Timoteus ilmastonmuutos on ikiaikainen ja osin syklinen jatkumo, antropogeeninen lämpeämishypoteesi on SE josta kiistellään.

Kaikki blogit puheenaiheesta Aluekehitys

Aluekurjistamisen oraakkelitoimistosta päivää!

Aluekehittämisen, vaikka pitäisikö sanoa aluekurjistamisen, konsulttitoimisto MDI julkaisi viime viikolla ennusteensa Suomen väestökehityksestä. Media kohisi ja synkältähän se näyttää. Koko muu Suomi on MDI:n mukaan tyhjenemässä ja Helsinki täyttyy ihmisistä. Maaseutu autioituu ja kasvua on 20 vuoden kuluttua kuulemma vain Helsingin lisäksi vain Tampereella ja Turussa.

Keskittäminen on vahingollista

Eduskuntavaalit lähestyvät ja puolueet pyrkivät kirkastamaan omia näkemyksiään. Maaseudun Tulevaisuuden ja MTK:n vaalipaneelissa keskiviikkona 9.1. Helsingissä saatiin vihdoin puolueista irti selkeitä linjaeroja. Yksi liittyi keskittämiseen ja kaupungistumiseen.

Kokoomus, vihreät ja vasemmistoliitto ilmoittivat selkeästi haluavansa nopeampaa kaupungistumista ja tukevansa keskittymisen kiihdyttämistä. Heidän mielestään keskittäminen torjuu ilmastonmuutosta.

Onko koheesiopolitiikan aika ohitse?

Pari vuotta sitten sanoin maakuntaliiton kokouksessa, että nykyiset aluekehittämisen välineet ovat parhaan antinsa jo antaneet. En tarkoittanut sitä, etteikö niillä edelleen olisi merkitystä.

Tarkoitin, että aluekehittämisessä välineet sekä toimintatavat ja ehkä motiivitkin ovat vaihdelleet aikojen saatossa. Nyt on ennusmerkkien mukaan taas odotettavissa jotain uutta.

Maakuntien väliset erot ovat tasaantuneet - Mitä Kainuulle kuuluu?

ETLA julkaisi maanantaina 25.6. muistion, jonka mukaan Suomen maakuntien väliset erot ovat olleet monessa suhteessa suuret, mutta erot ovat kaventuneet merkittävästi. Variaatiokertoimella mitattuna bkt per asukas, työn tuottavuus ja työllisyysaste vaihtelivat maakuntien välillä vähemmän vuonna 2015 kuin vuonna 2000. Sen sijaan palkkojen vaihtelu on kasvanut. Suomen alueelliset erot ovat pienemmät kuin Saksassa ja Italiassa.

Syntyvyydestä, työpaikoista ja leipäjonoista

Valtiotieteen tohtori Timo Aro julkaisi toissapäivänä kuvaajan, jossa esitetään luonnollinen väestönlisäys kunnittain. Tilanne näyttää syntyvyyden kannalta karulta. Syrjäseutujen Suomi on lähtökohtaisesti punaisella, kaupunkimaisilla seuduilla syntyvyys taas ylittää kuolleisuuden. Kertooko kuvaaja sitten jotain laajempaa kaupungistumisen vauhdittamisen tarpeellisuudesta tai maaseutukuntien kuolonkorinasta? Ei kerro.

Suomeenkin maaseutukuntien elinvoimapaketti?

Ruotsissa parlamentaarisen maaseutukomitea ehdottaa 500 miljoonan kruunun, eli 52,5 miljoonan euron, rahoitusta harvaanasutuille kunnille. Esityksen mukaan muuttoliikettä harvaan asutuille seuduille kannustettaisiin muun muassa myöntämällä lääkäreiden ja hoitajien opintolainoihin helpotusta sekä laskemalla työnantajien sekä työntekijöiden sivukuluja. Elinvoimaa maaseudulle valtio loisi siirtämällä sinne 10 000 työpaikkaa Tukholmasta, rakentamalla laajakaistaverkon kaikille sekä rahoittamalla asuntotuotantoa.

Tasapainotus hyödyttää sekä maaseutua että kaupunkikeskittymiä

Vaalan kunnanjohtaja, Harvaan asutun maaseudun teemaverkoston puheenjohtaja Tytti Määtän puheenvuoro ”Maaseutu ei ole perässä vedettävä kivireki” (H.S. 2.10) oli asiapistoisuudeltaan ja tasapainotuksellisuudessaan oiva esimerkki siitä, miten Suomea pitäisi kehittää monipuolisesti, ei yksin kaupunkitaajamia tai vain maaseutua. Kumpikin tarvitsevat välttämättä toinen toisiaan.

Aluepolitiikan valta on palautettava kansalle

Suomessa on meneillään ennen näkemätön alueellinen keskittäminen.

Aluepolitiikkaa johtavat suurimmat kaupungit, jotka määrittelevät itselleen kasvutavoitteet ja sitovat valtiovallan niiden tukemiseen. Aluekehitys on nollasummapeliä: se väestönkasvu, jonka suurimmat kaupungit voittavat, sen pienemmät kaupungit ja maaseutu väestökatona menettävät. 

LAPPI TARVITSEE ALUEKEHITTÄJÄÄ JUURI AMMATILLISELTA KOULUTUKSELTA

LAPPI TARVITSEE ALUEKEHITTÄJÄÄ JUURI AMMATILLISELTA KOULUTUKSELTA

Lapissa on käynnissä kova vääntö korkea-asteen koulutuksen omistajapolitiikassa. Organisaatiomuutosten ja omistajakoukeroiden varjoon on jäänyt ammatillisen 2. asteen ja ammatillisen korkea-asteen saumaton nivelvaihe ja miten se turvataan jatkossa, jos Lapin korkeakoulukenttään tulee uusi organisaatio, yliopiston vetämä yksi korkeakoulu.

Muu Suomi hoitaa Helsingin mummot

Eilen uutisoitiin siitä, kuinka paljon verotuloja Helsingistä virtaa muuhun Suomeen. Tämä on mielestäni väärää vastakkainasettelua. On selvää, että valtionosuudet pitää jakaa oikeudenmukaisesti ottaen huomioon maakuntien huoltosuhde. Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla lasten ja nuorten osuus väestöstä on huomattavan suuri eli maakunta on Suomen nuorimpia väestöltään.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä