Timoteus ilmastonmuutos on ikiaikainen ja osin syklinen jatkumo, antropogeeninen lämpeämishypoteesi on SE josta kiistellään.

Kaikki blogit puheenaiheesta Puuvoima

Bioenergia - energiapuu - kotimainen energia

Kannuksen Energiametsäkoeaseman pitkäaikaisin johtaja, maatalous- ja metsätieteiden tohtori Ari Ferm kutsui 24.2.1992 Kannukseen ryhmän metsäenergian asiantuntijoita kertomaan koeasemalla silloin vierailleelle pääministeri Esko Aholle bioenergian tilanteesta Ruotsissa ja Suomessa. Ruotsista vieraana oli professori Gustaf Sirén Uppsalan yliopistosta ja Suomesta muun muassa rehtori Paavo Pelkonen Joensuun yliopistosta.

Polttopuu on vanha renki

Puuvoima on tänään perusvoimaamme. Saamme siitä 25 prosenttia kaikesta energiastamme (öljyvoima 22%, ydinvoima 17%, kivihiili 9%). Näin ei ollut vielä neljännesvuosisata sitten, kun pidin (1994) aiheesta luentosarjaa Joensuun yliopistolla. Kerran se alkoi johdannolla näin:

 

Polttopuu on vanha renki

Puuvoima vastaan muut voimat

Vuonna 1991 kamppailu viidennestä ydinvoimalasta (sittemmin Olkiluoto kolmosesta) kävi kiivaana. Ydinvoiman vaihtoehtona oli yleisimmin kivihiili tai ylipäänsä fossiilinen energia. Joensuun yliopiston metsätieteellisessä tiedekunnassa vaihtoehtoihin oli myös toisenlainen näkökulma. Sanomalehti Karjalainen julkaisi sen Näkökulma yliopistolta -palstallaan 30.9.1991. Nyt, yli neljännesvuosisadan jälkeen on todettava että ilmakehän hiilidioksidi oli silloin kyllä jo mukana, mutta ehkä liian vähäisellä painolla. 

 

*****

 

Toisen sukupolven pelletille tarve

Helsingin seutu tuskailee kivihiilestä luopumisen kanssa, on tuskaillut jo sukupolven ajan. Teknilliset tieteet ja käytännön koepoltot ovat silti antaneet viitteitä, että kivihiilen voisi korvata puupelletillä. Mutta ensimmäisen sukupolven pelletti on vielä liian kaukana kivihiilestä.

Pelletti on keksintönä yli 40 vuoden ikäinen. Keksinnön isä on saksalaisperäinen Rudolf W. Gunnerman, joka muutti nuorena miehenä Yhdysvaltoihin, vain 20 dollaria taskussaan mutta pää täynnä ideoita.

Puuenergian paluu

Polttopuu, tavallisimmin klapeina ja pilkkeinä oli tärkein energialähteemme vielä ennen sotia ja heti sotien jälkeenkin. Mutta sitten mukaan tuli alati halventuva ulkomainen polttoöljy. Saimme ylipäänsä öljystä (mukana liikenne) kaikesta energiasta enimmillään 61 prosenttia vuonna 1973. Puuenergian osuus oli vastaavasti 20 prosenttia (kuva 1).

Ruotsi jatkaa hake-energian tiellä – entäpä Suomi?

Kivihiilen korvaaminen bioenergialla on ollut sekä Suomen että Ruotsin tavoitteena vuosikausia, ellei pari vuosikymmentä. Tukholma on ollut tässä esimerkkinä Helsingille. Tukholman seutu aloitti muutoksen jo 1990-luvulla. Helsingin seutu on muutosta suunnitellut myös, viimeksi 2010-luvun.

Hakkeen pitkä tie energialähteeksi

Suomessa tuotettiin vuonna 2017 metsähaketta 7,1 miljoonaa kiintokuutiometriä. Se on noin kymmenesosa kaikesta metsän korjuustamme. Hakkeesta on pitkään toivottu metsänkasvattajalle tasavertaista myytävää muun puun ohessa.

Koivua oli 1950-luvulla liikaa

Aurinko, tuuli ja metsä yhdistävät uusiutuvan

Tänään Kuusamosta Posion kautta Rovaniemelle matkaava Rukatunturin laskettelija tuijottaa Kitkan Lohirannan kohdalla vaistomaisesti erämaaluonnon ylle. Katse lukkiutuu kairan mäntymetsissä majesteettisesti pyöriviin, seitsemän tuulimyllyn siipiin. Tuulivoima on merkittävin maiseman muutos vuosikymmeniin. 

Jo vuosisadan kestäneellä öljyn poltollamme ja sitä seuranneella ilmastonmuutoksella on hintansa. Tuulimyllyt tulivat metsän päälle. Samantapaisen ilmiön havaitsee Tanskassa. Siellä tuulimyllyt tulivat peltojen päälle.

Puusiutuvaa, komissaarit

EU – komissaarien taustalla pyöriviin ilmastokuiskaajiin on siinnyt merkillinen koulukunta. Se nimeää suomalaisen puuvoiman liian hitaasti uusiutuvaksi energiaksi.

Puuvoimamme on tyypillisesti havumetsien haketta. Kuiskaajat painostavat komissaareja väitteellä, että 70 vuoden kierron havumetsillä menee turhan kauan sitoa takaisin se hiilidioksidi, mikä hakkeen poltossa pääsee ilmaan. Ilmasto kun lämpenee jo 35 vuodessa.

Risupaketti kokee lopulta valoa

Risupaketti on peräisin vuoden 2002 väittelystä, tarvitsemmeko viidettä ydinvoimalaa vai emme. Risupaketti koottiin uusiutuvan energian, etenkin energiapuun tuotannon tukilupaukseksi. Risupaketilla viides ydinvoimala (Olkiluoto kolmonen) saatiin eduskunnassa lopulta läpi. Kansanedustajathan olivat yllättäen 1992 kaataneet jo silloin yritetyn saman ydinvoiman lisäyksen.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä