Timoteus ilmastonmuutos on ikiaikainen ja osin syklinen jatkumo, antropogeeninen lämpeämishypoteesi on SE josta kiistellään.

Kaikki blogit puheenaiheesta Metsätalous

Metsälöiden viljelylaina kasvattaisi lisää puuta ja panisi sitä myyntiin

Suomessa on 376 000 perheomistuksen metsätilaa eli metsälöä. Metsälöksi lasketaan yli kahden hehtaarin metsäpalsta. Metsälön keskikoko on noin 30 hehtaaria; metsälö voi koostua useammastakin palstasta.

Metsälöt kasvavat pääosan metsäteollisuuden puusta. Puun myynti kuitenkin takkuaa. Kolmanneksella metsälöistä ei ole ollut hakkuita 30 vuoteen.

Metsälöt merkitsivät sotien jälkeiselle kansantaloudelle paljon. Valtiovalta kannusti niitä metsänviljelyyn, metsien hoitoon ja puun myyntiin sekä piiskoilla että porkkanoilla.

Varjele ja viljele, myös biotaloudessa

Nyt kun Suomea ollaan valjastamassa uuden ajattelun biotalouteen, huoli puun riittävyydestä, metsistä, soista ja ylipäänsä luonnosta on taas kasvanut. Biotalouden metsää on viljeltävä lisää. Miten käy varjelun, minkä verran metsää ja suota on suojeltava jatkossa?

Suojelussa on kysymys luontomme monipuolisuuden säilyttämisestä sukupolvelta toiselle. Haluamme erityisesti, että harvinaiset eläin- ja kasvilajit eivät kuole aikanamme sukupuuttoon.

Talousmetsillä menee mukavasti

Metsätaloutemme on aina tavoitellut lisää puun kasvua. Lisäkuutioita tarvitaan taas, kun biotalous ketjuttaa lähivuosina tehtaitaan Kemijärveltä Kemiin, Ouluun, Paltamoon ja Kuopioon, jo valmistuneen Äänekosken jatkoksi.

Yhdessä biotuotetehtaiden tuleva lisäpuun tarve on 23,4 miljoonaa kuutiota vuodessa. Se on lähes kolmannes vuoden 2017 hakkuista. Ne olivat ennätystasolla: 72,4 miljoonaa kuutiota vuodessa.

Hakkuut lisääntyvät ajan myötä, mutta niin lisääntyy myös puustomme kasvu.  

Avohakkuukielto ja juurikääpä

Maanantaina pyörähtää käyntiin uusi tutkimushankkeemme, jossa kartoitetaan metsiemme pahimmalle tuhonaiheuttajalle - eli tyvilahoa aiheuttavalle kuusenjuurikäävälle - kestävyyttä tuottavan geenin esiintymistä kuusen jalostuspopulaatiossa. Geeni on löytynyt äskettäin ruotsalaisissa tutkimuksissa ja se vähentää juurikäävän kasvua noin neljänneksen.

Kyseessä on vahvasti soveltava tutkimus, jonka tulosten voidaan odottaa siirtyvän metsien hyödyksi suhteellisen nopeasti. Oman näkemykseni mukaan se voi tapahtua kahdella tavalla.

Aukkoja katsellen ...

Viihtyisällä ja kauniilla luonnolla on suuri merkitys meidän jokaisen elämässä. Joku voi väittää, ikänsä kaupungissa asuneena, että myös kaupunkimiljöö on osa luontoa. Tosiasiassa se ei sitä ole, vaan luonto löytyy kokonaan muualta.

Tulkaa Vihreät metsiimme

Metsämme kasvavat nykyään kaksi kertaa enemmän kuin 70-luvulla. Ennen oli muotia harsintahakkuu, jossa metsän tuottoa hävitettiin. Silloin oli myös ohjeena, että kaikki koivut, huonot, vioittuneet ja lahopuut pitää kaataa metsästä pois. Nykyään on tilanne kokonaan toinen, kun metsämme on hoidettu kasvamaan monimuotoisesti ja lakien mukaan metsiimme jätetään huonot puut ”öttimöntiäisille” ja lähes joka metsän omistajalta löytyy joitain omia pieniä suojelukohteita.

Meidän yhteisten talousmetsien hoidosta ja sen vaikutuksista

Kun ajelee syrjäteitä, kannattaa katsella välillä tien sivuunkin. Kaikenlaista ajatusta herättävää näkymää voi kohdata kulkija reitillään.

Metsähallitus on suorittanut tämän varastoalueen liepeillä nuorten kasvatusmetsien sekä ojitusmetsien harvennuksia ja nyt on ilmeisesti kasvun boostauksen aika.

Minulla ajatuksia herättävät seuraavat seikat:

1) Aineen koostumus ja alkuperä sekä vaihtoehdot.

Vihapuhetta vihreälle metsäpolitiikalle

Tuskin kukaan yllättyy siitä asiasta, että Vihreät on maaseutuvihamielinen city-keskeinen liike. Vihreät ovat jo aiemmin käytännössä julistaneet Lapin pelkäksi metsäreservaatiksi.

Biomassan käyttö liikennepolttoaineena on kinkkinen juttu!

Media huutaa joka nurkasta kuinka kiinalaiset vetäytyvät [?] Itä-Suomea koskevista biodiesel- ja biobensiinihankkeista. Puhutaan 200 miljoonaan euron katoamisesta rahoitussuunnitelmista. Hätiköityjä arvioita heitellään liiasta luottamuksesta, vaikka kysymys on toisaalla. On herännyt ajatuksia päättäjissä mitä merkitsee biomassan poltto liikennepolttoaineena.

...

Ruokaa pellosta suoraan pöytään – ilman välikäsiä

Tulevaisuus- ja köyhyystutkija Maria Ohisalo |1 esitti tämän yllättävän tosiasian, joka on vallinnut luonnossa eli meitäkin elättävässä biosfäärissä jo satoja miljoonia vuosia. Ruokaa suoraan kasvualustalta – maataloudesta suoralogistiikkana kotitalouspöytään – niin.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä