Timoteus ilmastonmuutos on ikiaikainen ja osin syklinen jatkumo, antropogeeninen lämpeämishypoteesi on SE josta kiistellään.

Kaikki blogit puheenaiheesta Työttömyys

Pitkäaikaistyöttömän väliaikatietoja

On tullut jälleen aika tehdä tiliä ns. suunnitelman muodossa te-toimistolle. Sama toistuu pitkäaikaistyöttömällä neljä kertaa vuodessa. 

Minä olen alistunut kohtalooni. Työmarkkinatukea vastaan toimin kulloistenkin hallitsijoiden määräysten mukaan. Robottina tsekkaan työpaikat ja laitan hakemuksen, jos siltä tuntuu. 

Kokoomuksen keinoilla +50 000 työllisen mittaluokka mahdollinen

Helsingin Sanomat julkaisi 9.4. hyvän analyysin puolueiden esittämistä työllisyyskeinoista (https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006063811.html). Totesin Hesarin haastattelussa, että tarkan laskelman esittäminen yksittäisten keinojen työllisyysvaikutuksista olisi aika ilmaan ampumista. Tutkittu tieto on johtopäätösten osalta epävarmaa.

Työttömien yhdenvertaisuus taattava

Vuonna 2006 pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) hallitus toteutti hallituskumppaninsa SDP:n tuella työmarkkinatukiuudistuksen, jossa sovittiin, että valtio ja kunta jakavat puoliksi pitkäaikaistyöttömien työmarkkinatukimaksun. Työmarkkinatukea saavien henkilöiden työttömyyden kestoon perustuvien Kela-sakkojen periminen kunnilta on sittemmin johtanut suomalaisten työttömien kohtelussa järkyttäviin yhdenvertaisuusongelmiin asuinkunnasta riippuen.

Työttömän (työllistetyn) kohtelua Suomessa ja sen Ateenassa

Kun pääsin puoleksi vuodeksi työttömänä hommiin Jyväskylän kaupunginkirjastoon, kohtelu oli uskomatonta. Siitä voisi kirjoittaa kirjan. Oppilaani yliopistosta, nuori hieno ihminen, ahdistui kovasti kun hänet määrättiin valvomaan minua: edistyvätkö työni, osaanko tehdä jotakin ja noudatanko määräyksiä. Kolme vanhempaa kollegaa oli hänen sanojensa mukaan usein kyselemässä häneltä tätä kaikkea. Olin erinomaisin meriitein ja tuloksin opettanut ja tutkinut yliopistossa 30 vuotta, eikä kaupungin virastoissa eikä kirjastossa ollut ainoataan dosenttia.

Työttömyyskö muka ongelma?

Aina toisinaan työttömyys nostetaan esiin suomalaisen yhteiskunnan suurimpana ongelmana. Ennen kuin julistetaan työttömät yhteiskunnan saastaksi, pitäisi kysyä, miksi työttömyys on ongelma. Nyt saatat miettiä, että miksi näin itsestään selvää asiaa pitäisi kyseenalaistaa tai tarkastella tarkemmin. Eivätkö muka mantrat ja poliittiset iskulauseet riitäkään? Jos haluamme kuitenkin oikeasti ratkaista ongelmia irtopisteiden keräämisen sijaan, pitäisi meidän olla valmiita tarkastelemaan asioita madollisimman rehellisesti ja avoimesti, useista eri näkökulmista.

Työttömyys: 1,5x raha oppilaitoksille työttömän kouluttamisesta tutkintoon

Omassa elämässäni koulutus on ollut avain moneen ongelmaan. Vanhempani eivät ole käyneet korkeakouluja. Ilmainen koulutus on antanut minulle mahdollisuuden tehdä tutkimustyötä, jota poromiehen poikana (isäni ammatti lentolupakirjassa) Kittilässä en olisi maksullisen, rajoitetun koulutuksen maassa ikinä tehnyt. Siksi en ymmärrä, miksi työttömyys ja tiettyjen muiden tukien saaminen rajoittaa meillä kouluttautumista ja siten siirtymistä toisille aloille.

Miten ohjata työttömiä töihin kuntatasolla?

Tänä vuonna, 2019, Itä-Suomen työllisyystilanne jatkaa laahaamistaan koko valtakuntamme kehityksestä huonompana. Tilanne on paikoitellen pienemmissä kunnissa surkea. Pohjois-Karjalan työttömyysprosentti oli 2019 tammikuussa 13,3% ja nykyisen kotikuntani Lieksan työttömyysprosentti 15,1% (lähde: ELY-keskus).

Aktiivimalli helvettiin

Aktiivilaki on puhuttanut paljon. Laki on brutaalin kurinpidollinen: työttömän etuuksia leikataan, mikäli hän ei 65 päivän mittaisella tarkastelujaksolla ole ollut riittävän “aktiivinen”. Vaikka joku hyväksyisi kurinpitoaspektin, hälytyskellojen pitäisi soida viimeistään siinä vaiheessa, kun perehtyy siihen, miten tämä “aktiivisuus” määritellään. Se sisältää enimmäkseen asioita, joihin työtön ei omalla toiminnallaan pysty vaikuttamaan yhtään mitenkään. Kyse ei todellisuudessa ole rankaisusta, vaan suomeksi sanottuna kyykytyksestä.

 

Reilu työelämä

Suomen talouden menestys on perinteisesti nojannut osaavan ja koulutetun työvoiman sekä periksiantamattomien yrittäjien varaan. Näin on myös tulevaisuudessa. Tämän päivän nuoret ja heidän lapsensa tulevat kuitenkin olemaan mukana työelämässä huomattavasti aikaisempia sukupolvia pidempään johtuen maamme ikärakenteesta ja huoltosuhteen heikkenemisestä.

Pitääkö äitien kaikki hoitaa

Poliittiset päättäjät peräänkuuluttavat perhevapaauudistusta, jolla käytännössä tarkoitetaan sitä, että pienten lasten äidit pakotetaan synnytyksen jälkeen nopeammin takaisin töihin.

Jos kyse on matalapalkka-alan äidistä, mikä syy yhteiskunnalla on pakottaa juuri heidät töihin? Meillä on tuhansittain työttömiä, miksi emme työllistäisi heitä juuri synnyttäneiden naisten sijaan. Katseen kääntäminen työttömien sijaan tuoreisiin äiteihin ilmentää poliitikkojemme lapsikielteisyyttä.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä