabatic forcing of the global atmospheric circulation. As part of the circulation response, descent is enhanced in many continental regions, both in the Tropics and at higher latitudes. Such regions would be expected to have reduced cloud cover (Bony et al. 2004) consistent with the regions of decreased 300 hPa relative humidity (Fig. 2d), and therefore more shortwave radiation reaching the surface. Comparing the regions of enhanced continental descent (Fig. 2c) and decreased relative humidity (Fig. 2d) with regions of enhanced surface shortwave absorption (Fig. 3b) indeed reveals a close association between them. Over the continents, the patterns of altered vertical motion and 300 hPa relative humidity correlate with that of the shortwave absorption at 0.71 and -0.61, respectively. The pattern correlation of the shortwave absoption and surface temperature change is 0.50, which, although not very large, is statistically significant at the 10% level assuming 8 degrees of freedom. Enhanced surface absorption of shortwave radiation is thus also an important contributor to the warming in some regions.”
Ilmoita asiaton viesti
51. Eli troposfäärinen laskeuma, kuten tutkimuksessa on mainittu. Sehän liittyy hydrologiseen kiertoon.
Säteilyn aallon-pituudet muuttuvat väli-aineissa, sekin on luonnollista. Jos väli-aine pysyy homogeenisena (harvemmin), aallon-pituus säilyttää muotonsa (fotometria).
Ilmoita asiaton viesti
Myös auringosta lähtevää lyhytaaltoista säteilyä on päässyt pintaa lämmittämään.
”As part of the circulation response, descent is enhanced in many continental regions, both in the Tropics and at higher latitudes. Such regions would be expected to have reduced cloud cover (Bony et al. 2004) consistent with the regions of decreased 300 hPa relative humidity (Fig. 2d), and therefore more shortwave radiation reaching the surface.”
Ilmoita asiaton viesti
53. Alle n. 300nm aallon-pituudet suodattuvat pois (otsonin absorbtio / eksinktio). Eli tämä liittyy otsoni-katoon (CFC -yhdisteet).
Ilmoita asiaton viesti
Lämpösäteily on lyhytaaltoista säteilyä.
Ultraviolettisäteily jää otsonikerrokseen, jos on jäädäkseen, osa uv -säteilystä pääsee maapalolle asti.
https://en.m.wikipedia.org/wiki/Shortwave_radiation
Ilmoita asiaton viesti
55. Lämpösäteily on sähkömagneettisia aaltoja, joita kaikki aine lähettää, kun sen lämpötila on absoluuttista nollapistettä korkeampi. Nämä ovat fysiikan perus-asioita.
Ilmoita asiaton viesti
Jotta päästään hieman eteenpäin, niin edelleen kuitenkin pohdin sitä, miksi Keeling-käyrä osoittaa suhteellisen lineaarista nousu-trendiä ilman minkäänlaisia anomalioita, -paitsi vuoden-aikojen vaihtelut n. 60 vuoden ajalta. Siinäpä varsinainen kysymys?
Todennäköistä on, että ks. käyrä alkaa jossakin vaiheessa näyttämään anomalioita ja jopa laskevaa trendiä. Tämä olisi luonnollista seurausta, mutta toistaiseksi näin ei ole vielä tapahtunut.
Jos on niin, että hiilidioksidi-tase vaihtelee pidemmällä aika-välillä kuin esim. 100 tai 200 vuotta, sitä ovat todistamassa vain tulevat sukupolvet.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä tuohonkin kysymykseen löytyy johdateltavissa oleva vastaus tuosta NOOAn tutkimuksesta, kunhan vain jättää väritetyt lasit pöydälle.
Merten lämpeneminen tuottaa viiveellä hiilidioksidia ilmakehään.
Auringon säteilymuutokset vaikuttavat viiveellä lämpenemiseen / viilenemiseen.
”Solar variability and terrestrial climate By Dr. Tony Phillips, NASA. … with a cooling of almost 1 o C in the equatorial eastern Pacific.”
https://climate.nasa.gov/news/849/solar-variabilit…
”► A longer solar cycle predicts lower temperatures during the next cycle. ► A 1 °C or more temperature drop is predicted 2009–2020 for certain locations. ► Solar activity may have contributed 40% or more to the last century temperature increase. ► A lag of 11 years gives maximum correlation between solar cycle length and temperature.”
https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/…
Ilmoita asiaton viesti
58. Pohdin tässä nyt enemmänkin sitä, että luonnolliset muutokset näkyvät lähinnä sini-muotoisina, eli Keeling-käyrän tulisi osoittaa enemmänkin logaritmista vastetta, ei lineaarista. Tästä on kysymys.
Luonnossa muutokset ovat e^n, eli siellä tapahtuu korjaus-liikkeitä jatkuvasti ja ne eivät todellakaan ole säännöllisiä. Eli viiveiden tulisi näkyvä kiihtyvyyksinä ja hidastuvuuksina.
Yhtäältä, nämä efektit eivät ole nähtävissä, jos kyseessä on hyvin pitkä-aikaiset luonnolliset prosessit ja toisaalta, lyhyt-aikaiset prosessit eivät ole luonnollisia maapallon mitta-kaavassa.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä nuo muutokset, jotka vaikuttavat lämpenemiseen ovat luonnollisia ja antropogeenisia. Kun nämä vaikutukset ovat päällekkäin ja samansuuntaisia, normaalit luontaiset korjausliikkeet eivät ehdi korjata tilannetta vaan osa jää kumulatiivisena kertymänä näkyviin. Tässä Keeling -käyrässä kyseessä ilmakehän hiilidioksidi.
Tarvitaan siis toimenpiteitä tämän systemaattisen kumuloituvan kertymän pienentämiseksi. Pariisin kokouksen yhteydessä tästä tehtiin ehdotus. Toimenpiteisiin pitää nyt vaan ryhtyä, joka puolella.
https://www.4p1000.org/
Ilmoita asiaton viesti
60. No, näinhän se tietysti periaatteessa on. Mutta luonnollisten ja antropogeenisten sekvenssien päällekkäisyydet ovat myös satunnaisia, josta tulisi seurata anomalioita. Keeling-käyrän osalta näin ei toistaiseksi ole ollut.
Toki jos ajatellaan takaisin-kytkentöjä, ne seuraavat aina vastakkaisia muutoksia, jolloin jos lähtöpisteestä muutos lähtee liikkeelle eksponentiaalisesti, takaisin-kytkentä korjaa sen logaritmisesti, jolloin summa on lineaarinen.
Ilmoita asiaton viesti
Totta.
Vallitsee toki syvä yhteisymmärrys, että tilanne voidaan saada hallintaan.
https://figshare.com/articles/Weigel_figshare_0118…
”conventional scenarios: adaptation by migration
Adapting to Climate Change!
The ability of soils to sequester carbon is a win-win strategy for farmers, people and for climate change and it is time we stopped ignoring these at the policy levels.” http://www.thehindu.com/opinion/op-ed/a-new-weapon…
Sujatha Byravan is a scientist who studies science, technology and development policy
Ilmoita asiaton viesti
62. No esittämäsi linkit ovat konkretiaa, hyvä niin. Toivottavasti hankkeet myös etenevät ja saadaan ”laiva” käännettyä vähitellen.
Ilmoita asiaton viesti
Tuossa on monenlaista tehtävää, mutta kun näköpiirissä on todellakin win – win tilanteita pelkästään, niin eiköhän asiat lähde etenemään.
Monta asiaa on tehty systemaattisesti väärin, mikä aiheuttaa henkistä tuskaa monellakin. Ja koulunpenkille joutuvat monet maanviljelijät vähän joka puolella maapalloa, ongelmat ovat pitkälti samat, mutta eri syistä johtuvia. Eli tarvitaan täyspäisiä ihmisiä eri aloilta viemään asioita eteenpäin.
Ilmoita asiaton viesti
Just tasan niin kauan kuin co2 tekee miljardöörejä se on syyllinen suunnilleen kaikkeen. Sinä päivänä kun raha siirtyy johonkin muuhun ”aineeseen” niin co2 merkitys loppuu.
Ilmoita asiaton viesti
Tämä on se tilanne. Ajatteles miten tämä homma junailtiin yhden asian liikkeeksi. CO2 oli syypää kaikkeen ja vieläpä ihmisen aiheuttamana. Korjausliikkeeksi tulisi kuin luonnostaan tuulivoimaloita.
Millä kääntöliikkeellä tuo hoidettiin niin, että ihmiset eivät tajunnee kysellä asioiden perään.
Ja ne jotka hyötyvät tästä jotenkin rahallisesti, eivät muuta mielipidettään niin kauan kun vaan rahaa on luvassa.
Ilmoita asiaton viesti
kyllähän tohon co2 peloitteluun on myös mediat lähteneet kilpaa mukaan, varmistamaan että raha siirtyy oikealle sakille kenties?. Sitten vielä hyödylliset hölmöt jotka paasaa suu vääränään ilmastonmuutoksesta tajuamatta yleensä itsekkään kuinka typerää sitä sanaa on tunkea joka paikkaan.
Ilmoita asiaton viesti
Joo, kun tämä paljastuu pikku hiljaa, yksi jos toinenkin alkaa selvittämään asioita itselleen, että mitä tämä touhu oikein on. Esim. saattaa tuollainen tuulivoimala aiheuttaa enemmän CO2 -päästöjä kun mitä tuotannon kautta on kurottavissa kiinni. Avohakkuut, lepakot, linnut…
Täydellinen silmänkääntötemppu.
Median pomot ovat käyneet kursseilla Bilderbergin kokouksissa, ja niinpä tavallisetkaan journalistiplantut eivät uskalla kirjoittaa riviäkään poikkipuolisesti lehteen.
Tällaista tämä nyt on.
CO2:n vaikutus ilmakehässä on edistää fotosynteesiä, tuskin lämmittävä, lämmittävä vaikutus on joka tapauksessa logaritminen, vaikka sen pitoisuus ilmakehässä kasvaisikin linaarisesti, kuten tällä hetkellä (Keeling-käyrä) näyttäisi.
No on kyse pelottelukampanjasta, jota on käyty median välityksellä, poliitikot ovat saaneet kurssitusta ilmatieteenlaitoksella jne.
Ratkaisuksi esitetään tuulivoimaloita. Sähköä vähiten käyttävät maksavat suhteessa eniten syöttötariffiveroja, siirtomaksuja…
Ilmoita asiaton viesti
Tutkijan näkökulmasta on hieman surullista todeta, kuinka vähän ollaan tietoisia kasvihuonekaasujen kuten CO2, CH4, N2O, O3 ja H2O ym. pienhiukkasten todellisista fysikaalisista vaikutuksista. Niiden pitoisuuksilla on hyvin suuri merkitys koko ekologian kannalta, johon ihminen yrittää sopeutua ja tehdä kaikki voitavansa, jotta elinkeinot säilyvät.
On hyvin lyhytnäköistä jättää ajattelematta myös tulevia sukupolvia, joilla on edessä ehkä vielä vaikeampi sopeutuminen. Eli ne varat joita nyt ollaan sijoittamassa ilmastonmuutoksen torjuntaan niiltä osin, -mihin ihminen on vaikuttanut,- on varautumista ja sijoittamista tulevaisuuteen. Jos mitään ei tehdä, kustannusvaikutus tulee olemaan vielä merkittävämpi tulevaisuudessa.
Toinen mutta hyvin itsekeskeinen ja omahyväinen tie on jättää kaikki tekemättä ja niinkuin Ranskan aurinkokuningas Ludvik XIV 1600 – 1700 luvulla aikoinaan tokaisi ”maailma on mätä, mutta kyllä se minun aikani kestää”.
Ilmoita asiaton viesti
Tosiaankin lyhytaaltoinen auringonsäteily lämmittää meriä. Pitkäaaltoinen infrapunasäteily korkeintaan pidättää merten lämpösäteilyä pääsemästä avaruuteen, joten osallistuu kyllä siltä osin merten lämpenemiseen.
Ei kannata mennä asioiden edelle, kyllä CO2 on fotosynteesin perusta ja siksi se puoltaa paikkaansa runsaampina pitoisuuksina.
Meret eivät voi happamoitua ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden noususta johtuen. Merillä on käytössä ns. biologinen pumppu, joka säätelee meriveden emäksisyyttä.
”Eelgrass absorbs the carbon through photosynthesis and removes it from the water, researchers say.”
https://www.ocregister.com/2017/09/08/researchers-…
https://eu.kitsapsun.com/story/news/2017/12/24/rep…
Merilevänkasvatusta lisäämällä voidaan myös vähentää hiilidioksidia vedestä. Merilevää voidaan käyttää monenlaiseen hyödylliseen tarkoitukseen.
”Kelp may also play an important role. Researchers are growing kelp at a site near the Hood Canal bridge to determine how much carbon dioxide and nitrogen can be soaked up by the leafy seaweed (kelp is a member of the algae family), which also provides habitat for multiple species. The study will determine if the kelp can be harvested for food, fertilizer, feed and other products.”
Ilmoita asiaton viesti
On hyvin tärkeää ajatella nenäänsä pidemmälle ja kuten aiemmin olen maininnut, hiiltä löytyy hyvin runsaasti koko universumista. Hiili on todellakin tärkeä aines elämän muodostumiselle, oli sitten kysymys mistä tahansa elollisesta. Jos hiiltä ei olisi, ei olisi myöskään minkäänlaista elämää. On välillä hyvä suunnata ajatuksensa todella fundametteihin.
Toinen hyvin tärkeä fundamentti luonnossa ja elämässä yleensä on energia tasa-paino ja dynamiikka, joka koskee jokaista alkuainetta ja palamiseen liittyviä prosesseja. Energia ei häviä mihinkään, se muuttaa muotoaan ja palamisen yhteydessä syntyy jäämiä, jotka tulee tavalla tai toisella käsitellä. Mitä enemmän energiaa tarvitaan, sitä vaativammaksi jäämät tulevat, -riippuen energiamuodoista. Tämä on tieteellinen todellisuus.
Se mitä hypoteesit merkitsevät. Elämä sinänsä on suuri hypoteesi ja hypoteeseja tulee analysoida aina suhteessa johonkin. Mikä todellisuus on sinänsä, sekin on hypoteesi. Kuka minä tai ketkä he ovat, on myös hypoteesi. Mikä siis on se todennäköisin hypoteesi tai skenaario, joka ratkaisee mistä on kysymys. Näitä kysymyksiä voi asettaa jonoon periaatteessa äärettömän määrän, jollei todellakin pysähdytä ajattelemaan viimeistään sitä fundamenttia logiikkaa ja opetusta, ettei primitiivinen logiikka tule ns. kintuille.
Ilmoita asiaton viesti
Joskus voi joutua palaamaan ihan perusteisiin. Freeman Dyson kirjoitti ilmastotietilijöistä työpöytänsä takana, joiden ei koskaan tarvitse olla tekemisissä mullan tai minkään likaisen aineen parissa. Ilmastoon liittyvät asiat kuitenkin liittyvät oleellisesti hiileen, humukseen, jätöksiin…
Kasvin mätäneminen luo uutta kasvua jne. Viimeaikoina on ikäänkuin ymmärretty märehtijöiden merkitys biosfäärissä. Asia on kääntynyt päälaelleen, märehtijät auttavat sitomaan hiiltä ja siten ovat hyödyllisiä eläimiä. Joku tutkija oli aikaisemmin käynyt mittaamassa haalarit päällä eläinten ja lannan metaanipäästöt ja tehnyt siitä omat johtopäätökset ja parametrit ilmastomalleille.
Varmaan näitä esimerkkejä löytyy lisää, mutta ei kannata kaivella, sotkeutuu kädet johonkin rumaan tavaraan.
Ilmoita asiaton viesti
Niin, henkilökohtaiset pohditoni keskittyvät ns. suureen kuvaan, jossa ikäänkuin olen avaruudessa ja tarkkailen maata ja llmakehää sieltä käsin. Maa ja sen ilmakehä on ainutlaatuinen, sen voi todeta seuraamalla esim. ohjelmia, jossa astronautit ja kosmonautit tekevät havaintoja ja kuvauksia. Se kokonaisuus mikä avaruudesta voidaan havainnoida, on hämmästyttävässä tasapainossa. Jokainen dynaaminen muutos vaikuttaa jokaiseen dynaamiseen muutokseen. Kun avaruudesta havainnoi ilmakehää, se on äärimmäisen ohut. Sen voi periaatteessa kävellä laidasta laitaan, niin ohut se on, suhteessa maapallon pinta-alaan ja halkaisijaan. Siksi on myös hyvin tärkeää oivaltaa, miten herkkä tämä tasa-paino ilmakehästä – maahan on, eli mitä ilmakehässä ja maan pinnalla todellisuudessa tapahtuu. Maa ja sen ilmakehä on suljettu järjestelmä, joka on vähitellen muodostunut sellaiseksi, kun sen nyt havaitsemme. Mutta mikä todellisuus tulee olemaan silloin, kun suuntaamme katseemme tulevaisuuden visioihin.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllähän esim. metaania on ilmakehässä runsaammin kuin kertaakaan aikaisemmin 2000 vuoteen. Näitä pitoisuuksia voidaan siten mittailla ja päätellä, että mihin olemme menossa.
Miljardista ihmisestä yli seitsemään miljardiin ihmiseen jättää myös jälkensä täällä maapallolla. Ilman fossiilisia polttoaineita tuo ruuantuotanto tuolle populaatiolle ei olisi ollut helposti saavutettavissa. Koneet, lannoitteet, laivaliikenne jne.
No tulevaisuudessa merilevää voidaan käyttää lannoitteena, merilevästä voidaan tehdä rehua ja mitä vielä. Katseet pitää nyt kääntää merten viljelyyn ja jättää peltoviljely välillä märehtijöiden laitumeksi. Metsien lisääminen tulee olemaan keskeisessä asemassa, joka maassa pitäisi olla vähintään se 30 % metsää kokonaispinta-alasta. Metsät toimivat ilmakehän keuhkoina ja puhdistavat ilmaa.
Ilmoita asiaton viesti
Realismia on myös se, ettei perinteiseen agraali-talouteen ole paluuta. Teknologia on kehittynyt jo niin pitkälle ja jos tulevaisuuteen on ennakoiminen, talous todennäköisesti tulee olemaan jonkilainen hybridi-talous. Toki perustavaa laatua olevat elementit kuten metsät ja hiili-taseet tulisi pitää jossakin suhteessa, jota reaali-mttauksin jatkuvasti seurataan ja sen mukaan kehitetään.
Ilmoita asiaton viesti
Näin on. Kai näissä asioissa päästään parhaiten eteenpäin keskitietä kulkien, joitakin korjausliikkeitä tehden. Satotasoja voidaan joutua tiputtamaa kun taudinkestäviä lajikkeita kehitellään. Palataan takaisin kestävämpiin villikantoihin, esim. vehnän suhteen. Riisistä yritetään jalostamalla saada C4 kasvin ominaisuuksia tehokkaampana yhteyttäjänä.
Ilmoita asiaton viesti
Tämä on jälleen sitä konkretiaa, johon tulisi ryhtyä. Maapallon energia-varat eivät kestä loputtomasti. Se on vain ajan kysymys ja koska elämme tätä päivää, harvemmin tulee ajatelleeksi ja huomatuksi, kuinka ekologia muuttuu. Puhtaan veden ja ravinnon saanti on kaiken perusta. Teknologian kehitys on toinen ja luonnollisesti kolmansien maiden kouluttautuminen nykyisiin ja myös tuleviin haasteisiin.
Tiede menee omia polkujaan, yrityksen ja erehdyksen kautta. Suurinta osaa tieteessä näyttelevät teoriat, -hypoteesit ja erilaiset mallinnukset, kunnes ne kyetään empiirisesti todistamaan niillä menetelmillä, mitkä tällä hetkellä ovat käytettävissä.
Avaruus-tutkimus on yksi hyvä esimerkki, kuinka empiria on kehittynyt huippuunsa ja vahvistanut käsityksiä universumista. Avaruustutkimus ja siihen liittännäisenä avaruusteknologia on lisännyt valtavasti osaamista, joka on jalostanut teknologian kehitystä yleensäkin. Näissä yhteyksissä esim. erittäin tarkat ja toistettavat mittaus-anturit, joita Suomi on vienyt avaruuteen aina muille planeetoille, on ollut mahdollista hyödyntää myös ilmakehä-tutkimuksessa.
Kautta linjan, erilaista osaamista tulisi huomattavasti enemmän kehittää ja hyödyntää.
Ilmoita asiaton viesti
Tutkimusta on lisätty nyt etenkin meriin kohdistuen. Nuo murtovedet rannikoilla muodostavat tehokkaan hiilinielun, vaikkakaan ei kaikilta osin, johtuen sedimenttien sulfiittipitoisuudesta.
Tällä tavalla päästään kiinni jopa jääkausiin. Miten jääkaudet kehittyvät ja mikä rooli hiilellä on jääkausien osalta. Ilmakehän hiili painuu mineraalien mukana merten sedimentteihin ja siten hiilidioksidi vähenee ilmakehästä. Kylmä merivesi sitoo myöskin enemmän hiilidioksidia (merten kemiallinen pumppu).
http://www.bioone.org/doi/10.3955/046.092.0202
”Abstract
Coastal wetlands are known to be efficient carbon sinks due to high rates of primary productivity, carbon burial by mineral sediments, and low rates of sediment organic matter decomposition. Of the three coastal wetland types: tidal marshes, tidal forests, and seagrass meadows, carbon burial by seagrasses is relatively under-studied, and reported rates range widely from 45 to 190 g C m-2 yr-1. Additionally, most of these seagrass rates are biased toward tropical and subtropical species, particularly Posidonia oceanica, with few focused on Zostera marina, the most widespread species in the northern hemisphere. We measured sediment organic content, carbon content, and long-term accretion rates to estimate organic carbon stocks and sequestration rates for a Z. marina meadow in Padilla Bay, a National Estuarine Research Reserve in Washington. We found rates of carbon sequestration to be quite low relative to commonly reported values, averaging 9 to 11 g C m-2 yr-1. We attribute this to both low sediment organic content and low rates of accretion. We postulate here that Padilla Bay’s low carbon sequestration capacity may be representative of healthy Z. marina meadows rather than an anomaly, and that Z. marina meadows have an inherently low carbon sequestration capacity because of the species’ low tolerance for suspended sediment (which limits light availability) and sediment organic content (which leads to toxic sulfide levels). Further research should focus on measuring carbon sequestration rates from other Z. marina meadows, particularly from sites that exhibit, a priori, the potential for higher rates of carbon sequestration.
Ilmoita asiaton viesti
Merissä on luonnollisesti tutkittavaa. Merien fysiikkaa, biologiaa ja kemiaa voidaan myös teoreettisesti päätellä hyvin pitkälle. Ominaislämpökapasiteettia, -lämmön johtavuutta, -biologista monimuotoisuutta jne.
Menemättä yksityiskohtiin. Tiheyksistä, massasta ja tilavuuksista voidaan myös karkeasti päätellä, että merien ominaislämpökapasiteetti ja lämmön-johtavuus ovat suuria ja höyrystymis-lämpö korkea. Eli vesi voi siis varastoida tai luovuttaa suuren määrän lämpöä suhteellisen pientä lämpötilan muutosta (dT / dt) vastaan.
Maan pinta-alasta on meriä n. 71%, jolloin mantereiden osuudeksi jää n. 29%. Meret ovat siis karkeasti hallitseva elementti, -vaikkakin meriin sitoutunut lämpöenergia myös vapautuu suhteellisen helposti.
Jos nyt keskitytään pelkästään meriin.
Mitä korkeampi lämpötila, sitä enemmän alkaa muodostumaan vesihöyryä, joka alkaa saavuttamaan kastepistettä, jolloin ilma alkaa olla vesihöyryn kyllästämä ja suhteellinen kosteus lähestyy 100%. Tämän seurauksena, merissä oleva hiilidioksidi kevyenä kaasuna myös vapautuu. Lämpötila-muutoksen suhde aikaan (dT / dt) ei siis tarvitse olla kovin suuri.
Nyt jos oletetaan, että auringon spektrinen säteilyenergia pitkälla aika-välillä pysyy keskimäärin vakiona (joka siis on myös pysynyt), -samoin merien ominaislämpökapasiteetti jne, silloin merien vuotuinen lämpötila-vaihtelu on pysynyt myös keskimäärin vakiona.
Jos taas vastaavasti merien lämpötila on ollut nousussa, looginen päätelmä on se, että meriin sitoutunut lämpöenergian vapautumisen muutos-vauhti on lisääntynyt kertoimella k x (dT / dt ). Tämä taas johtaa siihen, että auringon spektrisen säteilyenergian ikkuna (ilmakehässä tapahtuvat muutokset) on täytynyt muuttua, samoin merien biologinen monimuotoisuus. Erityisesti matalissa vesissä lämpötilan nousu laskee myös happi-pitoisuutta.
Mainitsemasi merien biologisen pumpun toiminta on myös mahdollisesti hidastunut (sekoittuminen jne), eli biologiset prosessit ovat muuttuneet. Itse asiassa, ei oikeastaan mitään muuta selitystä osaa antaa kuin sen, että merien biologisen monimuotoisuuden heikkeneminen on seurausta lämpötilan pitkäaikaisesta noususta k x (dT / dt), jonka on aiheuttanut auringon spektrisen säteilyenergian ikkunan pitkä-aikaiset muutokset (ilmakehässä tapahtuvat muutokset).
Ilmoita asiaton viesti
No vesiplaneetasta kun on kyse, merten ja kasviplanktonien, levien ja bakteerien tuntemus on vielä puutteellista valtavasta merkityksestä huolimatta.
INTRODUCTION
While phytoplankton (used here in the broadest sense that includes cyanobacteria) is often not visible by unaided eye, it plays a crucial role in marine environments. These photosynthesis-capable organisms form the foundation of aquatic ecosystems and contribute to ∼50% of the global carbon assimilation (1–3). Cyanobacteria are extant relatives of the organisms that gave rise to plant chloroplasts through endosymbiosis ∼1.5 billion years ago, and therefore are vital to understand the origin of plants (4). Furthermore, the phylogenetic position of green algae makes them interesting outgroups for evolutionary studies focussed on higher plants (5). Having often a simpler genetic makeup than higher plants, various single-celled algae have been hailed as a ‘green yeasts’, with potential applications ranging from the production of biofuels to food supplements (6,7). Finally, diatoms and coccolithophores, which construct intricate shells from silica and calcium carbonate respectively (8,9), have value for biotechnology and nanotechnology (10).
Despite their importance, the function of many algal genes remains unknown, and gene function prediction approaches for algae rely mainly on sequence similarity analysis. These approaches thus lag behind when compared to gene function prediction methods applied to model organisms in other branches of the tree-of-life (11). Online resources focussed on algae are rare, and while a comparative genomics platform was established recently (12), tools to study gene expression in algae are still lacking. As genes with similar expression profiles across developmental stages, environmental perturbations and organs tend to be functionally related, identification of co-expressed genes has been used to reveal functionally related genes (13–17). These co-expression relationships can be visualized as networks, where nodes (or vertices) correspond to genes and edges (or links) connect genes that display similar expression profiles (18). Thus, by identifying groups of connected genes in these networks, functional gene modules can be detected and used to predict gene function. Furthermore, gene modules conserved over large phylogenetic distances can reveal core components of shared processes, while duplicated gene modules can reflect recent adaptations combined with an increase in complexity (19–21).
https://academic.oup.com/nar/article/46/W1/W76/499…
Ilmoita asiaton viesti