Helsinki http://jarmonieminen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/132426/all Mon, 22 Apr 2019 21:21:28 +0300 fi Helsingin kuntapolitiikan viikko 17/2019 http://pia1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274921-helsingin-kuntapolitiikan-viikko-172019 <p>Kaupunginvaltuustossa käydään ensi vuoden talousarvioehdotuksen valmistelun lähetekeskustelua ja käsitellään nuorten ja kuntalaisten aloitteita. Sosiaalilautakunta pohtii terveysasemien lääkäripalvelujen järjestämistä palvelusetelillä. Kulttuurilautakunta käsittelee liikunnan toiminta- ja tilankäyttöavustuksia.</p><p><strong>Tiistai 23.4.</strong></p><p><a href="https://www.hel.fi/sote/fi/paatoksenteko/lautakunnan-paatosasiakirjat/asiakirja?year=2019&amp;ls=11&amp;doc=Sote_2019-04-23_Sotelk_8_El">Sosiaali- ja terveyslautakunta</a></p><p><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/lautakunnat-ja-johtokunnat/kulttuuri-ja-vapaa-aika-asiakirja?year=2019&amp;ls=11&amp;doc=KUVA_2019-04-23_Kuvalk_7_El">Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta</a></p><p><strong>Keskiviikko 24.4.</strong></p><p><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/kaupunginvaltuusto/esityslistat/asiakirja?year=2019&amp;ls=11&amp;doc=Keha_2019-04-24_Kvsto_8_El">Kaupunginvaltuusto</a></p><p><a href="https://www.hel.fi/tav/fi/paatoksenteko/paatosasiakirjat/esityslistat-ja-poytakirjat">Tarkastuslautakunta</a></p><p><strong>Torstai 25.4.</strong></p><p><a href="https://www.hel.fi/sote/fi/paatoksenteko/jaosto/sosiaali-ja-terveyslautakunnan-jaosto/esityslistat-ja-poytakirjat">Sosiaali- ja terveyslautakunnan sosiaali- ja terveysjaosto</a></p><p><strong>Kaupunginvaltuustossa </strong>käsitellään viime vuoden kuuden viime kuukauden aikana tehtyjä nuorten aloitteita (7 kpl, aiheina kameravalvontakampanja HSL:n busseihin, Konalan jäähallin kunnostus, monitoimikaukalo Sakarinmäkeen, nuorten palvelut Oodissa, lisää tiedotusta nuorten mahdollisuuksista, valoa Kannelmäkeen ja koulujen välinen #ilmastoidea-kampanja) ja kunnan asukkaan aloitteita (12 kpl, aiheina mm. hoivapalvelut, Malmin lentokenttä ja ilmainen matkustusoikeus senioreille).</p><p>Vuoden 2020 talousarvioehdotuksen valmistelusta käydään lähetekeskustelu eli evästys budjetin valmistelua varten. Perinteisesti budjetti tarjoaa mahdollisuuden puhua lähes mistä hyvänsä, joten keskustelua kannattaa seurata klo 18 alkaen osoitteessa <a href="http://www.helsinkikanava.fi/">www.helsinkikanava.fi</a>.</p><p><strong>Sosiaali- ja terveyslautakunnassa </strong>pohditaan terveysasemien lääkäripalvelujen järjestämistä palvelusetelillä. Asia jäi viimeksi pöydälle. Mikäli esitys hyväksytään, lautakunta vahvistaa palvelusetelin arvoksi 3.6.2019 alkaen 67 euroa. Palvelusetelin on tarkoitus helpottaa asiakkaiden lääkäriin pääsyä tilanteessa, jossa odotusajat ovat muodostuneet kohtuuttoman pitkiksi.</p><p><strong>Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta </strong>käsittelee Pakilanpuiston allianssi -hankkeen tarveselvitystä ja Pakilan nuorisotalon nykyisistä tiloista luopumista. Uudet tilat tulisivat ala-asteen ja yläasteen tilojen yhteyteen. Asia jäi viimeksi pöydälle.</p><p>Lautakunta käsittelee myös liikunnan toiminta-avustuksia sekä liikunnan tilankäyttöavustuksia vuodelle 2019.</p><p>Aurinkoista uutta viikkoa!</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kaupunginvaltuustossa käydään ensi vuoden talousarvioehdotuksen valmistelun lähetekeskustelua ja käsitellään nuorten ja kuntalaisten aloitteita. Sosiaalilautakunta pohtii terveysasemien lääkäripalvelujen järjestämistä palvelusetelillä. Kulttuurilautakunta käsittelee liikunnan toiminta- ja tilankäyttöavustuksia.

Tiistai 23.4.

Sosiaali- ja terveyslautakunta

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta

Keskiviikko 24.4.

Kaupunginvaltuusto

Tarkastuslautakunta

Torstai 25.4.

Sosiaali- ja terveyslautakunnan sosiaali- ja terveysjaosto

Kaupunginvaltuustossa käsitellään viime vuoden kuuden viime kuukauden aikana tehtyjä nuorten aloitteita (7 kpl, aiheina kameravalvontakampanja HSL:n busseihin, Konalan jäähallin kunnostus, monitoimikaukalo Sakarinmäkeen, nuorten palvelut Oodissa, lisää tiedotusta nuorten mahdollisuuksista, valoa Kannelmäkeen ja koulujen välinen #ilmastoidea-kampanja) ja kunnan asukkaan aloitteita (12 kpl, aiheina mm. hoivapalvelut, Malmin lentokenttä ja ilmainen matkustusoikeus senioreille).

Vuoden 2020 talousarvioehdotuksen valmistelusta käydään lähetekeskustelu eli evästys budjetin valmistelua varten. Perinteisesti budjetti tarjoaa mahdollisuuden puhua lähes mistä hyvänsä, joten keskustelua kannattaa seurata klo 18 alkaen osoitteessa www.helsinkikanava.fi.

Sosiaali- ja terveyslautakunnassa pohditaan terveysasemien lääkäripalvelujen järjestämistä palvelusetelillä. Asia jäi viimeksi pöydälle. Mikäli esitys hyväksytään, lautakunta vahvistaa palvelusetelin arvoksi 3.6.2019 alkaen 67 euroa. Palvelusetelin on tarkoitus helpottaa asiakkaiden lääkäriin pääsyä tilanteessa, jossa odotusajat ovat muodostuneet kohtuuttoman pitkiksi.

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta käsittelee Pakilanpuiston allianssi -hankkeen tarveselvitystä ja Pakilan nuorisotalon nykyisistä tiloista luopumista. Uudet tilat tulisivat ala-asteen ja yläasteen tilojen yhteyteen. Asia jäi viimeksi pöydälle.

Lautakunta käsittelee myös liikunnan toiminta-avustuksia sekä liikunnan tilankäyttöavustuksia vuodelle 2019.

Aurinkoista uutta viikkoa!

 

]]>
0 http://pia1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274921-helsingin-kuntapolitiikan-viikko-172019#comments Helsinki kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Kaupunkipolitiikka Kunnallispolitiikka Mon, 22 Apr 2019 18:21:28 +0000 Pia Pakarinen http://pia1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274921-helsingin-kuntapolitiikan-viikko-172019
Helsingin kuntapolitiikan viikko 16/2019 http://pia1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274417-helsingin-kuntapolitiikan-viikko-162019 <p>Kasvatus- ja koulutuslautakunnassa käsitellään Immolantie 9:ään rakennettavan kahden päiväkodin, leikkipuiston ja koulun toimipisteen korvaavan uudisrakennuksen hankesuunnitelmaa. Kaupunkiympäristölautakunnan esityslistalla on Helsinki Garden, markkinaehtoinen pysäköinti, Nihdin ja Hakaniemenrannan asemakaavat ja mm. Katajanokanlaiturille suunniteltava Varman toimitilahanke.</p><p><strong>Maanantai 15.4.</strong></p><p><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/kaupunginhallitus/esityslistat/asiakirja?year=2019&amp;ls=11&amp;doc=Keha_2019-04-15_Khs_16_El">Kaupunginhallitus</a></p><p><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/jaostot/konsernijaosto/paatosasiakirjat/asiakirja?year=2019&amp;ls=11&amp;doc=Keha_2019-04-15_Koja_5_El">Kaupunginhallituksen konsernijaosto</a></p><p><strong>Tiistai 16.4.</strong></p><p><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/lautakunnat-ja-johtokunnat/kasvatus-ja-koulutus-asiakirja?year=2019&amp;ls=11&amp;doc=Kasko_2019-04-16_Kklku_5_El">Kasvatus- ja koulutuslautakunta</a></p><p><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/lautakunnat-ja-johtokunnat/kaupunkiymparisto-asiakirja?year=2019&amp;ls=11&amp;doc=Kymp_2019-04-09_Kylk_11_El">Kaupunkiympäristölautakunta</a></p><p><strong>Torstai 18.4.</strong></p><p><a href="https://www.hel.fi/hkl/fi/paatoksenteko/paatosasiakirjat/esityslistat-ja-poytakirjat">Liikenneliikelaitoksen (HKL) johtokunta</a></p><p>&nbsp;</p><p><strong>Kaupunginhallitus</strong> kokoustaa kevyehköllä esityslistalla. Käsittelyssä on esim. Kotikaupunkina Helsinki 2016 -ohjelman eli asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelman seurantaraportti. &nbsp;Helsingin väkiluku kasvoi vuonna 2018 noin 4 770 asukkaalla. Odotuksissa oli hieman isompi kasvu. Listalla on mielenkiintoisia tilastotietoja: helsinkiläisistä 49 % asuu vuokralla, asunnottomia on 2&nbsp;114.</p><p>Esityslistalla on myös esim. koulujen ylijäämäruoan jakelua koskeva toivomusponsi. Ruokahävikkiä pyritään minimoimaan. Parhaillaan kokeillaan hävikkiruoan myyntiä Lunchie Market -sovelluksen kautta.</p><p>Johtamassani <strong>kasvatus- ja koulutuslautakunnassa </strong>käsitellään toimialan toimintakertomusta, josta löytyy mielenkiintoisia numero- ym. tietoja. Lapsimäärä kasvaa varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa noin 2000:lla vuosittain. Helsingin kasvu ja kansainvälistyminen näkyvät aivan erityisesti meidän toimialallamme. Aloitimme syksyllä viisivuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuksen ja laajensimme kielikylpytoimintaa päiväkodeissa. Perusopetuksessa lähes 6 000 ekaluokkalaista aloitti ensimmäisen vieraan kielen opiskelun.</p><p>Lautakunta antaa lausunnon Tapaninvainioon (Immolantie 9) rakennettavan kahden päiväkodin, leikkipuiston ja koulun toimipisteen korvaavan uudisrakennuksen hankesuunnitelmasta. Uudisrakennuksen myötä päiväkoti Immolan, leikkipuisto Tervapääskyn ja Pukinmäenkaaren peruskoulun Immolantie 9 toimipisteen vanhoista kaupunkiympäristön toimialan mukaan teknisesti huonokuntoisista rakennuksista voidaan luopua. Lisäksi uudisrakennus mahdollistaa daghemmet Staffanille korvaavat tilat Staffansby lågstadieskolanin laajentuessa daghemmet&nbsp; Staffanin nykyisiin tiloihin.</p><p>Esityslistalla ovat myös lastenhoitopalvelun ja kerhotoiminnan järjestöavustukset. Avustukset koskevat alle kouluikäisten lasten varhaiskasvatuspalveluja täydentävää lastenhoitopalvelua ja varhaiskasvatuspalvelujen rinnalla arkisin päiväaikaan (klo 8-17) toteutettavaa kerhotoimintaa.</p><p><strong>Kaupunkiympäristölautakunnassa </strong>on käsittelyssä tukku merkittäviä päätöksiä.</p><p>Lautakunta jatkaa pari viikkoa sitten pöydälle jääneen Helsinki Garden -hankkeen käsittelyä. Kaavaratkaisu mahdollistaa yksityisen, maanalaisen monitoimiareenan (HIFK) sekä toimitilojen ja asuntojen rakentamisen Nordenskiöldinkadun varteen. Areenan kapasiteetti on 11 000-16 000 henkilöä. Lautakunnassa pohdittaneen sitä, miten rakennus sulautuu töölöläiseen maisemaan. Mielestäni oikein hyvin.</p><p>Markkinaehtoinen pysäköinti jäi viime kokouksessa pöydälle. Helsingin kaupunkiympäristön toimiala esittää, että markkinaehtoista pysäköintiä kokeillaan ensimmäiseksi Hernesaaressa, Hakaniemenrannassa ja Kalasataman eteläisimmässä osassa Nihdissä. Markkinaehtoinen pysäköinti merkitsisi isoa muutosta Helsingin asuntorakentamista sääteleviin normeihin: kaupunki ei enää määräisi uusien asuintalojen autopaikkojen vähimmäismäärää, vaan asuntojen rakennuttajat saisivat toteuttaa pysäköintipaikkoja sen verran, kuin katsovat tarpeelliseksi, jotta kohde menee kaupaksi.</p><p>Pysäköintimääräyksistä on laadittu myös välimalli, jossa kaupunki edellyttäisi toteuttamaan edelleen jonkin verran pysäköintipaikkoja ja rakennuttaja voisi halutessaan rakentaa paikkoja kaupungin vaatimaa minimimäärää enemmän.</p><p>Siirtyminen markkinaehtoiseen pysäköintiin on kirjattu Helsingin kaupunkistrategiaan. Tavoitteena on hillitä rakentamisen kustannuksia ja mahdollistaa tiiviin kaupunkirakenteen toteutuminen saavutettavuutta ja kilpailukykyä vaarantamatta.</p><p><a href="https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkiymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2019/Kymp_2019-04-09_Kylk_11_El/395D4A8A-9554-C78D-BB41-695828000000/Liite.pdf" target="_blank">Nihtiin</a>&nbsp;(Sörnäinen) tehdään asemakaavaa, joka sekin jäi viimeksi pöydälle. Kaavaratkaisu mahdollistaa uuden asuinalueen rakentamisen merelliseen ympäristöön Kalasataman projektialueen eteläkärkeen noin 3 000 asukkaalle. Alueelle on suunniteltu kymmenen asuinkorttelia, hotellikortteli, ravintolakortteli, kaksi vesialueen korttelia liike-, toimisto- ja ravintolalaivoille, päiväkoti ja pienvenesatama. Lisäksi alueelle on suunniteltu Nihdin Merihakaan ja Hanasaareen yhdistävä Merihaansilta, josta haarautuu Hiilisatamansilta. Alueen läpi kulkee Kruunusiltojen raitiotieyhteys ja baana. Nihdissä on myös Kalasataman raitiotien päätepysäkki. Nihdin rannat on suunniteltu kaupunkikuvaltaan korkeatasoisina ja toiminnoiltaan monipuolisina virkistys- ja ulkoilualueina.</p><p>&nbsp;</p><p><a href="https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkiymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2019/Kymp_2019-04-09_Kylk_11_El/A8834176-BE40-C4F1-AABD-699678500000/Liite.pdf" target="_blank">Hakaniemenrantaan</a>&nbsp;tehdään niin ikään asemakaavaa, ja myös se on levännyt pöydällä viime viikosta. Kaavaratkaisu mahdollistaa Kruunusillat -pikaraitiotieyhteyden Kalasataman Nihdin suunnasta Hakaniemen kautta kohti keskustaa, Hakaniemensillan uuden linjauksen, uutta julkista rantaa, sekä alueen kaupunkirakenteen tiivistämisen täydennysrakentamalla. Asukasmäärän lisäys on noin 1&nbsp;250.</p><p>&nbsp;</p><p>Kun esityslistalla on lisäksi uutena asiana mm. <a href="https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkiymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2019/Kymp_2019-04-16_Kylk_12_El/BC06F94E-CF59-C1B0-AB53-69C85E500000/Liite.pdf">Vallilan</a> pohjoisosan asemakaava, joka mahdollistaa Mäkelänrinteen uintikeskuksen laajentamisen sekä uusien asuinkerrostalojen ja yleisen pysäköintilaitoksen rakentamisen, alueen varaaminen Varmalle toimitilahanketta varten <a href="https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkiymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2019/Kymp_2019-04-16_Kylk_12_El/6932A909-FF54-C1A3-8FBC-69EA33400000/Liite.pdf">Katajanokanlaiturilta</a> sekä lausunto Uusimaa-kaava 2050 -ehdotuksesta, voin vain toivottaa lautakunnan jäsenille jaksamista!</p><p>&nbsp;</p><p>Hyvää pääsiäisen aikaa!</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kasvatus- ja koulutuslautakunnassa käsitellään Immolantie 9:ään rakennettavan kahden päiväkodin, leikkipuiston ja koulun toimipisteen korvaavan uudisrakennuksen hankesuunnitelmaa. Kaupunkiympäristölautakunnan esityslistalla on Helsinki Garden, markkinaehtoinen pysäköinti, Nihdin ja Hakaniemenrannan asemakaavat ja mm. Katajanokanlaiturille suunniteltava Varman toimitilahanke.

Maanantai 15.4.

Kaupunginhallitus

Kaupunginhallituksen konsernijaosto

Tiistai 16.4.

Kasvatus- ja koulutuslautakunta

Kaupunkiympäristölautakunta

Torstai 18.4.

Liikenneliikelaitoksen (HKL) johtokunta

 

Kaupunginhallitus kokoustaa kevyehköllä esityslistalla. Käsittelyssä on esim. Kotikaupunkina Helsinki 2016 -ohjelman eli asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelman seurantaraportti.  Helsingin väkiluku kasvoi vuonna 2018 noin 4 770 asukkaalla. Odotuksissa oli hieman isompi kasvu. Listalla on mielenkiintoisia tilastotietoja: helsinkiläisistä 49 % asuu vuokralla, asunnottomia on 2 114.

Esityslistalla on myös esim. koulujen ylijäämäruoan jakelua koskeva toivomusponsi. Ruokahävikkiä pyritään minimoimaan. Parhaillaan kokeillaan hävikkiruoan myyntiä Lunchie Market -sovelluksen kautta.

Johtamassani kasvatus- ja koulutuslautakunnassa käsitellään toimialan toimintakertomusta, josta löytyy mielenkiintoisia numero- ym. tietoja. Lapsimäärä kasvaa varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa noin 2000:lla vuosittain. Helsingin kasvu ja kansainvälistyminen näkyvät aivan erityisesti meidän toimialallamme. Aloitimme syksyllä viisivuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuksen ja laajensimme kielikylpytoimintaa päiväkodeissa. Perusopetuksessa lähes 6 000 ekaluokkalaista aloitti ensimmäisen vieraan kielen opiskelun.

Lautakunta antaa lausunnon Tapaninvainioon (Immolantie 9) rakennettavan kahden päiväkodin, leikkipuiston ja koulun toimipisteen korvaavan uudisrakennuksen hankesuunnitelmasta. Uudisrakennuksen myötä päiväkoti Immolan, leikkipuisto Tervapääskyn ja Pukinmäenkaaren peruskoulun Immolantie 9 toimipisteen vanhoista kaupunkiympäristön toimialan mukaan teknisesti huonokuntoisista rakennuksista voidaan luopua. Lisäksi uudisrakennus mahdollistaa daghemmet Staffanille korvaavat tilat Staffansby lågstadieskolanin laajentuessa daghemmet  Staffanin nykyisiin tiloihin.

Esityslistalla ovat myös lastenhoitopalvelun ja kerhotoiminnan järjestöavustukset. Avustukset koskevat alle kouluikäisten lasten varhaiskasvatuspalveluja täydentävää lastenhoitopalvelua ja varhaiskasvatuspalvelujen rinnalla arkisin päiväaikaan (klo 8-17) toteutettavaa kerhotoimintaa.

Kaupunkiympäristölautakunnassa on käsittelyssä tukku merkittäviä päätöksiä.

Lautakunta jatkaa pari viikkoa sitten pöydälle jääneen Helsinki Garden -hankkeen käsittelyä. Kaavaratkaisu mahdollistaa yksityisen, maanalaisen monitoimiareenan (HIFK) sekä toimitilojen ja asuntojen rakentamisen Nordenskiöldinkadun varteen. Areenan kapasiteetti on 11 000-16 000 henkilöä. Lautakunnassa pohdittaneen sitä, miten rakennus sulautuu töölöläiseen maisemaan. Mielestäni oikein hyvin.

Markkinaehtoinen pysäköinti jäi viime kokouksessa pöydälle. Helsingin kaupunkiympäristön toimiala esittää, että markkinaehtoista pysäköintiä kokeillaan ensimmäiseksi Hernesaaressa, Hakaniemenrannassa ja Kalasataman eteläisimmässä osassa Nihdissä. Markkinaehtoinen pysäköinti merkitsisi isoa muutosta Helsingin asuntorakentamista sääteleviin normeihin: kaupunki ei enää määräisi uusien asuintalojen autopaikkojen vähimmäismäärää, vaan asuntojen rakennuttajat saisivat toteuttaa pysäköintipaikkoja sen verran, kuin katsovat tarpeelliseksi, jotta kohde menee kaupaksi.

Pysäköintimääräyksistä on laadittu myös välimalli, jossa kaupunki edellyttäisi toteuttamaan edelleen jonkin verran pysäköintipaikkoja ja rakennuttaja voisi halutessaan rakentaa paikkoja kaupungin vaatimaa minimimäärää enemmän.

Siirtyminen markkinaehtoiseen pysäköintiin on kirjattu Helsingin kaupunkistrategiaan. Tavoitteena on hillitä rakentamisen kustannuksia ja mahdollistaa tiiviin kaupunkirakenteen toteutuminen saavutettavuutta ja kilpailukykyä vaarantamatta.

Nihtiin (Sörnäinen) tehdään asemakaavaa, joka sekin jäi viimeksi pöydälle. Kaavaratkaisu mahdollistaa uuden asuinalueen rakentamisen merelliseen ympäristöön Kalasataman projektialueen eteläkärkeen noin 3 000 asukkaalle. Alueelle on suunniteltu kymmenen asuinkorttelia, hotellikortteli, ravintolakortteli, kaksi vesialueen korttelia liike-, toimisto- ja ravintolalaivoille, päiväkoti ja pienvenesatama. Lisäksi alueelle on suunniteltu Nihdin Merihakaan ja Hanasaareen yhdistävä Merihaansilta, josta haarautuu Hiilisatamansilta. Alueen läpi kulkee Kruunusiltojen raitiotieyhteys ja baana. Nihdissä on myös Kalasataman raitiotien päätepysäkki. Nihdin rannat on suunniteltu kaupunkikuvaltaan korkeatasoisina ja toiminnoiltaan monipuolisina virkistys- ja ulkoilualueina.

 

Hakaniemenrantaan tehdään niin ikään asemakaavaa, ja myös se on levännyt pöydällä viime viikosta. Kaavaratkaisu mahdollistaa Kruunusillat -pikaraitiotieyhteyden Kalasataman Nihdin suunnasta Hakaniemen kautta kohti keskustaa, Hakaniemensillan uuden linjauksen, uutta julkista rantaa, sekä alueen kaupunkirakenteen tiivistämisen täydennysrakentamalla. Asukasmäärän lisäys on noin 1 250.

 

Kun esityslistalla on lisäksi uutena asiana mm. Vallilan pohjoisosan asemakaava, joka mahdollistaa Mäkelänrinteen uintikeskuksen laajentamisen sekä uusien asuinkerrostalojen ja yleisen pysäköintilaitoksen rakentamisen, alueen varaaminen Varmalle toimitilahanketta varten Katajanokanlaiturilta sekä lausunto Uusimaa-kaava 2050 -ehdotuksesta, voin vain toivottaa lautakunnan jäsenille jaksamista!

 

Hyvää pääsiäisen aikaa!

 

]]>
0 http://pia1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274417-helsingin-kuntapolitiikan-viikko-162019#comments Helsinki kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Kaupunkipolitiikka Kunnallispolitiikka Sun, 14 Apr 2019 14:07:28 +0000 Pia Pakarinen http://pia1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274417-helsingin-kuntapolitiikan-viikko-162019
On Pisaran aika http://eveliinaheinaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274032-on-pisaran-aika <p>Seuraavan hallituksen pitää pystyä tekemään päätöksiä, jotka luovat edellytyksiä pääkaupungin tasapainoiselle kehitykselle. Koko maan raideliikenteen toimivuus vaatii Helsingin ratapihojen uudelleenjärjestelyn ja tämä taas edellyttää päätöstä Pisararadasta.</p><p>Helsinki on kasvanut viime vuosina ennätysvauhtia, keskimäärin 7 000 asukasta ja parhaimmillaan lähes 9 000 asukasta vuodessa. Viimeksi vastaavaa kasvua on nähty 1960-luvulla. Voimakas kasvu haastaa myös kansallisen politiikan. Miten huolehdimme siitä, että&nbsp;koko Suomessa pystytään huolehtimaan riittävistä&nbsp;peruspalveluista ja kasvaville kaupunkiseuduille luodaan mahdollisuudet huolehtia asukkaistaan ja talouskasvun edellytyksistä?</p><p>Kaupunkien vetovoimaan vaikuttavat useat tekijät. Koulutusmahdollisuudet ja työmarkkinoiden monipuolisuus ovat keskeisessä&nbsp;asemassa, kun ihmiset pohtivat asuinpaikkaansa. Kasvulla Suomi pärjää&nbsp;ja seuraavan hallituksen onkin kyettävä&nbsp;panostamaan kasvavien kaupunkiseutujen kehitykseen.</p><p>Uudelta hallitukselta odotetaan vahvaa metropolipolitiikkaa, joka antaisi tälle koko Suomelle tärkeälle alueelle mahdollisuudet kilpailla siinä sarjassa, jossa Tukholman, Kööpenhaminan ja Hampurin metropolit toimivat.<br />Hallituksen tulisikin nimetä erityinen metropoliyhteistyöstä vastaava ministeri, joka voisi auttaa löytämään alueen kuntien kanssa yhdessä ratkaisuja kohtuuhintaiseen asumiseen, ympäristölle välttämättömiin raideyhteyksiin vahvistamiseen ja myös kulttuurin tukemiseen.</p><p>Suomen kasvun veturin, pääkaupunkiseudun kannalta keskeisin päätös on Pisararadan toteuttaminen. Helsingin kantakaupungin alle suunniteltu rautatietunneli veisi lähiliikenteen junat maan alle ja purkaisi päärautatieaseman ruuhkaa. Julkisuudessa on puhuttu paljon Turun tunnin junan, Suomi-radan ja itään suuntautuvan raideyhteyksien parantamisesta. Nämä&nbsp;kaikki edellyttävät Pisararadan toteuttamista, jotta raidekapasiteettia vapautuu uusille junavuoroille. On Pisaran aika!</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Seuraavan hallituksen pitää pystyä tekemään päätöksiä, jotka luovat edellytyksiä pääkaupungin tasapainoiselle kehitykselle. Koko maan raideliikenteen toimivuus vaatii Helsingin ratapihojen uudelleenjärjestelyn ja tämä taas edellyttää päätöstä Pisararadasta.

Helsinki on kasvanut viime vuosina ennätysvauhtia, keskimäärin 7 000 asukasta ja parhaimmillaan lähes 9 000 asukasta vuodessa. Viimeksi vastaavaa kasvua on nähty 1960-luvulla. Voimakas kasvu haastaa myös kansallisen politiikan. Miten huolehdimme siitä, että koko Suomessa pystytään huolehtimaan riittävistä peruspalveluista ja kasvaville kaupunkiseuduille luodaan mahdollisuudet huolehtia asukkaistaan ja talouskasvun edellytyksistä?

Kaupunkien vetovoimaan vaikuttavat useat tekijät. Koulutusmahdollisuudet ja työmarkkinoiden monipuolisuus ovat keskeisessä asemassa, kun ihmiset pohtivat asuinpaikkaansa. Kasvulla Suomi pärjää ja seuraavan hallituksen onkin kyettävä panostamaan kasvavien kaupunkiseutujen kehitykseen.

Uudelta hallitukselta odotetaan vahvaa metropolipolitiikkaa, joka antaisi tälle koko Suomelle tärkeälle alueelle mahdollisuudet kilpailla siinä sarjassa, jossa Tukholman, Kööpenhaminan ja Hampurin metropolit toimivat.
Hallituksen tulisikin nimetä erityinen metropoliyhteistyöstä vastaava ministeri, joka voisi auttaa löytämään alueen kuntien kanssa yhdessä ratkaisuja kohtuuhintaiseen asumiseen, ympäristölle välttämättömiin raideyhteyksiin vahvistamiseen ja myös kulttuurin tukemiseen.

Suomen kasvun veturin, pääkaupunkiseudun kannalta keskeisin päätös on Pisararadan toteuttaminen. Helsingin kantakaupungin alle suunniteltu rautatietunneli veisi lähiliikenteen junat maan alle ja purkaisi päärautatieaseman ruuhkaa. Julkisuudessa on puhuttu paljon Turun tunnin junan, Suomi-radan ja itään suuntautuvan raideyhteyksien parantamisesta. Nämä kaikki edellyttävät Pisararadan toteuttamista, jotta raidekapasiteettia vapautuu uusille junavuoroille. On Pisaran aika!

]]>
0 http://eveliinaheinaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274032-on-pisaran-aika#comments 2019 eduskuntavaalit Helsinki Liikennepolitiikka Pisara Thu, 11 Apr 2019 05:51:57 +0000 Eveliina Heinäluoma http://eveliinaheinaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274032-on-pisaran-aika
Helsingin diabeteksen hoitotarvikeohjeet ristiriidassa lain kanssa http://sarisarkomaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273970-helsingin-diabeteksen-hoitotarvikeohjeet-ristiriidassa-lain-kanssa <p>Oikeusasiamiehen toimisto on juuri antanut&nbsp;vastauksen (EOAK/268/2018)&nbsp;yksityishenkilön kanteluun Helsingin ohjeistuksesta diabeteksen hoitotarvikkeiden myöntämisen perusteista. Oikeusasiamiehen laillisuusarvioinnin mukaan Helsingin ohjeet ovat ristiriidassa lain kanssa ja niitä on muutettava.&nbsp;</p><p><br />Helsingin kaupungin ohjeistuksen mukaan osa tyypin 2 diabetesta sairastavista henkilöistä saavat verensokeriliuskoja vain erityisperusteilla. Ohje on tuoreen päätöksen mukaan ristiriidassa&nbsp;potilaslain 3 &sect;:n ja terveydenhuoltolain 24 ja 25 &sect;:n kanssa. Oikeusasiamiehen päätöksen mukaan diabetespotilaiden hoitotarvikkeita ei voida rajoittaa alle kunkin potilaan yksilöllisesti määritellyn tarpeen. Helsingin kaupungin ohje on muotoiltu liian kategoriseksi, eikä se jätä tilaa diabetespotilaan yksilöllisen tarpeen huomioon ottamiselle.&nbsp;</p><p><br />Isolle joukolle helsinkiläisiä päätös on helpotus. Ohjeen ongelmallisuus on ollut selvää ja oli tärkeää, että asiaan on nyt saatu oikeusasiamiehen kanslialta selkeä näkemys, jonka mukaan ohjetta on perusteltua muuttaa.</p><p><br /><br />Päätös on saatettu Oikeusasiamiehen toimiston taholta Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimialan tietoon ja esitetty, että Helsinki ryhtyisi toimenpiteisiin lainsäädännön kansa ristiriidassa olevan ohjeen muuttamiseksi. Helsingin on ilmoitettava viimeistään toukokuun lopussa korjaustoimenpiteistään.</p><p><br /><br />Kannustan Helsingin sosiaali- ja terveystoimialaa arvioimaan samalla kokonaisuudessaan diabeteksen hoidon käytännöt ja erityisesti uuden teknologian hyödyntämisen mahdollisuudet diabeteksen hoidossa. Maaliskuussa 2018 valmistunut uusi diabeteksen Käypä- hoito suositus kannustaa aktiivisesti hyödyntämään modernin hoidon (pumppuhoito ja sensoroinnit) tarjoamia mahdollisuuksia. Käypä hoito -suosituksen jalkauttaminen käytännön työhön erityisesti insuliinipuutosdiabeteksen osalta vaatii <a href="https://www.diabetes.fi/yhteiso/ajankohtaista/selvitys_sensorien_ja_insuliinipumppujen_saatavuudessa_suuria_alueellisia_eroja.20950.news"><u>Diabetesliiton vuonna 2018 teettämän selvityksen</u></a> perusteella vielä paljon työtä, sillä käytännöt hoitotarvikkeiden myöntämisessä vaihtelevat paljon ja alueelliset erot ovat huomattavia.</p><p><br /><br />Pidän tärkeänä, että maamme pääkaupunki Helsinki toimisi suunnannäyttäjänä terveysteknologian hyödyntäjänä. Diabeteksen hoidossa teknologia on jo olemassa. Se pitäisi vain ottaa käyttöön.&nbsp;<br /><br />Sari Sarkomaa<br /><br />Helsinkiläisten kansanedustaja (kok)</p><p>Eduskunnan&nbsp;diabetesverkoston puheenjohtaja</p><p><br />&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Oikeusasiamiehen toimisto on juuri antanut vastauksen (EOAK/268/2018) yksityishenkilön kanteluun Helsingin ohjeistuksesta diabeteksen hoitotarvikkeiden myöntämisen perusteista. Oikeusasiamiehen laillisuusarvioinnin mukaan Helsingin ohjeet ovat ristiriidassa lain kanssa ja niitä on muutettava. 


Helsingin kaupungin ohjeistuksen mukaan osa tyypin 2 diabetesta sairastavista henkilöistä saavat verensokeriliuskoja vain erityisperusteilla. Ohje on tuoreen päätöksen mukaan ristiriidassa potilaslain 3 §:n ja terveydenhuoltolain 24 ja 25 §:n kanssa. Oikeusasiamiehen päätöksen mukaan diabetespotilaiden hoitotarvikkeita ei voida rajoittaa alle kunkin potilaan yksilöllisesti määritellyn tarpeen. Helsingin kaupungin ohje on muotoiltu liian kategoriseksi, eikä se jätä tilaa diabetespotilaan yksilöllisen tarpeen huomioon ottamiselle. 


Isolle joukolle helsinkiläisiä päätös on helpotus. Ohjeen ongelmallisuus on ollut selvää ja oli tärkeää, että asiaan on nyt saatu oikeusasiamiehen kanslialta selkeä näkemys, jonka mukaan ohjetta on perusteltua muuttaa.



Päätös on saatettu Oikeusasiamiehen toimiston taholta Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimialan tietoon ja esitetty, että Helsinki ryhtyisi toimenpiteisiin lainsäädännön kansa ristiriidassa olevan ohjeen muuttamiseksi. Helsingin on ilmoitettava viimeistään toukokuun lopussa korjaustoimenpiteistään.



Kannustan Helsingin sosiaali- ja terveystoimialaa arvioimaan samalla kokonaisuudessaan diabeteksen hoidon käytännöt ja erityisesti uuden teknologian hyödyntämisen mahdollisuudet diabeteksen hoidossa. Maaliskuussa 2018 valmistunut uusi diabeteksen Käypä- hoito suositus kannustaa aktiivisesti hyödyntämään modernin hoidon (pumppuhoito ja sensoroinnit) tarjoamia mahdollisuuksia. Käypä hoito -suosituksen jalkauttaminen käytännön työhön erityisesti insuliinipuutosdiabeteksen osalta vaatii Diabetesliiton vuonna 2018 teettämän selvityksen perusteella vielä paljon työtä, sillä käytännöt hoitotarvikkeiden myöntämisessä vaihtelevat paljon ja alueelliset erot ovat huomattavia.



Pidän tärkeänä, että maamme pääkaupunki Helsinki toimisi suunnannäyttäjänä terveysteknologian hyödyntäjänä. Diabeteksen hoidossa teknologia on jo olemassa. Se pitäisi vain ottaa käyttöön. 

Sari Sarkomaa

Helsinkiläisten kansanedustaja (kok)

Eduskunnan diabetesverkoston puheenjohtaja


 

]]>
0 http://sarisarkomaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273970-helsingin-diabeteksen-hoitotarvikeohjeet-ristiriidassa-lain-kanssa#comments Diabetes Eduskunnan oikeusasiamies Helsinki Hoitotarvike Terveysteknologia Wed, 10 Apr 2019 09:08:43 +0000 Sari Sarkomaa http://sarisarkomaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273970-helsingin-diabeteksen-hoitotarvikeohjeet-ristiriidassa-lain-kanssa
Helsinkiläisten diabeteksen hoitotarvikkeiden saatavuus varmistettava http://sarisarkomaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273878-helsinkilaisten-diabeteksen-hoitotarvikkeiden-saatavuus-varmistettava <p>On vakava tosiasia, että Suomessa diabeteksen hoitovälineiden saatavuus on räikeän epätasa-arvoista. Helsingissä diabetesta sairastavien on vaikea saada kudossokerin sensorointia ja insuliinipumppuja. Tyypin 2 diabetesta sairastavien kohdalla verensokeriliuskojen jakelua on rajoitettu voimakkaasti. Hoitotarvikkeita tulisi tarjota lääketieteellisin perustein yhdenvertaisesti Käypä hoito -suositusta noudattaen.</p><p>&nbsp;</p><p>Toimin eduskunnan diabetesryhmän puheenjohtajana. Eri eduskuntapuolueissa edustajista muodostunut ryhmämme tekee työtä diabeteksen yhdenvertaisen hoidon toteutumiseksi ja diabeteksen hoidon uusien hoitovälineiden saatavuuden turvaamiseksi. Jatkuvaan glukoosiseurantaan kehitettyjen glukoosisensoreiden saatavuuden parantaminen on tavoitteemme.</p><p>&nbsp;</p><p>Pidän hälyttävänä, että Suomessa diabeteksen hoitotulokset eivät vastaa nykyaikaisen hoidon ja tekniikan antamia mahdollisuuksia. Nykyteknologian laajemmalla hyödyntämisellä on saavutettavissa parempaa elämänlaatua ja apua omahoitoon. Sen kustannukset maksavat itsensä monin keltaisesti takaisin lisäsairauksien vähentyessä ja ihmisten hyvinvoinnin kasvaessa.</p><p>&nbsp;</p><p>Terveydenhuollossamme on aivan erityinen tarve kehittää laajojen kansansairauksien, kuten diabeteksen hoidon laatua. Helsingin on syytä ottaa diabeteksen hoidon laadun nostaminen erityistoimenpiteeksi.&nbsp;Diabeteksen hoito on järjestettävä niin, että hoitotulokset paranevat. Tyypin 1 diabeteksen ja vaativan tyypin 2 diabeteksen hoito tulisi keskittää osaamiskeskuksiin ja -verkostoihin ammattilaisten riittävän osaamisen ylläpitämiseksi.</p><p>&nbsp;</p><p>Suomessa vain 20 prosenttia tyypin 1 diabetesta sairastavista ja 70 prosenttia tyypin 2 diabetesta sairastavista pääsee hoitotavoitteeseen. Huono hoitotasapaino altistaa vähitellen syntyville lisäsairauksille. Tämä aiheuttaa inhimillistä kärsimystä ja toimintakyvyn menetystä, ja niiden hoitaminen tulee paljon kalliimmaksi kuin itse diabeteksen. Diabetesliiton ja Tampereen yliopiston kustannustutkimuksen mukaan lisäsairauksien ehkäisyllä voitaisiin saavuttaa yli 550 miljoonan euron vuotuiset säästöt.</p><p>&nbsp;</p><p>Monelle on varmasti hämmästyttävä tieto, että kaikki julkiset terveydenhuollon palveluntuottajat eivät seuraa hoidon laatua järjestelmällisesti. Olen iloinen siitä, että THL on aloittanut aloitteestani eduskunnan myöntämällä määrärahalla terveydenhuollon kansallisten laaturekistereiden pilotoinnit, jossa pilotoidaan myös diabetesrekisteriä.</p><p>&nbsp;</p><p>Diabetesrekisteri tuo valtakunnallisesti vertailukelpoista ja läpinäkyvää tietoa hoidon laadusta, mikä vauhdittaa yhdenvertaisten ja vaikuttavien palveluiden kehittämistä. Kansainväliset kokemukset terveydenhuollon julkisten laaturekistereiden vaikutuksesta palveluiden laadun kehittymiseen ovat vakuuttavia. Kun nostetaan julkiseksi se, miten diabetesta hoidetaan, on se joka maassa laittanut vauhtia epäkohtien korjaamiseen ja parhaiden käytäntöjen käyttöönottoon.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Elintavat vaikuttavat useisiin sairauksiin, mutta diabeteksessa perintötekijät määräävät aika paljon. Meillä suomalaisilla se on geeneissä. Liikunta on oiva lääke pitää verensokeri tasapainossa. Diabeetikoiden säännöllinen liikunta edesauttaa sairauden hoitoa ja hyvää elämää monin tavoin. Se on olennainen osa itsehoitoa, jolla hoitotasapaino saavutetaan. Helsingissä on viisasta tehdä toimia, että mukava liikuntamahdollisuus on jokaisen ulottuvilla.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Vastaanotan mielelläni palautetta ja ajatuksia helsinkiläisten diabeteksen hoidon kehittämistarpeista. Olen tavattavissa Kolmen sepän patsaalla perjantaina 12.4 kello 16.30-17.30. Tervetuloa tapaamaan.</p><p>&nbsp;</p><p>Sari Sarkomaa</p><p>helsinkiläisten kansanedustaja</p><p>kolmen lapsen äiti</p><p>Eduskunnan diabetesverkoston puheenjohtaja</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> On vakava tosiasia, että Suomessa diabeteksen hoitovälineiden saatavuus on räikeän epätasa-arvoista. Helsingissä diabetesta sairastavien on vaikea saada kudossokerin sensorointia ja insuliinipumppuja. Tyypin 2 diabetesta sairastavien kohdalla verensokeriliuskojen jakelua on rajoitettu voimakkaasti. Hoitotarvikkeita tulisi tarjota lääketieteellisin perustein yhdenvertaisesti Käypä hoito -suositusta noudattaen.

 

Toimin eduskunnan diabetesryhmän puheenjohtajana. Eri eduskuntapuolueissa edustajista muodostunut ryhmämme tekee työtä diabeteksen yhdenvertaisen hoidon toteutumiseksi ja diabeteksen hoidon uusien hoitovälineiden saatavuuden turvaamiseksi. Jatkuvaan glukoosiseurantaan kehitettyjen glukoosisensoreiden saatavuuden parantaminen on tavoitteemme.

 

Pidän hälyttävänä, että Suomessa diabeteksen hoitotulokset eivät vastaa nykyaikaisen hoidon ja tekniikan antamia mahdollisuuksia. Nykyteknologian laajemmalla hyödyntämisellä on saavutettavissa parempaa elämänlaatua ja apua omahoitoon. Sen kustannukset maksavat itsensä monin keltaisesti takaisin lisäsairauksien vähentyessä ja ihmisten hyvinvoinnin kasvaessa.

 

Terveydenhuollossamme on aivan erityinen tarve kehittää laajojen kansansairauksien, kuten diabeteksen hoidon laatua. Helsingin on syytä ottaa diabeteksen hoidon laadun nostaminen erityistoimenpiteeksi. Diabeteksen hoito on järjestettävä niin, että hoitotulokset paranevat. Tyypin 1 diabeteksen ja vaativan tyypin 2 diabeteksen hoito tulisi keskittää osaamiskeskuksiin ja -verkostoihin ammattilaisten riittävän osaamisen ylläpitämiseksi.

 

Suomessa vain 20 prosenttia tyypin 1 diabetesta sairastavista ja 70 prosenttia tyypin 2 diabetesta sairastavista pääsee hoitotavoitteeseen. Huono hoitotasapaino altistaa vähitellen syntyville lisäsairauksille. Tämä aiheuttaa inhimillistä kärsimystä ja toimintakyvyn menetystä, ja niiden hoitaminen tulee paljon kalliimmaksi kuin itse diabeteksen. Diabetesliiton ja Tampereen yliopiston kustannustutkimuksen mukaan lisäsairauksien ehkäisyllä voitaisiin saavuttaa yli 550 miljoonan euron vuotuiset säästöt.

 

Monelle on varmasti hämmästyttävä tieto, että kaikki julkiset terveydenhuollon palveluntuottajat eivät seuraa hoidon laatua järjestelmällisesti. Olen iloinen siitä, että THL on aloittanut aloitteestani eduskunnan myöntämällä määrärahalla terveydenhuollon kansallisten laaturekistereiden pilotoinnit, jossa pilotoidaan myös diabetesrekisteriä.

 

Diabetesrekisteri tuo valtakunnallisesti vertailukelpoista ja läpinäkyvää tietoa hoidon laadusta, mikä vauhdittaa yhdenvertaisten ja vaikuttavien palveluiden kehittämistä. Kansainväliset kokemukset terveydenhuollon julkisten laaturekistereiden vaikutuksesta palveluiden laadun kehittymiseen ovat vakuuttavia. Kun nostetaan julkiseksi se, miten diabetesta hoidetaan, on se joka maassa laittanut vauhtia epäkohtien korjaamiseen ja parhaiden käytäntöjen käyttöönottoon. 

 

Elintavat vaikuttavat useisiin sairauksiin, mutta diabeteksessa perintötekijät määräävät aika paljon. Meillä suomalaisilla se on geeneissä. Liikunta on oiva lääke pitää verensokeri tasapainossa. Diabeetikoiden säännöllinen liikunta edesauttaa sairauden hoitoa ja hyvää elämää monin tavoin. Se on olennainen osa itsehoitoa, jolla hoitotasapaino saavutetaan. Helsingissä on viisasta tehdä toimia, että mukava liikuntamahdollisuus on jokaisen ulottuvilla. 

 

Vastaanotan mielelläni palautetta ja ajatuksia helsinkiläisten diabeteksen hoidon kehittämistarpeista. Olen tavattavissa Kolmen sepän patsaalla perjantaina 12.4 kello 16.30-17.30. Tervetuloa tapaamaan.

 

Sari Sarkomaa

helsinkiläisten kansanedustaja

kolmen lapsen äiti

Eduskunnan diabetesverkoston puheenjohtaja

]]>
2 http://sarisarkomaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273878-helsinkilaisten-diabeteksen-hoitotarvikkeiden-saatavuus-varmistettava#comments Diabetes Helsinki Perusterveydenhuolto Tue, 09 Apr 2019 12:31:46 +0000 Sari Sarkomaa http://sarisarkomaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273878-helsinkilaisten-diabeteksen-hoitotarvikkeiden-saatavuus-varmistettava
Laittomasti maassa olevien kustannuksia vaikea selvittää http://marirantanen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273815-laittomasti-maassa-olevien-kustannuksia-vaikea-selvittaa <p>Olen pyrkinyt selvittelemään mitä vuonna 2018 maksoi Helsingin kaupungin veronmaksajille laittomasti maassa olevien sosiaali- ja terveyspalvelujen laajennus.</p><p>Valtuustossa kustannuksiksi arvioitiin noin 700 000 euroa vuodessa. Valtuusto myös samalla päätti, että se käsittelee toukokuussa 2017 asetetun työryhmän raportin asiasta. Raporttia ja asiaa ei ole sen koommin avattu. Mitä ilmeisimmin valtuuston päätöksiä ei tarvitse noudattaa, jos ei haluta?</p><p>Kustannusten osalta olen päässyt suorien kustannusten ja järjestöavustusten kautta noin 1 200 000 euroon. Se ylittää merkittävästi valtuustossa esitetyn 700 000 euroa. Tästä luvusta näyttäisi uupuvan tulkkikulut, lääkekulut, asuntokulut ja erikoissairaanhoito.</p><p>Erikoissairaanhoidon kustannusten osalta asia on erittäin merkittävää, sillä juuri siellä on kalleimmat hoidot. Hus:n lisäbudjetteja on tehty mm. infektiotautien lisääntymisen vuoksi. Mikä on lisääntynyt, sitä ei ole kerrottu, edes kysyttäessä. Jos ajatellaan, että esimerkiksi xdr-tuberkuloosin hoito yhdellä potilaalla maksaa puoli miljoonaa euroa vuodessa, saattaa erikoissairaanhoidossa piillä isojakin kustannuksia. Erikoiseksi kustannusten puuttumisen tekee se, että niitä on kuulemma vaikeaa selvittää. En oikein ymmärrä tätä perustetta, sillä kiireellisen hoidon Hus laskuttaa Kelasta ja tämän laajennuksen myötä &rdquo;välttämättömän&rdquo; hoidon kuntalaskutuksena Helsingiltä. Tai sitten on toki se vaihtoehto, ettei Hus tiedä mitä keneltäkin laskutetaan, mutta se ei liene aivan uskottavaa.</p><p>Kun kerran Helsingin valtuusto on tehnyt päätöksen laajentaa palveluja, olisi vähintä seurata kustannuksia ja tuoda ne avoimesti esiin. Lisäksi valtuuston päätöksiä olisi syytä noudattaa ja avata tämäkin asia uudelleen, kuten valtuuston päätöksessä lukee. Tosin Perussuomalainen valtuustoryhmä teki tammikuussa ryhmäaloitteen, jossa esitetään tämän laajennuksen purkua ja palaamista lakitasoiseen tilanteeseen, jossa tarjotaan hätäapua ja ensiapua. Eli asia tulee kyllä käsittelyyn. Lähtökohta kuitenkin on se, että laittomasti maassa olevien tulee poistua maasta.</p><p>Joku varmasti viisastelee tähänkin blogiin, ettei kustannukset ole suuria. Vain 1,2 miljoonaa. Mutta on hyvä huomata, että tuolla rahalla voitaisiin palkata yli 20 opettajaa tai sairaanhoitajaa lisää Helsinkiin. Se on paljon se. Asiat kun ovat vastakkain aina politiikassa.</p><p>Tolkkua, rotia ja jotain rajaa, sitä tämäkin asia kaipaa. Ei punaviher-hallitusta, joka löisi laajat oikeudet lakiin laittomasti maassa oleville.</p><p><a href="https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginvaltuusto/Suomi/Paatos/2017/Keha_2017-11-29_Kvsto_21_Pk/3FEA5876-6612-C47D-8181-60597EC00006/Valtuutettu_Veronika_Honkasalon_aloite_paperittomi.pdf">https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginvaltuusto/Suomi/Paatos/2017/Keha_2017-11-29_Kvsto_21_Pk/3FEA5876-6612-C47D-8181-60597EC00006/Valtuutettu_Veronika_Honkasalon_aloite_paperittomi.pdf</a></p><p><a href="https://www.iltalehti.fi/uutiset/a/2015031119338970">ttps://www.iltalehti.fi/uutiset/a/2015031119338970</a></p><p><a href="https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginvaltuusto/Suomi/Paatos/2019/Keha_2019-01-30_Kvsto_2_Pk/81935B2E-3735-C871-A304-68DB90B00004/Motioner_inlamnade_vid_sammantradet.pdf">https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginvaltuusto/Suomi/Paatos/2019/Keha_2019-01-30_Kvsto_2_Pk/81935B2E-3735-C871-A304-68DB90B00004/Motioner_inlamnade_vid_sammantradet.pdf</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Olen pyrkinyt selvittelemään mitä vuonna 2018 maksoi Helsingin kaupungin veronmaksajille laittomasti maassa olevien sosiaali- ja terveyspalvelujen laajennus.

Valtuustossa kustannuksiksi arvioitiin noin 700 000 euroa vuodessa. Valtuusto myös samalla päätti, että se käsittelee toukokuussa 2017 asetetun työryhmän raportin asiasta. Raporttia ja asiaa ei ole sen koommin avattu. Mitä ilmeisimmin valtuuston päätöksiä ei tarvitse noudattaa, jos ei haluta?

Kustannusten osalta olen päässyt suorien kustannusten ja järjestöavustusten kautta noin 1 200 000 euroon. Se ylittää merkittävästi valtuustossa esitetyn 700 000 euroa. Tästä luvusta näyttäisi uupuvan tulkkikulut, lääkekulut, asuntokulut ja erikoissairaanhoito.

Erikoissairaanhoidon kustannusten osalta asia on erittäin merkittävää, sillä juuri siellä on kalleimmat hoidot. Hus:n lisäbudjetteja on tehty mm. infektiotautien lisääntymisen vuoksi. Mikä on lisääntynyt, sitä ei ole kerrottu, edes kysyttäessä. Jos ajatellaan, että esimerkiksi xdr-tuberkuloosin hoito yhdellä potilaalla maksaa puoli miljoonaa euroa vuodessa, saattaa erikoissairaanhoidossa piillä isojakin kustannuksia. Erikoiseksi kustannusten puuttumisen tekee se, että niitä on kuulemma vaikeaa selvittää. En oikein ymmärrä tätä perustetta, sillä kiireellisen hoidon Hus laskuttaa Kelasta ja tämän laajennuksen myötä ”välttämättömän” hoidon kuntalaskutuksena Helsingiltä. Tai sitten on toki se vaihtoehto, ettei Hus tiedä mitä keneltäkin laskutetaan, mutta se ei liene aivan uskottavaa.

Kun kerran Helsingin valtuusto on tehnyt päätöksen laajentaa palveluja, olisi vähintä seurata kustannuksia ja tuoda ne avoimesti esiin. Lisäksi valtuuston päätöksiä olisi syytä noudattaa ja avata tämäkin asia uudelleen, kuten valtuuston päätöksessä lukee. Tosin Perussuomalainen valtuustoryhmä teki tammikuussa ryhmäaloitteen, jossa esitetään tämän laajennuksen purkua ja palaamista lakitasoiseen tilanteeseen, jossa tarjotaan hätäapua ja ensiapua. Eli asia tulee kyllä käsittelyyn. Lähtökohta kuitenkin on se, että laittomasti maassa olevien tulee poistua maasta.

Joku varmasti viisastelee tähänkin blogiin, ettei kustannukset ole suuria. Vain 1,2 miljoonaa. Mutta on hyvä huomata, että tuolla rahalla voitaisiin palkata yli 20 opettajaa tai sairaanhoitajaa lisää Helsinkiin. Se on paljon se. Asiat kun ovat vastakkain aina politiikassa.

Tolkkua, rotia ja jotain rajaa, sitä tämäkin asia kaipaa. Ei punaviher-hallitusta, joka löisi laajat oikeudet lakiin laittomasti maassa oleville.

https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginvaltuusto/Suomi/Paatos/2017/Keha_2017-11-29_Kvsto_21_Pk/3FEA5876-6612-C47D-8181-60597EC00006/Valtuutettu_Veronika_Honkasalon_aloite_paperittomi.pdf

ttps://www.iltalehti.fi/uutiset/a/2015031119338970

https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginvaltuusto/Suomi/Paatos/2019/Keha_2019-01-30_Kvsto_2_Pk/81935B2E-3735-C871-A304-68DB90B00004/Motioner_inlamnade_vid_sammantradet.pdf

]]>
0 http://marirantanen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273815-laittomasti-maassa-olevien-kustannuksia-vaikea-selvittaa#comments Eduskuntavaalit 2019 Helsinki Laittomasti maassa olevat Maahanmuuton kustannukset Maahanmuuttopolitiikka Mon, 08 Apr 2019 19:05:19 +0000 Mari Rantanen http://marirantanen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273815-laittomasti-maassa-olevien-kustannuksia-vaikea-selvittaa
Helsingin kuntapolitiikan viikko 15/2019 http://pia1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273710-helsingin-kuntapolitiikan-viikko-152019 <p>Kaupunginhallitus käy vuoden 2020 talousarvioehdotuksen valmistelua koskevan lähetekeskustelun, käsittelee nuorten aloitteita ja kunnan asukkaan aloitteita sekä tekee päätöksen Siltamäkeen tulevan asumisyksikön osalta. Elinkeinojaostossa varataan Kampista alue UrBaana-hankkeen suunnittelua varten. Kaupunkiympäristölautakunnan esityslistalla on markkinaehtoisen pysäköinnin pilotoinnin periaatteet, Nihdin asemakaava ja Hakaniemenrannan asemakaava. Sosiaali- ja terveyslautakunnassa käsitellään terveysasemien lääkäripalvelujen järjestämistä palvelusetelillä.</p><p><strong>Maanantai 8.4.</strong></p><p><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/kaupunginhallitus/esityslistat/asiakirja?year=2019&amp;ls=11&amp;doc=Keha_2019-04-08_Khs_15_El">Kaupunginhallitus</a></p><p><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/jaostot/elinkeinojaosto/paatosasiakirjat/asiakirja?year=2019&amp;ls=11&amp;doc=Keha_2019-04-08_Eja_3_El">Kaupunginhallituksen elinkeinojaosto</a></p><p><strong>Tiistai 9.4.</strong></p><p><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/lautakunnat-ja-johtokunnat/kaupunkiymparisto-asiakirja?year=2019&amp;ls=11&amp;doc=Kymp_2019-04-09_Kylk_11_El">Kaupunkiympäristölautakunta</a></p><p><a href="https://www.hel.fi/sote/fi/paatoksenteko/lautakunnan-paatosasiakirjat/asiakirja?year=2019&amp;ls=11&amp;doc=Sote_2019-04-09_Sotelk_7_El">Sosiaali- ja terveyslautakunta</a></p><p><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/lautakunnat-ja-johtokunnat/kulttuuri-ja-vapaa-aika-asiakirja?year=2019&amp;ls=11&amp;doc=KUVA_2019-04-09_Kuvalk_6_El">Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta</a></p><p><a href="https://www.hel.fi/tav/fi/paatoksenteko/paatosasiakirjat/asiakirja?year=2019&amp;ls=11&amp;doc=Keha_2019-04-09_Talk_6_El">Tarkastuslautakunta</a></p><p><strong>Keskiviikko 10.4.</strong></p><p><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/kaupunginvaltuusto/esityslistat/asiakirja?year=2019&amp;ls=11&amp;doc=Keha_2019-04-10_Kvsto_7_El">Kaupunginvaltuusto</a></p><p><strong>Torstai 11.4</strong></p><p><a href="https://www.hel.fi/stara/fi/staran-esittely/paatoksenteko/johtokunnan-paatosasiakirjat/asiakirja?year=2019&amp;ls=11&amp;doc=Keha_2019-04-11_Starajk_5_El">Rakentamispalveluliikelaitoksen johtokunta</a></p><p><strong>Perjantai 12.4.</strong></p><p><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/lautakunnat-ja-johtokunnat/kaupunkiymparistolautakunnan-ymparisto-ja-lupajaosto-poytakirjat">Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto</a></p><p>&nbsp;</p><p><strong>Kaupunginhallitus</strong> käy vuoden 2020 talousarvioehdotuksen valmistelua koskevan lähetekeskustelun. Esityslistalla on mielenkiintoisia taloustietoja, joihin kannattaa tutustua. Talousarvioehdotus vuodelle 2020 ja taloussuunnitelma vuosille 2020&ndash;2022 julkaistaan pormestarin ehdotuksena lokakuussa 2019 ja tulee kaupunginvaltuuston käsittelyyn marraskuussa 2019.</p><p>Kaupunginhallitus käsittelee nuorten aloitteita viime vuoden jälkipuoliskolta. Niitä tehtiin 7 kpl, aiheina kameravalvontakampanja julkisiin HSL-busseihin, Konalan jäähallin kunnostaminen, monitoimikaukalo Sakarinmäen peruskoululle, nuorten palvelut keskustakirjasto Oodissa, lisää tiedotusta nuorten mahdollisuuksista, valoa Kannelmäkeen, aloite koulujen välisestä #ilmastoidea-kampanjan järjestämisestä Helsingissä.</p><p>Tässä kokouksessa käsitellään myös kunnan asukkaan aloitteet viime vuoden jälkipuoliskolta. Niitä tehtiin 12 kappaletta, joista suurin osa koskee kaupunkiympäristön toimialaa.</p><p>Esityslistalla on myös kasvatus- ja koulutuslautakunnassa viimeksi kovasti pähkäilty lausunto lukion opetussuunnitelman perusteiden luonnoksesta. Lausunnon antamisen määräaika oli valitettavan lyhyt.</p><p>Tontin varaaminen Y-Säätiölle <a href="https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginhallitus/Suomi/Esitys/2019/Keha_2019-04-01_Khs_14_El/68D314D4-8B97-C521-8D5D-688580200000/Liite.pdf">Suutarilasta</a> tuetun asumisen asumisyksikköä varten jäi viimeksi pöydälle. Asia on poikinut paljon palautetta Siltamäen suunnalta. Tontti sijaitsee Siltamäen ala-asteen vieressä. Tontille suunniteltu hoitokoti Sillanpirtti on päihdehuollon kuntouttava asumispalvelu. Täytyy vielä pohtia, onko sijainti hyvä tämän tyyppiselle palvelulle.</p><p>Kirsikkana kakussa on päiväkoti Kukkaniityn ja daghemmet Blomängenin korvaavan uudisrakennuksen hankesuunnitelma. Rakentaminen alkaa marraskuussa 2019 ja valmistumisaika on joulukuussa 2020. Tilat rakennetaan noin 190 1-6 -vuotiaalle lapselle: suomenkieliselle varhaiskasvatukselle tulee 106 ja ruotsinkieliselle 84 tilapaikkaa.</p><p><strong>Kaupunginhallituksen elinkeinojaostossa </strong>varataan <a href="https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginhallituksen_elinkeinojaosto/Suomi/Esitys/2019/Keha_2019-04-08_Eja_3_El/A3A4F3DF-6AD5-CDC7-9461-5BB409A00002/Liite.pdf">Kampista</a> alue UrBaana-hankkeen toteutusedellytysten selvittämistä ja jatkokehittelyä varten. Tarkoituksena on toteuttaa poikkeuksellinen kaupunkikuvallinen kokonaisuus, joka sijoittuisi osittain Eteläisen ja Pohjoisen Rautatiekadun välissä kulkevan vanhaan ratakuiluun toteutetun Baanan yläpuolelle yhdistäen siten Kampin ja Etu-Töölön kaupunginosat saumattomaksi kokonaisuudeksi veistoksellisella, uudenlaista arkkitehtuuria ja kokeellisia muotoiluja yhdistävällä rakennus- ja puistotilakokonaisuudella. Hankkeen myötä alueelle muodostuisi uudenlainen kaupunkitila, jossa yhdistyisi vapaa-ajan tilaa ja palveluja, puistoa, kevyen liikenteen väylää, asumista, kaupunkilaisten yhteisiä tiloja sekä kaupallista toimintaa.</p><p><strong>Kaupunkiympäristölautakunnassa </strong>pohditaan markkinaehtoista pysäköintiä. Helsingin kaupunkiympäristön toimiala esittää, että markkinaehtoista pysäköintiä kokeillaan ensimmäiseksi Hernesaaressa, Hakaniemenrannassa ja Kalasataman eteläisimmässä osassa Nihdissä. Markkinaehtoinen pysäköinti merkitsisi isoa muutosta Helsingin asuntorakentamista sääteleviin normeihin: kaupunki ei enää määräisi uusien asuintalojen autopaikkojen vähimmäismäärää, vaan asuntojen rakennuttajat saisivat toteuttaa pysäköintipaikkoja sen verran, kuin katsovat tarpeelliseksi, jotta kohde menee kaupaksi.</p><p>Pysäköintimääräyksistä on laadittu myös välimalli, jossa kaupunki edellyttäisi toteuttamaan edelleen jonkin verran pysäköintipaikkoja ja rakennuttaja voisi halutessaan rakentaa paikkoja kaupungin vaatimaa minimimäärää enemmän.</p><p>Siirtyminen markkinaehtoiseen pysäköintiin on kirjattu Helsingin kaupunkistrategiaan. Tavoitteena on hillitä rakentamisen kustannuksia ja mahdollistaa tiiviin kaupunkirakenteen toteutuminen saavutettavuutta ja kilpailukykyä vaarantamatta.</p><p><a href="https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkiymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2019/Kymp_2019-04-09_Kylk_11_El/395D4A8A-9554-C78D-BB41-695828000000/Liite.pdf">Nihtiin</a> (Sörnäinen) tehdään asemakaavaa. Kaavaratkaisu mahdollistaa uuden asuinalueen rakentamisen merelliseen ympäristöön Kalasataman projektialueen eteläkärkeen noin 3 000 asukkaalle. Alueelle on suunniteltu kymmenen asuinkorttelia, hotellikortteli, ravintolakortteli, kaksi vesialueen korttelia liike-, toimisto- ja ravintolalaivoille, päiväkoti ja pienvenesatama. Lisäksi alueelle on suunniteltu Nihdin Merihakaan ja Hanasaareen yhdistävä Merihaansilta, josta haarautuu Hiilisatamansilta. Alueen läpi kulkee Kruunusiltojen raitiotieyhteys ja baana. Nihdissä on myös Kalasataman raitiotien päätepysäkki. Nihdin rannat on suunniteltu kaupunkikuvaltaan korkeatasoisina ja toiminnoiltaan monipuolisina virkistys- ja ulkoilualueina.</p><p><a href="https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkiymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2019/Kymp_2019-04-09_Kylk_11_El/A8834176-BE40-C4F1-AABD-699678500000/Liite.pdf">Hakaniemenrantaan</a> tehdään niin ikään asemakaavaa. Kaavaratkaisu mahdollistaa Kruunusillat -pikaraitiotieyhteyden Kalasataman Nihdin suunnasta Hakaniemen kautta kohti keskustaa, Hakaniemensillan uuden linjauksen, uutta julkista rantaa, sekä alueen kaupunkirakenteen tiivistämisen täydennysrakentamalla. Asukasmäärän lisäys on noin 1&nbsp;250.</p><p><strong>Sosiaali- ja terveyslautakunnassa </strong>pohditaan terveysasemien lääkäripalvelujen järjestämistä palvelusetelillä. Mikäli esitys hyväksytään, lautakunta vahvistaa palvelusetelin arvoksi 3.6.2019 alkaen 67 euroa. Palvelusetelin on tarkoitus helpottaa asiakkaiden lääkäriin pääsyä tilanteessa, jossa odotusajat ovat muodostuneet kohtuuttoman pitkiksi.</p><p><strong>Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta </strong>käsittelee Pakilanpuiston allianssi -hankkeen tarveselvitystä ja Pakilan nuorisotalon nykyisistä tiloista luopumista. Uudet tilat tulisivat ala-asteen ja yläasteen tilojen yhteyteen.</p><p>&nbsp;</p><p>Aurinkoista uutta viikkoa!</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kaupunginhallitus käy vuoden 2020 talousarvioehdotuksen valmistelua koskevan lähetekeskustelun, käsittelee nuorten aloitteita ja kunnan asukkaan aloitteita sekä tekee päätöksen Siltamäkeen tulevan asumisyksikön osalta. Elinkeinojaostossa varataan Kampista alue UrBaana-hankkeen suunnittelua varten. Kaupunkiympäristölautakunnan esityslistalla on markkinaehtoisen pysäköinnin pilotoinnin periaatteet, Nihdin asemakaava ja Hakaniemenrannan asemakaava. Sosiaali- ja terveyslautakunnassa käsitellään terveysasemien lääkäripalvelujen järjestämistä palvelusetelillä.

Maanantai 8.4.

Kaupunginhallitus

Kaupunginhallituksen elinkeinojaosto

Tiistai 9.4.

Kaupunkiympäristölautakunta

Sosiaali- ja terveyslautakunta

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta

Tarkastuslautakunta

Keskiviikko 10.4.

Kaupunginvaltuusto

Torstai 11.4

Rakentamispalveluliikelaitoksen johtokunta

Perjantai 12.4.

Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto

 

Kaupunginhallitus käy vuoden 2020 talousarvioehdotuksen valmistelua koskevan lähetekeskustelun. Esityslistalla on mielenkiintoisia taloustietoja, joihin kannattaa tutustua. Talousarvioehdotus vuodelle 2020 ja taloussuunnitelma vuosille 2020–2022 julkaistaan pormestarin ehdotuksena lokakuussa 2019 ja tulee kaupunginvaltuuston käsittelyyn marraskuussa 2019.

Kaupunginhallitus käsittelee nuorten aloitteita viime vuoden jälkipuoliskolta. Niitä tehtiin 7 kpl, aiheina kameravalvontakampanja julkisiin HSL-busseihin, Konalan jäähallin kunnostaminen, monitoimikaukalo Sakarinmäen peruskoululle, nuorten palvelut keskustakirjasto Oodissa, lisää tiedotusta nuorten mahdollisuuksista, valoa Kannelmäkeen, aloite koulujen välisestä #ilmastoidea-kampanjan järjestämisestä Helsingissä.

Tässä kokouksessa käsitellään myös kunnan asukkaan aloitteet viime vuoden jälkipuoliskolta. Niitä tehtiin 12 kappaletta, joista suurin osa koskee kaupunkiympäristön toimialaa.

Esityslistalla on myös kasvatus- ja koulutuslautakunnassa viimeksi kovasti pähkäilty lausunto lukion opetussuunnitelman perusteiden luonnoksesta. Lausunnon antamisen määräaika oli valitettavan lyhyt.

Tontin varaaminen Y-Säätiölle Suutarilasta tuetun asumisen asumisyksikköä varten jäi viimeksi pöydälle. Asia on poikinut paljon palautetta Siltamäen suunnalta. Tontti sijaitsee Siltamäen ala-asteen vieressä. Tontille suunniteltu hoitokoti Sillanpirtti on päihdehuollon kuntouttava asumispalvelu. Täytyy vielä pohtia, onko sijainti hyvä tämän tyyppiselle palvelulle.

Kirsikkana kakussa on päiväkoti Kukkaniityn ja daghemmet Blomängenin korvaavan uudisrakennuksen hankesuunnitelma. Rakentaminen alkaa marraskuussa 2019 ja valmistumisaika on joulukuussa 2020. Tilat rakennetaan noin 190 1-6 -vuotiaalle lapselle: suomenkieliselle varhaiskasvatukselle tulee 106 ja ruotsinkieliselle 84 tilapaikkaa.

Kaupunginhallituksen elinkeinojaostossa varataan Kampista alue UrBaana-hankkeen toteutusedellytysten selvittämistä ja jatkokehittelyä varten. Tarkoituksena on toteuttaa poikkeuksellinen kaupunkikuvallinen kokonaisuus, joka sijoittuisi osittain Eteläisen ja Pohjoisen Rautatiekadun välissä kulkevan vanhaan ratakuiluun toteutetun Baanan yläpuolelle yhdistäen siten Kampin ja Etu-Töölön kaupunginosat saumattomaksi kokonaisuudeksi veistoksellisella, uudenlaista arkkitehtuuria ja kokeellisia muotoiluja yhdistävällä rakennus- ja puistotilakokonaisuudella. Hankkeen myötä alueelle muodostuisi uudenlainen kaupunkitila, jossa yhdistyisi vapaa-ajan tilaa ja palveluja, puistoa, kevyen liikenteen väylää, asumista, kaupunkilaisten yhteisiä tiloja sekä kaupallista toimintaa.

Kaupunkiympäristölautakunnassa pohditaan markkinaehtoista pysäköintiä. Helsingin kaupunkiympäristön toimiala esittää, että markkinaehtoista pysäköintiä kokeillaan ensimmäiseksi Hernesaaressa, Hakaniemenrannassa ja Kalasataman eteläisimmässä osassa Nihdissä. Markkinaehtoinen pysäköinti merkitsisi isoa muutosta Helsingin asuntorakentamista sääteleviin normeihin: kaupunki ei enää määräisi uusien asuintalojen autopaikkojen vähimmäismäärää, vaan asuntojen rakennuttajat saisivat toteuttaa pysäköintipaikkoja sen verran, kuin katsovat tarpeelliseksi, jotta kohde menee kaupaksi.

Pysäköintimääräyksistä on laadittu myös välimalli, jossa kaupunki edellyttäisi toteuttamaan edelleen jonkin verran pysäköintipaikkoja ja rakennuttaja voisi halutessaan rakentaa paikkoja kaupungin vaatimaa minimimäärää enemmän.

Siirtyminen markkinaehtoiseen pysäköintiin on kirjattu Helsingin kaupunkistrategiaan. Tavoitteena on hillitä rakentamisen kustannuksia ja mahdollistaa tiiviin kaupunkirakenteen toteutuminen saavutettavuutta ja kilpailukykyä vaarantamatta.

Nihtiin (Sörnäinen) tehdään asemakaavaa. Kaavaratkaisu mahdollistaa uuden asuinalueen rakentamisen merelliseen ympäristöön Kalasataman projektialueen eteläkärkeen noin 3 000 asukkaalle. Alueelle on suunniteltu kymmenen asuinkorttelia, hotellikortteli, ravintolakortteli, kaksi vesialueen korttelia liike-, toimisto- ja ravintolalaivoille, päiväkoti ja pienvenesatama. Lisäksi alueelle on suunniteltu Nihdin Merihakaan ja Hanasaareen yhdistävä Merihaansilta, josta haarautuu Hiilisatamansilta. Alueen läpi kulkee Kruunusiltojen raitiotieyhteys ja baana. Nihdissä on myös Kalasataman raitiotien päätepysäkki. Nihdin rannat on suunniteltu kaupunkikuvaltaan korkeatasoisina ja toiminnoiltaan monipuolisina virkistys- ja ulkoilualueina.

Hakaniemenrantaan tehdään niin ikään asemakaavaa. Kaavaratkaisu mahdollistaa Kruunusillat -pikaraitiotieyhteyden Kalasataman Nihdin suunnasta Hakaniemen kautta kohti keskustaa, Hakaniemensillan uuden linjauksen, uutta julkista rantaa, sekä alueen kaupunkirakenteen tiivistämisen täydennysrakentamalla. Asukasmäärän lisäys on noin 1 250.

Sosiaali- ja terveyslautakunnassa pohditaan terveysasemien lääkäripalvelujen järjestämistä palvelusetelillä. Mikäli esitys hyväksytään, lautakunta vahvistaa palvelusetelin arvoksi 3.6.2019 alkaen 67 euroa. Palvelusetelin on tarkoitus helpottaa asiakkaiden lääkäriin pääsyä tilanteessa, jossa odotusajat ovat muodostuneet kohtuuttoman pitkiksi.

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta käsittelee Pakilanpuiston allianssi -hankkeen tarveselvitystä ja Pakilan nuorisotalon nykyisistä tiloista luopumista. Uudet tilat tulisivat ala-asteen ja yläasteen tilojen yhteyteen.

 

Aurinkoista uutta viikkoa!

 

]]>
1 http://pia1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273710-helsingin-kuntapolitiikan-viikko-152019#comments Helsinki kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Kaupunkipolitiikka Kunnallispolitiikka Sun, 07 Apr 2019 17:39:12 +0000 Pia Pakarinen http://pia1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273710-helsingin-kuntapolitiikan-viikko-152019
Huumemyönteinen politiikka on myrkkyä lapsille http://riinalansi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273372-huumemyonteinen-politiikka-on-myrkkya-lapsille <p>Helsingin kaupunginhallitus päätti viime maanantaina &ndash; aprillipäivänä muuten - esittää valtioneuvostolle erillislain säätämistä, jonka myötä kaupunkiin kaavaillut huumeiden käyttötilat rajattaisiin rikoslain ulkopuolelle. Erillislain perusteella huumeiden käyttö olisi sallittua näissä tiloissa. Laissa pitäisi myös määritellä esimerkiksi, voisiko tämän tilan henkilökunta auttaa pistämisessä eli käytännössä avustaa kaikkialla muualla yhteiskunnassa rikoslailla kielletyssä toiminnassa.</p><p>Kaupunginhallitus teki päätöksen vihreiden, vasemmistoliiton, RKP:n ja SDP:n ap.pormestarien Razmyarin ja vihreiden Sanna Vesikansan äänin. Kokoomus kokonaisuudessaan, PS:n Raatikainen ja SDP:n Sevander äänestivät vastaan. Äänestys oli tiukka ja asia päätettiin lukemin 8-7. Päätös löytyy kaupungin sivuilta: <a href="https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginhallitus/Suomi/Paatostiedote/2019/Keha_2019-04-01_Khs_14_Pt/index.html">https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginhallitus/Suomi/Paatostiedote/2019/Keha_2019-04-01_Khs_14_Pt/index.html</a>.</p><p>Kukaan ei liene eri mieltä siitä, että huumeet ovat vakava ja kasvava ongelma nuorille paitsi Helsingissä, myös muualla maassa. Vuosina 1985-1994 syntyneistä kannabista on kokeillut jopa 40 prosenttia ja osuus kasvaa kaikissa nuoremmissa ikäluokissa. Osa kokeilijoista ryhtyy viihdekäyttäjiksi, ja näistä noin joka kymmenes ajautuu myöhemmin koviin huumeisiin. Pieni osa kannabiksen käyttäjistä ajautuu lopulta syrjään yhteiskunnasta, omaisistaan ja läheisistään. Nämä ovat faktoja.</p><p>Helsingin kaupunginhallituksen maanantaisen päätöksen taustalla on ajatus humaanimmasta ja sallivammasta huumepolitiikasta. Monissa maissa tästä on saatu myönteisiä kokemuksia. Käytön dekriminalisointi on vähentänyt käyttäjien tuomioita, tottakai. Tässä kohtaa liberaali huumepolitiikka on kuitenkin lyhytnäköistä. Ennen kaikkea kysymys on siitä, minkälaisen viestin huumeidenkäytön dekriminalisointi ja normalisointi lähettävät nuorille ja lapsille? Päihteiden sekakäyttö on jo muutenkin aivan liian yleistä.</p><p>Kyse on arvovalinnasta. Millä tavoin haluamme helpottaa huumeiden ongelmakäyttäjien asemaa, jotka usein ovat niitä kaikkein heikoimmassa asemassa olevia? Jos huumeiden käyttöön hyväksyvämpi suhtautuminen johtaa joskus siihen, että politiikan takia jokunen nuori ajautuu päihteiden sekakäyttäjäksi ja / tai kovien huumeiden käyttäjiksi, hinta on liian kova. Se on liian kallista yhteiskunnan tasolla ja aivan liian traagista yksilötasolla. Kaupunginhallituksen päätökset puolesta äänestäneet ottavat asiassa todella suuren vastuun. Ideologia kirjoittaa shekkejä, joita kukaan ei halua lunastaa.</p><p>Parempi vaihtoehto olisi tukea ongelmakäyttäjiä ja löytää heille tehokkaampia tukimuotoja lopettaa huumeiden ja muiden päihteiden käyttö. Tältä osin sosiaalipalveluissamme ja lainsäädännössä sekä erityisesti lasten oikeuksien kunnioittamisessa on runsaasti vielä kehitettävää. Samalla yhteiskunnan pitää antaa selkeämpi viesti siitä, ettemme hyväksy huumeiden käyttöä. Meillä ei ole sellaiseen varaa. Yksikään vanhempi ei halua lastaan lähellekään huumeita. Yksikin uhri on liikaa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Helsingin kaupunginhallitus päätti viime maanantaina – aprillipäivänä muuten - esittää valtioneuvostolle erillislain säätämistä, jonka myötä kaupunkiin kaavaillut huumeiden käyttötilat rajattaisiin rikoslain ulkopuolelle. Erillislain perusteella huumeiden käyttö olisi sallittua näissä tiloissa. Laissa pitäisi myös määritellä esimerkiksi, voisiko tämän tilan henkilökunta auttaa pistämisessä eli käytännössä avustaa kaikkialla muualla yhteiskunnassa rikoslailla kielletyssä toiminnassa.

Kaupunginhallitus teki päätöksen vihreiden, vasemmistoliiton, RKP:n ja SDP:n ap.pormestarien Razmyarin ja vihreiden Sanna Vesikansan äänin. Kokoomus kokonaisuudessaan, PS:n Raatikainen ja SDP:n Sevander äänestivät vastaan. Äänestys oli tiukka ja asia päätettiin lukemin 8-7. Päätös löytyy kaupungin sivuilta: https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginhallitus/Suomi/Paatostiedote/2019/Keha_2019-04-01_Khs_14_Pt/index.html.

Kukaan ei liene eri mieltä siitä, että huumeet ovat vakava ja kasvava ongelma nuorille paitsi Helsingissä, myös muualla maassa. Vuosina 1985-1994 syntyneistä kannabista on kokeillut jopa 40 prosenttia ja osuus kasvaa kaikissa nuoremmissa ikäluokissa. Osa kokeilijoista ryhtyy viihdekäyttäjiksi, ja näistä noin joka kymmenes ajautuu myöhemmin koviin huumeisiin. Pieni osa kannabiksen käyttäjistä ajautuu lopulta syrjään yhteiskunnasta, omaisistaan ja läheisistään. Nämä ovat faktoja.

Helsingin kaupunginhallituksen maanantaisen päätöksen taustalla on ajatus humaanimmasta ja sallivammasta huumepolitiikasta. Monissa maissa tästä on saatu myönteisiä kokemuksia. Käytön dekriminalisointi on vähentänyt käyttäjien tuomioita, tottakai. Tässä kohtaa liberaali huumepolitiikka on kuitenkin lyhytnäköistä. Ennen kaikkea kysymys on siitä, minkälaisen viestin huumeidenkäytön dekriminalisointi ja normalisointi lähettävät nuorille ja lapsille? Päihteiden sekakäyttö on jo muutenkin aivan liian yleistä.

Kyse on arvovalinnasta. Millä tavoin haluamme helpottaa huumeiden ongelmakäyttäjien asemaa, jotka usein ovat niitä kaikkein heikoimmassa asemassa olevia? Jos huumeiden käyttöön hyväksyvämpi suhtautuminen johtaa joskus siihen, että politiikan takia jokunen nuori ajautuu päihteiden sekakäyttäjäksi ja / tai kovien huumeiden käyttäjiksi, hinta on liian kova. Se on liian kallista yhteiskunnan tasolla ja aivan liian traagista yksilötasolla. Kaupunginhallituksen päätökset puolesta äänestäneet ottavat asiassa todella suuren vastuun. Ideologia kirjoittaa shekkejä, joita kukaan ei halua lunastaa.

Parempi vaihtoehto olisi tukea ongelmakäyttäjiä ja löytää heille tehokkaampia tukimuotoja lopettaa huumeiden ja muiden päihteiden käyttö. Tältä osin sosiaalipalveluissamme ja lainsäädännössä sekä erityisesti lasten oikeuksien kunnioittamisessa on runsaasti vielä kehitettävää. Samalla yhteiskunnan pitää antaa selkeämpi viesti siitä, ettemme hyväksy huumeiden käyttöä. Meillä ei ole sellaiseen varaa. Yksikään vanhempi ei halua lastaan lähellekään huumeita. Yksikin uhri on liikaa.

]]>
107 http://riinalansi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273372-huumemyonteinen-politiikka-on-myrkkya-lapsille#comments Eduskuntavaalit 2019 Helsinki Huumeet Kansanterveys Lapsen oikeudet Wed, 03 Apr 2019 20:01:31 +0000 Riina Länsikallio http://riinalansi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273372-huumemyonteinen-politiikka-on-myrkkya-lapsille
Vihreät yrittää kokoomuksen ohi Helsingissä – Halla-aholle tulossa suuri potti http://mvirtanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273330-vihreat-yrittaa-kokoomuksen-ohi-helsingissa-halla-aholle-tulossa-suuri-potti <p>Kuten hyvin tiedetään, Helsingin kaupunki on Suomen vihreiden vahvin kannatusalue, ja vihreät ovat pitkään pyrkineet pääkaupungin suurimmaksi puolueeksi kokoomuksen paikalle. Näissä eduskuntavaaleissa sen pitäisi onnistua, koska puolueen puheenjohtajaksi saatiin viime syksynä monessa liemessä keitetty&nbsp;Pekka Haavisto. Hän on aito stadin kundi, jolta ei puutu katu-uskottavuutta.</p> <p>Mutta tuhannen tulimmaista! Vihreiden kannatushan&nbsp;<a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Opinion_polling_for_the_2019_Finnish_parliamentary_election">ei olekaan noussut</a>&nbsp;minnekään sitten marraskuun, jolloin se oli vähän yli 13 prosentissa. Haavisto on onnistunut korjaamaan epäonnisen edeltäjänsä&nbsp;Touko Aallon kauden menetyksiä vain parilla prosenttiyksiköllä.</p> <p><a href="https://www.talouselama.fi/uutiset/olen-aina-vierastanut-ehdottomuutta-vihreiden-puheenjohtaja-puolustautuu-lihansyonti-ja-vegaanihyokkayksia-vastaan/149fc162-4618-3a34-9e09-86b3919a6ebc">Talouselämän haastattelussa</a>&nbsp;Haavisto sanoi, että &quot;tietysti Helsingissä tavoitellaan suurimman puolueen paikkaa&quot;. Kokoomuksen&nbsp;Petteri Orpo&nbsp;<a href="https://www.talouselama.fi/uutiset/kokoomus-on-ottanut-askeleen-takaisin-hoivahuijarit-katkaisivat-petteri-orpon-paaministeritien/555b69cd-a905-3673-bfdc-b9236ec1d023">vastasi Haavistolle</a>, että &rdquo;Se on ollut vihreiden tavoitteena pitkään, eivätkä he vielä ole siinä onnistuneet, eivätkä onnistu nytkään.&rdquo;</p> <p>Helsingistä valitaan 22 kansanedustajaa.&nbsp;<a href="https://tulospalvelu.vaalit.fi/E-2015/fi/val01.html">Viime vaaleissa</a>&nbsp;kolme suurta otti kaksi kolmasosaa paikoista: kokoomuksella on Helsingistä kuusi, vihreillä viisi ja Sdp:llä neljä kansanedustajaa. Aloitetaan suurimmasta.</p> <p>Kokoomuksen neljä suosituinta edustajaa uusivat paikkansa melko varmasti:&nbsp;Jaana Pelkosen&nbsp;äänimäärä oli huhtikuussa 2015 peräti pääkaupungin suurin: 15 964. Melkein samaan ylsi&nbsp;Ben Zyskowicz&nbsp;(15 395).&nbsp;Juhana Vartiaisellakaan&nbsp;ei liene vaikeuksia säilyttää viisinumeroista saalistaan; viimeksi häntä äänesti 11 436 helsinkiläistä. Kokoomuksen neljäs edustaja on&nbsp;Sari Sarkomaa&nbsp;(7 052).</p> <p>Sitten tulee vaikeampaa. Noin 3 000 &ndash;4 000 äänen kerhossa oli peräti seitsemän kokoomuslaista, joista menivät läpi&nbsp;Wille Rydman&nbsp;(4 524 ääntä) ja viimeisenä&nbsp;Pertti Salolainen&nbsp;(4 502).&nbsp;Terhi Koulumies&nbsp;jäi 4 148 äänellään varasijalle. Salolainen on Helsingin kokoomuksen kansanedustajista ainoa luopuja, joten hänen äänistään käydään armotonta kilpailua. Siinä ovat mukana ainakin&nbsp;Atte Kaleva,&nbsp;Risto E.J. Penttilä,&nbsp;Matias Pajula&nbsp;ja&nbsp;Daniel Sazonov.</p> <p>Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo toivoo jopa yhtä lisäpaikkaa Helsingistä, mutta turkulaisena hän ei ymmärrä pääkaupungin henkeä. Kokoomus ei ole nosteessa, mutta hyvällä tuurilla se voi juuri ja juuri pitää asemansa.</p> <p>Vihreiden ykkösehdokas on tietysti Pekka Haavisto, joka sai viime vaaleissa 14 204 ääntä, ja paikkansa pitänee myös&nbsp;Outi Alanko-Kahiluoto (viimeksi 7 884). Myös&nbsp;Emma Karilla&nbsp;(4 647) ja&nbsp;Ozan Yanarilla&nbsp;(4 196) on hyvät mahdollisuudet jatkokaudelle, mutta vain jos he onnistuvat kampanjoissaan hyvin. Uhkana ovat nimittäin ne lähes 11 000 irtonaista ääntä, jotka jäävät jaettavaksi eduskunnasta pois jäävän&nbsp;Antero Vartian&nbsp;ja politiikasta toistaiseksi luopuneen varaedustaja&nbsp;Johanna Sumuvuoren jäljiltä.</p> <p>Tästä potista kilpailee koko joukko nuoria vihreitä, ennen muuta vihreiden seuraavaksi puheenjohtajaksi kaavailtu&nbsp;Maria Ohisalo, joka jäi viime vaaleissa niukasti rannalle 4 087 äänellä. Mahdollisuuksia on viime vaalien perusteella myös&nbsp;Mari Holopaisella. Myös vihreiden ydinvoimasiipeen kuuluva diplomi-insinööri&nbsp;Atte Harjanne&nbsp;voi yllättää, jos puolue saa kuudennen paikan.</p> <p>Sosiaalidemokraattien listalla varmoina paikkansa uusijoina voi pitää Erkki Tuomiojaa&nbsp;(viimeksi 11 154 ääntä) ja&nbsp;Tuula Haataista&nbsp;(6 662). Muut demarit saavat kilpailla europarlamenttiin pyrkivän&nbsp;Eero Heinäluoman&nbsp;ja apulaiskaupunginjohtajaksi siirtyneen&nbsp;Nasima Razmyarin&nbsp;äänistä, joita on yhteensä lähes 15 000. Vahvimmat perijäehdokkaat ovat Razmyarin paikalle varasijalta noussut&nbsp;Pilvi Torsti&nbsp;ja kunnallispolitiikassa kunnostautunut&nbsp;Eveliina Heinäluoma, jota ei haittaa läheinen sukulaissuhde edellä mainittuun Eeroon.</p> <p>Yli 65-vuotiaat ovat sosiaalidemokraattien uskollisinta äänestäjäkuntaa, ja stadin demareiden listalla on tarjota heille kovia nimiä: mukana ovat muun muassa&nbsp;Pentti Arajärvi, 70, ja&nbsp;Ilkka Taipale, 76. Helsingissä ei kuitenkaan ole odotettavissa eläkeläisvaaleja, joten emme näe eduskunnassa uusia eläkeläisvaareja.</p> <p>Helsingin neljänneksi suurin ryhmä viime vaalien jälkeen oli perussuomalaiset, jotka saivat läpi kolme edustajaa. Heistä suosituin oli Sampo Terho, joka on värikkäiden vaiheiden jälkeen siirtynyt sinisen tulevaisuuden ehdokkaaksi Uudellemaalle ja jättänyt Helsingissä jaettavaksi 10 067 ääntä. Valtaosa niistä siirtyy pääkaupungin todennäköiselle äänikuninkaalle&nbsp;Jussi Halla-aholle, joka palaa europarlamentista kotimaahan.</p> <p>Halla-aho vetänee mukanaan ainakin kaksi poliisia, viimeksi 5 089 ääntä saaneen&nbsp;Tom Packalénin&nbsp;ja 3 370 äänen&nbsp;Mika Raatikaisen. Tämän&nbsp;<a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Dupont_ja_Dupond">Dupont &amp; Dupond</a>&nbsp;-kaksikon vanavedessä perussuomalaisten lisäpaikan ottaa ehkä Mari Rantanen, joka jäi viimeksi varalle 3 100 äänellä. Perussuomalaisten neljättä paikkaa kärkkyvät myös puolueen lehtien päätoimittaja&nbsp;Matias Turkkila&nbsp;sekä filosofian ja valtiotieteiden kaksoistohtori&nbsp;Jukka Hankamäki.</p> <p>Vasemmistoliiton vaalitulos on melkein kirkossa kuulutettu. Stadin vassareiden kaksi kansanedustajaa ovat tasaiset suorittajat&nbsp;Paavo Arhinmäki&nbsp;(viimeksi 7 910 ääntä) ja&nbsp;Silvia Modig&nbsp;(6 190). Viimeksi mainitun niskaan tosin hengittää&nbsp;Veronika Honkasalo, joka jäi viimeksi varalle 5 369 äänellä. Vasemmistoliiton yllättäjä voi olla eläinsuojelujärjestö Animalian toiminnanjohtaja&nbsp;Mai Kivelä, joka jäi neljä vuotta sitten vain muutaman sadan äänen päähän Honkasalosta.</p> <p>Helsingin pienpuolueista suurimmat ovat keskusta ja Rkp, joilla molemmilla oli nyt eroavassa eduskunnassa yksi paikka. Rkp:ssä kilpailu on kahden kauppa; nykyinen kansanedustaja&nbsp;Eeva Biaudet&nbsp;(5 515 ääntä) yrittää uusia paikkansa, ja hänen varaedustajansa&nbsp;Marcus Rantala&nbsp;(3 837) yrittää vallankaappausta.</p> <p>Keskustan tilanne on erikoinen, koska kansanedustajaksi valittu&nbsp;Olli Rehn siirtyi kesken kauden Suomen Pankin pääjohtajaksi. Hänen varaedustajansa&nbsp;Paula Lehtomäki&nbsp;ei ottanut paikkaa vastaan, vaan pysyi pääministeri&nbsp;Juha Sipilän&nbsp;poliittisena alivaltiosihteerinä ja jatkoi juuri matkaa Kööpenhaminaan pohjoismaiden ministerineuvoston pääsihteeriksi. Rehnin ja Lehtomäen tilalle eduskuntaan noussut&nbsp;Pekka Puska&nbsp;puolestaan lopettaa politiikassa, joten peli on täysin auki.</p> <p>Jos keskustan onnistuu pitämään ainoan paikkansa, sen ottaa todennäköisimmin Sipilän hallituksen asunto-, energia- ja ympäristöministeri&nbsp;Kimmo Tiilikainen, joka on siirtynyt Kaakkois-Suomen vaalipiiristä pääkaupunkiin. Hänen äänimääräänsä on mahdoton arvailla, ja voi käydä niinkin, että ohi menee joku helsinkiläisten silmissä uskottavampi stadilainen nuori nainen, esimerkiksi pääministeri Sipilän erityisavustaja&nbsp;Eeva Kärkkäinen.</p> <p>Todennäköisempää on kuitenkin, että keskusta jää Helsingissä kokonaan ilman paikkaa. Jostainhan perussuomalaisten on se neljäs paikkansa otettava.</p> <p><em>Kirjoittaja on Talouselämän toimittaja.</em></p> Kuten hyvin tiedetään, Helsingin kaupunki on Suomen vihreiden vahvin kannatusalue, ja vihreät ovat pitkään pyrkineet pääkaupungin suurimmaksi puolueeksi kokoomuksen paikalle. Näissä eduskuntavaaleissa sen pitäisi onnistua, koska puolueen puheenjohtajaksi saatiin viime syksynä monessa liemessä keitetty Pekka Haavisto. Hän on aito stadin kundi, jolta ei puutu katu-uskottavuutta.

Mutta tuhannen tulimmaista! Vihreiden kannatushan ei olekaan noussut minnekään sitten marraskuun, jolloin se oli vähän yli 13 prosentissa. Haavisto on onnistunut korjaamaan epäonnisen edeltäjänsä Touko Aallon kauden menetyksiä vain parilla prosenttiyksiköllä.

Talouselämän haastattelussa Haavisto sanoi, että "tietysti Helsingissä tavoitellaan suurimman puolueen paikkaa". Kokoomuksen Petteri Orpo vastasi Haavistolle, että ”Se on ollut vihreiden tavoitteena pitkään, eivätkä he vielä ole siinä onnistuneet, eivätkä onnistu nytkään.”

Helsingistä valitaan 22 kansanedustajaa. Viime vaaleissa kolme suurta otti kaksi kolmasosaa paikoista: kokoomuksella on Helsingistä kuusi, vihreillä viisi ja Sdp:llä neljä kansanedustajaa. Aloitetaan suurimmasta.

Kokoomuksen neljä suosituinta edustajaa uusivat paikkansa melko varmasti: Jaana Pelkosen äänimäärä oli huhtikuussa 2015 peräti pääkaupungin suurin: 15 964. Melkein samaan ylsi Ben Zyskowicz (15 395). Juhana Vartiaisellakaan ei liene vaikeuksia säilyttää viisinumeroista saalistaan; viimeksi häntä äänesti 11 436 helsinkiläistä. Kokoomuksen neljäs edustaja on Sari Sarkomaa (7 052).

Sitten tulee vaikeampaa. Noin 3 000 –4 000 äänen kerhossa oli peräti seitsemän kokoomuslaista, joista menivät läpi Wille Rydman (4 524 ääntä) ja viimeisenä Pertti Salolainen (4 502). Terhi Koulumies jäi 4 148 äänellään varasijalle. Salolainen on Helsingin kokoomuksen kansanedustajista ainoa luopuja, joten hänen äänistään käydään armotonta kilpailua. Siinä ovat mukana ainakin Atte Kaleva, Risto E.J. Penttilä, Matias Pajula ja Daniel Sazonov.

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo toivoo jopa yhtä lisäpaikkaa Helsingistä, mutta turkulaisena hän ei ymmärrä pääkaupungin henkeä. Kokoomus ei ole nosteessa, mutta hyvällä tuurilla se voi juuri ja juuri pitää asemansa.

Vihreiden ykkösehdokas on tietysti Pekka Haavisto, joka sai viime vaaleissa 14 204 ääntä, ja paikkansa pitänee myös Outi Alanko-Kahiluoto (viimeksi 7 884). Myös Emma Karilla (4 647) ja Ozan Yanarilla (4 196) on hyvät mahdollisuudet jatkokaudelle, mutta vain jos he onnistuvat kampanjoissaan hyvin. Uhkana ovat nimittäin ne lähes 11 000 irtonaista ääntä, jotka jäävät jaettavaksi eduskunnasta pois jäävän Antero Vartian ja politiikasta toistaiseksi luopuneen varaedustaja Johanna Sumuvuoren jäljiltä.

Tästä potista kilpailee koko joukko nuoria vihreitä, ennen muuta vihreiden seuraavaksi puheenjohtajaksi kaavailtu Maria Ohisalo, joka jäi viime vaaleissa niukasti rannalle 4 087 äänellä. Mahdollisuuksia on viime vaalien perusteella myös Mari Holopaisella. Myös vihreiden ydinvoimasiipeen kuuluva diplomi-insinööri Atte Harjanne voi yllättää, jos puolue saa kuudennen paikan.

Sosiaalidemokraattien listalla varmoina paikkansa uusijoina voi pitää Erkki Tuomiojaa (viimeksi 11 154 ääntä) ja Tuula Haataista (6 662). Muut demarit saavat kilpailla europarlamenttiin pyrkivän Eero Heinäluoman ja apulaiskaupunginjohtajaksi siirtyneen Nasima Razmyarin äänistä, joita on yhteensä lähes 15 000. Vahvimmat perijäehdokkaat ovat Razmyarin paikalle varasijalta noussut Pilvi Torsti ja kunnallispolitiikassa kunnostautunut Eveliina Heinäluoma, jota ei haittaa läheinen sukulaissuhde edellä mainittuun Eeroon.

Yli 65-vuotiaat ovat sosiaalidemokraattien uskollisinta äänestäjäkuntaa, ja stadin demareiden listalla on tarjota heille kovia nimiä: mukana ovat muun muassa Pentti Arajärvi, 70, ja Ilkka Taipale, 76. Helsingissä ei kuitenkaan ole odotettavissa eläkeläisvaaleja, joten emme näe eduskunnassa uusia eläkeläisvaareja.

Helsingin neljänneksi suurin ryhmä viime vaalien jälkeen oli perussuomalaiset, jotka saivat läpi kolme edustajaa. Heistä suosituin oli Sampo Terho, joka on värikkäiden vaiheiden jälkeen siirtynyt sinisen tulevaisuuden ehdokkaaksi Uudellemaalle ja jättänyt Helsingissä jaettavaksi 10 067 ääntä. Valtaosa niistä siirtyy pääkaupungin todennäköiselle äänikuninkaalle Jussi Halla-aholle, joka palaa europarlamentista kotimaahan.

Halla-aho vetänee mukanaan ainakin kaksi poliisia, viimeksi 5 089 ääntä saaneen Tom Packalénin ja 3 370 äänen Mika Raatikaisen. Tämän Dupont & Dupond -kaksikon vanavedessä perussuomalaisten lisäpaikan ottaa ehkä Mari Rantanen, joka jäi viimeksi varalle 3 100 äänellä. Perussuomalaisten neljättä paikkaa kärkkyvät myös puolueen lehtien päätoimittaja Matias Turkkila sekä filosofian ja valtiotieteiden kaksoistohtori Jukka Hankamäki.

Vasemmistoliiton vaalitulos on melkein kirkossa kuulutettu. Stadin vassareiden kaksi kansanedustajaa ovat tasaiset suorittajat Paavo Arhinmäki (viimeksi 7 910 ääntä) ja Silvia Modig (6 190). Viimeksi mainitun niskaan tosin hengittää Veronika Honkasalo, joka jäi viimeksi varalle 5 369 äänellä. Vasemmistoliiton yllättäjä voi olla eläinsuojelujärjestö Animalian toiminnanjohtaja Mai Kivelä, joka jäi neljä vuotta sitten vain muutaman sadan äänen päähän Honkasalosta.

Helsingin pienpuolueista suurimmat ovat keskusta ja Rkp, joilla molemmilla oli nyt eroavassa eduskunnassa yksi paikka. Rkp:ssä kilpailu on kahden kauppa; nykyinen kansanedustaja Eeva Biaudet (5 515 ääntä) yrittää uusia paikkansa, ja hänen varaedustajansa Marcus Rantala (3 837) yrittää vallankaappausta.

Keskustan tilanne on erikoinen, koska kansanedustajaksi valittu Olli Rehn siirtyi kesken kauden Suomen Pankin pääjohtajaksi. Hänen varaedustajansa Paula Lehtomäki ei ottanut paikkaa vastaan, vaan pysyi pääministeri Juha Sipilän poliittisena alivaltiosihteerinä ja jatkoi juuri matkaa Kööpenhaminaan pohjoismaiden ministerineuvoston pääsihteeriksi. Rehnin ja Lehtomäen tilalle eduskuntaan noussut Pekka Puska puolestaan lopettaa politiikassa, joten peli on täysin auki.

Jos keskustan onnistuu pitämään ainoan paikkansa, sen ottaa todennäköisimmin Sipilän hallituksen asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen, joka on siirtynyt Kaakkois-Suomen vaalipiiristä pääkaupunkiin. Hänen äänimääräänsä on mahdoton arvailla, ja voi käydä niinkin, että ohi menee joku helsinkiläisten silmissä uskottavampi stadilainen nuori nainen, esimerkiksi pääministeri Sipilän erityisavustaja Eeva Kärkkäinen.

Todennäköisempää on kuitenkin, että keskusta jää Helsingissä kokonaan ilman paikkaa. Jostainhan perussuomalaisten on se neljäs paikkansa otettava.

Kirjoittaja on Talouselämän toimittaja.

]]>
45 http://mvirtanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273330-vihreat-yrittaa-kokoomuksen-ohi-helsingissa-halla-aholle-tulossa-suuri-potti#comments Eduskuntavaalit Helsinki Kokoomus Vihreät Wed, 03 Apr 2019 10:44:04 +0000 Matti Virtanen http://mvirtanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273330-vihreat-yrittaa-kokoomuksen-ohi-helsingissa-halla-aholle-tulossa-suuri-potti
Rakas Stadilainen! http://mianygrd.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273241-rakas-stadilainen <p>&nbsp;</p><p>Moi. Minä olen Mia, jos ei olla vielä tavattu. Hauska&nbsp;tutustua!&nbsp;</p><p>Olen Lauttasaaresta &ndash; ensimmäisen kauden valtuutettu Helsingin&nbsp;kaupunginvaltuustossa. Kuntavaalit 2017 olivat ensimmäiset vaalit, joissa olen&nbsp;ollut ehdolla. Toiset vaalit ovat nämä eduskuntavaalit. Olen kokoomuslainen&nbsp;yrittäjä.&nbsp;Sitä Kokoomuksen oikeaa nurkkaa, jos pitää itsensä jotenkin&nbsp;profiloida.</p><p>&nbsp;</p><p>On asioita, joiden puolesta haluan tehdä töitä. Haluan meille&nbsp;Suomen, jossa on hyvä perustaa perhe, tehdä työtä ja yrittää. Haluan, että&nbsp;Helsinki ja Suomi toimivat. Haluan, että jätämme vähemmän velkaa lastemme&nbsp;maksettavaksi. Kestävä elämäntapa tarkoittaa, että otamme huomioon ympäristön,&nbsp;kansainväliset suhteet sekä talouden kaikessa päätöksenteossamme.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Haluan, että seniorimme saavat ikääntyä arvokkaasti ja&nbsp;turvallisissa olosuhteissa. Haluan, että nuorillamme on mahdollisuus toteuttaa&nbsp;omia unelmiaan ja rakentaa itselleen hyvä elämä. Sen mahdollistavat oma perhe,&nbsp;tasokas koulutusjärjestelmä ja tulevaisuuden työpaikat.</p><p>&nbsp;</p><p>Uskon yksilön vapauteen ja vastuuseen. Työn tekemisen ja&nbsp;yrittämisen tulee olla se houkuttelevin vaihtoehto itsensä ja perheensä&nbsp;elättämiseen. Tulevalla hallituskaudella verotus, työelämä ja sosiaaliturva,&nbsp;myös yrittäjän sosiaaliturva, tarvitsevat uudistuksia.&nbsp;Turvapaikanhakuun liittyviä prosesseja pitää nopeuttaa. Suomi&nbsp;tarvitsee jatkossa työperäistä maahanmuuttoa - ei vapaamatkustajia.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Verotus tulee uudistaa työntekoa, yrittäjyyttä ja omistajuutta&nbsp;kannustavaksi. Työllisyystavoitteen saavuttamiseksi työelämän joustot ja&nbsp;paikallinen sopiminen ovat avainasemassa. Sosiaaliturva tarvitsee uudistuksen,&nbsp;ja perustili-malli luo mahdollistavan ja riittävän sosiaaliturvan muuttuvissa&nbsp;elämäntilanteissa.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Hymy ja hali!</p><p>Mia Nygård</p><p>Eduskuntavaaliehdokas, kaupunginvaltuutettu&nbsp;</p><p>Kokoomus Helsinki&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Äänestä ennakkoon 3.4. - 9.4.2019. Varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 14.4.2019.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Moi. Minä olen Mia, jos ei olla vielä tavattu. Hauska tutustua! 

Olen Lauttasaaresta – ensimmäisen kauden valtuutettu Helsingin kaupunginvaltuustossa. Kuntavaalit 2017 olivat ensimmäiset vaalit, joissa olen ollut ehdolla. Toiset vaalit ovat nämä eduskuntavaalit. Olen kokoomuslainen yrittäjä. Sitä Kokoomuksen oikeaa nurkkaa, jos pitää itsensä jotenkin profiloida.

 

On asioita, joiden puolesta haluan tehdä töitä. Haluan meille Suomen, jossa on hyvä perustaa perhe, tehdä työtä ja yrittää. Haluan, että Helsinki ja Suomi toimivat. Haluan, että jätämme vähemmän velkaa lastemme maksettavaksi. Kestävä elämäntapa tarkoittaa, että otamme huomioon ympäristön, kansainväliset suhteet sekä talouden kaikessa päätöksenteossamme. 

 

Haluan, että seniorimme saavat ikääntyä arvokkaasti ja turvallisissa olosuhteissa. Haluan, että nuorillamme on mahdollisuus toteuttaa omia unelmiaan ja rakentaa itselleen hyvä elämä. Sen mahdollistavat oma perhe, tasokas koulutusjärjestelmä ja tulevaisuuden työpaikat.

 

Uskon yksilön vapauteen ja vastuuseen. Työn tekemisen ja yrittämisen tulee olla se houkuttelevin vaihtoehto itsensä ja perheensä elättämiseen. Tulevalla hallituskaudella verotus, työelämä ja sosiaaliturva, myös yrittäjän sosiaaliturva, tarvitsevat uudistuksia. Turvapaikanhakuun liittyviä prosesseja pitää nopeuttaa. Suomi tarvitsee jatkossa työperäistä maahanmuuttoa - ei vapaamatkustajia. 

 

Verotus tulee uudistaa työntekoa, yrittäjyyttä ja omistajuutta kannustavaksi. Työllisyystavoitteen saavuttamiseksi työelämän joustot ja paikallinen sopiminen ovat avainasemassa. Sosiaaliturva tarvitsee uudistuksen, ja perustili-malli luo mahdollistavan ja riittävän sosiaaliturvan muuttuvissa elämäntilanteissa. 

 

 

Hymy ja hali!

Mia Nygård

Eduskuntavaaliehdokas, kaupunginvaltuutettu 

Kokoomus Helsinki 

 

Äänestä ennakkoon 3.4. - 9.4.2019. Varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 14.4.2019. 

 

]]>
1 http://mianygrd.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273241-rakas-stadilainen#comments Eduskuntavaalit Helsinki Vaalit Tue, 02 Apr 2019 13:25:10 +0000 Mia Nygård http://mianygrd.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273241-rakas-stadilainen
Mikä huumeiden käyttöhuone? http://mirkavainikka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273140-mika-huumeiden-kayttohuone <p>Helsingin kaupunginhallitus käsittelee paraikaa esitystä, jonka seurauksena Suomessa voitaisiin kokeilla huumeiden käyttöhuonetta. Esitys lainsäädäntöaloitteesta valtioneuvostolle huumeiden käyttöhuoneen kokeilun oikeuttavan erillislain säätämiseksi jätettiin 25.3.2019 maanantaina kokouksessa pöydälle. Minulla oli mahdollisuus tutustua 27.3.2019 Tanskassa kahteen käyttöhuoneeseen. Selvää oli se, että käyttöhuoneissa tehtävällä työllä voidaan vähentää inhimillistä kärsimystä sekä säästää sairaanhoidon kuluja.</p><p>&nbsp;</p><p>Suomessa keskustelua käyttöhuoneista käydään usein mielikuvien pohjalta. Puhutaan piikitys- tai pistohuoneista. Tanskassa käyttöhuoneissa on erikseen huone pistämiseen ja erikseen huone polttamiseen. Yksi tavoite on ohjata ihmisiä käyttämään huumeita turvallisemmin, eli ei pistäen. Käyttöhuoneessa ainetestaus antoi tietoa huumausaineina käytettyjen aineiden koostumuksesta. Testattaessa huumetta käyttäjä itse arvioi, mitä ainetta hänellä on. Tutkittaessa huomataan toisinaan, että kyse on jostain aivan muusta aineesta.</p><p>&nbsp;</p><p>Tanskassa käyttöhuoneet ovat lisänneet oleellisesti asuinalueen viihtyvyyttä sekä ihmisten hyvinvointia. Yliannostuskuolemia on pystytty estämään. Voimme vain arvata, olisivatko vaikutukset Suomessa yhtä hyvät. Sen kuitenkin tiedämme, että huumeidenkäyttöä ohjaamalla voidaan edistää vaikeassa elämäntilanteessa olevien, paljon palveluja tarvitsevien huumeriippuvaisten hyvinvointia.</p><p>&nbsp;</p><p>Oma ajatukseni vahvistui, että käyttöhuone on kokeilemisen arvoinen toimintamuoto ja että kokeilu olisi syytä käynnistää Suomessa. Tällä hetkellä suonensisäisesti huumeita käyttävien päiväkeskuksissa ja terveysneuvontapisteissä ihmiset viettävät aikaa yhdessä, mutta käyvät ulkona ottamassa huumeannoksensa.</p><p>&nbsp;</p><p>Huumeiden käyttäminen puistoissa, julkisissa vessoissa ja rappukäytävissä ei ole varmasti kenestäkään mukavaa. Ehkä käyttöhuonekokeilu voisi tuottaa myönteisiä tuloksia.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Helsingin kaupunginhallitus käsittelee paraikaa esitystä, jonka seurauksena Suomessa voitaisiin kokeilla huumeiden käyttöhuonetta. Esitys lainsäädäntöaloitteesta valtioneuvostolle huumeiden käyttöhuoneen kokeilun oikeuttavan erillislain säätämiseksi jätettiin 25.3.2019 maanantaina kokouksessa pöydälle. Minulla oli mahdollisuus tutustua 27.3.2019 Tanskassa kahteen käyttöhuoneeseen. Selvää oli se, että käyttöhuoneissa tehtävällä työllä voidaan vähentää inhimillistä kärsimystä sekä säästää sairaanhoidon kuluja.

 

Suomessa keskustelua käyttöhuoneista käydään usein mielikuvien pohjalta. Puhutaan piikitys- tai pistohuoneista. Tanskassa käyttöhuoneissa on erikseen huone pistämiseen ja erikseen huone polttamiseen. Yksi tavoite on ohjata ihmisiä käyttämään huumeita turvallisemmin, eli ei pistäen. Käyttöhuoneessa ainetestaus antoi tietoa huumausaineina käytettyjen aineiden koostumuksesta. Testattaessa huumetta käyttäjä itse arvioi, mitä ainetta hänellä on. Tutkittaessa huomataan toisinaan, että kyse on jostain aivan muusta aineesta.

 

Tanskassa käyttöhuoneet ovat lisänneet oleellisesti asuinalueen viihtyvyyttä sekä ihmisten hyvinvointia. Yliannostuskuolemia on pystytty estämään. Voimme vain arvata, olisivatko vaikutukset Suomessa yhtä hyvät. Sen kuitenkin tiedämme, että huumeidenkäyttöä ohjaamalla voidaan edistää vaikeassa elämäntilanteessa olevien, paljon palveluja tarvitsevien huumeriippuvaisten hyvinvointia.

 

Oma ajatukseni vahvistui, että käyttöhuone on kokeilemisen arvoinen toimintamuoto ja että kokeilu olisi syytä käynnistää Suomessa. Tällä hetkellä suonensisäisesti huumeita käyttävien päiväkeskuksissa ja terveysneuvontapisteissä ihmiset viettävät aikaa yhdessä, mutta käyvät ulkona ottamassa huumeannoksensa.

 

Huumeiden käyttäminen puistoissa, julkisissa vessoissa ja rappukäytävissä ei ole varmasti kenestäkään mukavaa. Ehkä käyttöhuonekokeilu voisi tuottaa myönteisiä tuloksia.

]]>
131 http://mirkavainikka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273140-mika-huumeiden-kayttohuone#comments Helsinki Huumeet Hyvinvointi Käyttöhuone Kunnioitus.välittäminen Mon, 01 Apr 2019 10:43:01 +0000 Mirka Vainikka http://mirkavainikka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273140-mika-huumeiden-kayttohuone
Eikö ahneudelle ole mitään rajaa Helsingin kaavoituksessa? http://yhakanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273042-eiko-ahneudelle-ole-mitaan-rajaa-helsingin-kaavoituksessa <p>Helsingin kaupunkiympäristölautakuntaan on tulossa<a href="https://www.hel.fi/kaupunkiymparisto/fi/paatoksenteko/kaupunkiymparistolautakunta/kaupunkiymparistolautakunta"> esitys </a>massiivisesta Garden Helsinki rakennuskompleksista Keskuspuiston laidalle ja Stadionin kansallismaisemaan. Alun perin HIFK-jäähallina esitelty hanke on paisunut moninkertaiseksi rakennushankkeeksi, jossa pääroolissa on urheilun sijasta kiinteistöbisnes.</p><p>On vaikea ymmärtää, miten tällainen hanke on voinut edetä vihreiden Anni Sinnemäen johtamassa kaupunkiympäristölautakunnassa asemakaavamuutokseen asti.</p><p>Esitetty jättirakentaminen tulee Keskuspuiston eteläiseen osaan, muuttaa virkistyskäyttöön tarkoitettua julkista tilaa yksityiseksi ja katkaisee Keskuspuiston maiseman etelästä pohjoiseen. Stadionin, Nordiksen ja Bolliksen viereen keskelle virkistysaluetta läjäytettäisiin Pasilan tornirakentamisen kanssa kilpaileva, Stadionin katsomojen kattojen yläpuolelle nouseva rakennusmassa. Se veisi myös osan Töölön pallokentistä ja toisi alueelle runsaasti lisää autoliikennettä.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Ylimitoitettu ja väärässä paikassa</strong></p><p>Jotkut kokoomuksen ja vihreiden edustajat ovat perustelleet tätä sillä, että Nordiksen osittain suojellun vanhan jäähallin perusparantaminen tulee kalliiksi ja että osa uudesta rakentamisesta tulee jäähallin vieressä olevalle pysäköintialueelle. Erikoisia perusteluja.</p><p>Jos kaupunki julkisena yhteisönä ei halua vastata suojeltujen rakennusten kunnossapidosta, miten suojelua voi vaatia muiltakaan? Sitä paitsi Helsingin investointibudjetissa Nordiksen peruskorjaukseen tarvittava 25 &ndash; 30 miljoonaa euroa ei ole ongelma &ndash; eikä sekään, jos samalla hallia uudistettaisiin ja sen toimintoja uudistettaisiin muun muassa maanalaisia tiloja laajentamalla. Julkisuudessa esitettyjen arvioiden mukaan kokonaisuutena tämä olisi noin 50 miljoonan investointi. Sitä voi verrata esimerkiksi Sörnäisten autotunnelin runsaaseen 160 miljoonaan, Kruunusiltojen noin 375 miljoonaan, pormestari Jan Vapaavuoren miljardiluokan keskustatunneleihin tai vaikka kaupungin viime vuonna taas keräämään yli 400 miljoonan euron ylijäämään. Osa jäähalliin investoiduista rahoista tulisi tietysti takaisin vuokra- ym tuloina.</p><p>Mitä tulee pysäköintialueeseen, se voidaan jäähallia uudistettaessa sijoittaa maan alle. Töölönlahden eteläpuolelle entiselle lastaus- ja pysäköintialueelle rakennettu puisto on esimerkki siitä, miten Keskuspuisto voisi myös tässä Nordiksen hallin vieressä kehittyä.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Rahaa rakennusoikeuksilla yksityisiin taskuihin</strong></p><p>Uutta kerrosalaa asemakaavamuutos toisi alueelle peräti 175&nbsp;800 kerrosneliötä. Vanhan Nordiksen jäähallin viereen nousisi monitoimiareena, hotelli-, kauppa-, liike- ja toimitiloja sekä asuntoja. Hanketta on aiheellisesti arvosteltu ylimitoitetuksi.</p><p>Sen sijaan, että tämä kritiikki olisi otettu huomioon, esittää kaupunkiympäristötoimialan johto esittää jättihanketta esittäneelle yhtiölle Projekti GH:lle vielä lisäksi 28&nbsp;000 kerrosneliötä rakennusoikeutta arvokkaille ranta-alueille (Kalasatamaan, Kruunuvuorenrantaan tai Jätkäsaareen). Perustelu tälle on: Koska kaikkea yhtiön esittämää lisärakentamista ei saatu mahtumaan Nordenskiöldinkadun varteen, turvaa kaupunki muualta annettavalla rakennusoikeudella kiinteistösijoittajien alkuperäisellä esityksellään tavoittelemat voitot! (HS <a href="https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006051528.html">28.3.2019</a>)</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Isot rahat ja koplaukset</strong></p><p>Tässäpä oiva malli muillekin kiinteistöbisnekseen. Esitä virkistys- ja viheralueelle tolkuton määrä rakentamista, ja kun sitä ei hyväksytä, sovi toteutumatta jäänyttä osaa vastaavasta rakennusoikeudesta toiselle alueelle, jossa asunnoista taatusti hyvän hinnan. Varsinkin kun Garden Helsinki ei ole ainoa tällainen tapaus.</p><p>Esimerkiksi rakennusliike SRV sai aikoinaan lähes kaksi kertaa alun perin kaavoitettua enemmän rakennusoikeutta kauppakeskus Redin alueelle. Kun jo rakentamisvaiheessa osoittautui, että hanke on oletettua haastavampi, antoi kaupunki SRV:lle pidennystä maksuaikoihin ja vaihtoi metroaseman päälle kaupungin sote-keskukselle varatut tilat sivummalle jotta SRV sai kauppakeskukselleen lisää tilaa. Nyt ylimitoitettu Redi on vaikeuksissa &ndash; ja kaupunkisuunnittelijat kaavoittavat lisää jättihankkeita.</p><p>Toinen esimerkki on Hietalahden Telakkaranta, jota suunniteltaessa luvattiin elävän musiikin yhdistys Emulle konserttitilat Konepajahallista. Näin olisi Helsinkiin saatu keskikokoinen konserttisali, joka täältä puuttuu, ja kehitetty Telakkarantaa elävän kulttuurin keskuksena. Vaan kuinkas sitten kävikään? Rakennusliike Skanska halusi laajentaa kiinteistöbisnestään Telakkarannassa myös Konepajahalliin. Näin Elmu jäi vaille tiloja. Niitä luvattiin Suvilahden Kaasukelloon, mutta nyttemmin sekin on todettu liian kalliiksi.</p><p>Ja vastaavaa tapahtuu Helsingissä <a href="https://www.yrjohakanen.fi/">kaiken aikaa</a>. Isojen urakoiden kilpailutukset joihin tulee vain yksi tarjous, Keski-Pasilan Triplan kerrosalan kaksinkertaistaminen YIT:n halutessa isompia voittoja, Jätkäsaaren Bunkkerin myyminen SRV:lle ja osan tiloista takaisinvuokraaminen kalliimmalla, Kruunuvuorenrannan ylimitoitettu rakentaminen, Lapinlahden sairaalan myyntihanke&hellip;</p><p>Kaiken tämän jälkeen voi kysyä, kuka uskoo, että Helsingin kaavoituksessa aikoinaan rehottanut rakenteellinen ja muu korruptio on jäänyt kokonaan historiaan?</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Helsingin kaupunkiympäristölautakuntaan on tulossa esitys massiivisesta Garden Helsinki rakennuskompleksista Keskuspuiston laidalle ja Stadionin kansallismaisemaan. Alun perin HIFK-jäähallina esitelty hanke on paisunut moninkertaiseksi rakennushankkeeksi, jossa pääroolissa on urheilun sijasta kiinteistöbisnes.

On vaikea ymmärtää, miten tällainen hanke on voinut edetä vihreiden Anni Sinnemäen johtamassa kaupunkiympäristölautakunnassa asemakaavamuutokseen asti.

Esitetty jättirakentaminen tulee Keskuspuiston eteläiseen osaan, muuttaa virkistyskäyttöön tarkoitettua julkista tilaa yksityiseksi ja katkaisee Keskuspuiston maiseman etelästä pohjoiseen. Stadionin, Nordiksen ja Bolliksen viereen keskelle virkistysaluetta läjäytettäisiin Pasilan tornirakentamisen kanssa kilpaileva, Stadionin katsomojen kattojen yläpuolelle nouseva rakennusmassa. Se veisi myös osan Töölön pallokentistä ja toisi alueelle runsaasti lisää autoliikennettä.

 

Ylimitoitettu ja väärässä paikassa

Jotkut kokoomuksen ja vihreiden edustajat ovat perustelleet tätä sillä, että Nordiksen osittain suojellun vanhan jäähallin perusparantaminen tulee kalliiksi ja että osa uudesta rakentamisesta tulee jäähallin vieressä olevalle pysäköintialueelle. Erikoisia perusteluja.

Jos kaupunki julkisena yhteisönä ei halua vastata suojeltujen rakennusten kunnossapidosta, miten suojelua voi vaatia muiltakaan? Sitä paitsi Helsingin investointibudjetissa Nordiksen peruskorjaukseen tarvittava 25 – 30 miljoonaa euroa ei ole ongelma – eikä sekään, jos samalla hallia uudistettaisiin ja sen toimintoja uudistettaisiin muun muassa maanalaisia tiloja laajentamalla. Julkisuudessa esitettyjen arvioiden mukaan kokonaisuutena tämä olisi noin 50 miljoonan investointi. Sitä voi verrata esimerkiksi Sörnäisten autotunnelin runsaaseen 160 miljoonaan, Kruunusiltojen noin 375 miljoonaan, pormestari Jan Vapaavuoren miljardiluokan keskustatunneleihin tai vaikka kaupungin viime vuonna taas keräämään yli 400 miljoonan euron ylijäämään. Osa jäähalliin investoiduista rahoista tulisi tietysti takaisin vuokra- ym tuloina.

Mitä tulee pysäköintialueeseen, se voidaan jäähallia uudistettaessa sijoittaa maan alle. Töölönlahden eteläpuolelle entiselle lastaus- ja pysäköintialueelle rakennettu puisto on esimerkki siitä, miten Keskuspuisto voisi myös tässä Nordiksen hallin vieressä kehittyä.

 

Rahaa rakennusoikeuksilla yksityisiin taskuihin

Uutta kerrosalaa asemakaavamuutos toisi alueelle peräti 175 800 kerrosneliötä. Vanhan Nordiksen jäähallin viereen nousisi monitoimiareena, hotelli-, kauppa-, liike- ja toimitiloja sekä asuntoja. Hanketta on aiheellisesti arvosteltu ylimitoitetuksi.

Sen sijaan, että tämä kritiikki olisi otettu huomioon, esittää kaupunkiympäristötoimialan johto esittää jättihanketta esittäneelle yhtiölle Projekti GH:lle vielä lisäksi 28 000 kerrosneliötä rakennusoikeutta arvokkaille ranta-alueille (Kalasatamaan, Kruunuvuorenrantaan tai Jätkäsaareen). Perustelu tälle on: Koska kaikkea yhtiön esittämää lisärakentamista ei saatu mahtumaan Nordenskiöldinkadun varteen, turvaa kaupunki muualta annettavalla rakennusoikeudella kiinteistösijoittajien alkuperäisellä esityksellään tavoittelemat voitot! (HS 28.3.2019)

 

Isot rahat ja koplaukset

Tässäpä oiva malli muillekin kiinteistöbisnekseen. Esitä virkistys- ja viheralueelle tolkuton määrä rakentamista, ja kun sitä ei hyväksytä, sovi toteutumatta jäänyttä osaa vastaavasta rakennusoikeudesta toiselle alueelle, jossa asunnoista taatusti hyvän hinnan. Varsinkin kun Garden Helsinki ei ole ainoa tällainen tapaus.

Esimerkiksi rakennusliike SRV sai aikoinaan lähes kaksi kertaa alun perin kaavoitettua enemmän rakennusoikeutta kauppakeskus Redin alueelle. Kun jo rakentamisvaiheessa osoittautui, että hanke on oletettua haastavampi, antoi kaupunki SRV:lle pidennystä maksuaikoihin ja vaihtoi metroaseman päälle kaupungin sote-keskukselle varatut tilat sivummalle jotta SRV sai kauppakeskukselleen lisää tilaa. Nyt ylimitoitettu Redi on vaikeuksissa – ja kaupunkisuunnittelijat kaavoittavat lisää jättihankkeita.

Toinen esimerkki on Hietalahden Telakkaranta, jota suunniteltaessa luvattiin elävän musiikin yhdistys Emulle konserttitilat Konepajahallista. Näin olisi Helsinkiin saatu keskikokoinen konserttisali, joka täältä puuttuu, ja kehitetty Telakkarantaa elävän kulttuurin keskuksena. Vaan kuinkas sitten kävikään? Rakennusliike Skanska halusi laajentaa kiinteistöbisnestään Telakkarannassa myös Konepajahalliin. Näin Elmu jäi vaille tiloja. Niitä luvattiin Suvilahden Kaasukelloon, mutta nyttemmin sekin on todettu liian kalliiksi.

Ja vastaavaa tapahtuu Helsingissä kaiken aikaa. Isojen urakoiden kilpailutukset joihin tulee vain yksi tarjous, Keski-Pasilan Triplan kerrosalan kaksinkertaistaminen YIT:n halutessa isompia voittoja, Jätkäsaaren Bunkkerin myyminen SRV:lle ja osan tiloista takaisinvuokraaminen kalliimmalla, Kruunuvuorenrannan ylimitoitettu rakentaminen, Lapinlahden sairaalan myyntihanke…

Kaiken tämän jälkeen voi kysyä, kuka uskoo, että Helsingin kaavoituksessa aikoinaan rehottanut rakenteellinen ja muu korruptio on jäänyt kokonaan historiaan?

 

]]>
0 http://yhakanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273042-eiko-ahneudelle-ole-mitaan-rajaa-helsingin-kaavoituksessa#comments Garden Helsinki Helsinki Kaavoitus Sun, 31 Mar 2019 10:20:31 +0000 Yrjö Hakanen http://yhakanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273042-eiko-ahneudelle-ole-mitaan-rajaa-helsingin-kaavoituksessa
Helsinkiin tulee lisää avoimia kokouksia http://ahtoapajalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272904-helsinkiin-tulee-lisaa-avoimia-kokouksia <p>Minulla oli tällä viikolla ilo olla Helsingin sosiaali- ja terveyslautakunnassa <a href="https://www.hel.fi/static/public/hela/Sosiaali-_ja_terveyslautakunta/Suomi/Paatostiedote/2019/Sote_2019-03-26_Sotelk_6_Pt/index.html" target="_blank">päättämässä siitä</a>, että lautakunta pitää 23.4. julkisen kokouksen. Kokouksesta lähetetään myös verkkolähetystä <a href="https://www.helsinkikanava.fi/kanava/fi" target="_blank">Helsinki-kanavalle</a>.</p><p>Päätös pohjautuu piraattien kaupunginvaltuutettu Petrus Pennasen vuosi sitten tekemään <a href="https://www.hel.fi/static/public/apk/pennapet/F8D91098-1331-4479-963F-9066C7104B9C/Liite.pdf" target="_blank">valtuustoaloitteeseen</a>, joka <a href="https://helsinki.piraattipuolue.fi/2018/11/piraattien-avoimuusaloite-sai-kannatusta-valtuustossa/" target="_blank">sai kannatusta eri puolueista</a>. Ideana oli lisätä avoimia kokouksia. Toistaiseksi vain kaupunginvaltuuston kokouksia on voinut seurata netistä, vaikka myös lautakunnissa tehdään tärkeitä päätöksiä.</p><p>Käsittelin avoimia kokouksia kohtaan esitettyjä epäilyjä <a href="http://ahtoapajalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253386-avoimuutta-helsinkiin" target="_blank">aiemmassa kirjoituksessani</a>, joten ei niistä sen enempää - sen sijaan muutama sana avoimuuden hyödyistä.</p><p>Sosiaali- ja terveyslautakunnalla on monia sidosryhmiä: vammaiset ja vanhukset ja heidän omaishoitajansa, lastensuojeluasiakkaat perheineen, palveluja toteuttavat kaupungin työntekijät ammattiyhdistyksineen, vapaaehtoistyötä ja ostopalveluja tuottavat järjestöt ja alalla toimivat yritykset - muutamia mainitakseni.</p><p>Nämä sidosryhmät ovat sote-alalla suomalaisen kansalaisyhteiskunnan kivijalkoja. Heidän aktiivisuutensa ja yhteistyönsä kaupungin kanssa vaikuttaa sosiaali- ja terveyspalvelujen kehitykseen merkittävästi. Juuri heillä on kiinnostusta tietää, mitä sote-lautakunnassa tapahtuu.</p><p>Tärkeintä ei ole se, mitä on päätetty, koska pöytäkirjat ovat nykyiselläänkin julkisia. Tärkeitä on nähdä millaisen keskustelun pohjalta päätöksiin päädytään.</p><p>Kansalaisyhteiskunnan ongelmana on usein se, että vaikuttamiseen herätään vasta liian myöhäisessä vaiheessa, kun päätöksenteko on jo pitkällä. Osittain tämä johtuu avoimuuden puutteesta valmisteluvaiheessa. Näen lautakuntien avoimet kokoukset yhtenä ratkaisuna tähän ongelmaan. Avoimuus paranee jo ennen valtuustokäsittelyä.</p><p>Avoimuus parantaa oikean tiedon leviämistä ja ehkäisee huhuja. Kun avoimista kokouksista tulee käytäntö, poliitikot alkavat pian ihmetellä, miksi ne koskaan olivat suljettuja.</p><p>Avoimuudessa nimenomaan verkkolähetykset ovat nykypäivää. Avointen kokousten käytännön järjestelyjen helpottamiseksi pitäisi minusta tehdä lakimuutos, ettei fyysistä pääsyä paikan päälle edellytettäisi ollenkaan. Pitäisi olla mahdollista pitää julkinen kokous niin, että julkisuus tarkoittaa pelkkää nettistriimiä.</p><p>Helsinki hyväksyi syksyllä 2017 <a href="https://www.hel.fi/Helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/strategia-ja-talous/kaupunkistrategia/" target="_blank">kaupunkistrategian</a>, jonka mukaan &quot;Helsinki vahvistaa asemaansa osallisuuden ja avoimuuden kansainvälisenä edelläkävijänä&quot;. Piraatit haastoivat muut puolueet ryhtymään sanoista tekoihin. Tässä on nyt alustavasti onnistuttu - kiitos kaikille yhteistyöstä!</p><p>Jyväskylän kaupunginvaltuusto hyväksyi myös vastaavan, piraattien kaupunginvaltuutettu <a href="http://julkinen.jkl.fi:8082/ktwebbin/ktproxy2.dll?doctype=3&amp;docid=1071735&amp;fbclid=IwAR2udz0UEdNSEweOYyWuc7oaR-QvL5jtigTHURYygr-RrSrYWLzsNzG0-C0" target="_blank">Arto Lampilan aloitteen</a>. Ainakin Jyväskylän <a href="http://www.ksml.fi/kotimaa/Lautakunnalla-avoin-kokous-Jyv%C3%A4skyl%C3%A4ss%C3%A4-%E2%80%93-yleis%C3%B6-p%C3%A4%C3%A4see-seuraamaan-saavatko-seniorit-liukuesteet-kenkiins%C3%A4/1243592" target="_blank">perusturvalautakunta</a> ja sivistyslautakunta ovat sen jälkeen pitäneet julkisen kokouksen. Kokemukset ovat kuulemma olleet myönteisiä.</p><p>Toinen avoimuutta parantava uudistus Helsingissä on ollut <a href="http://ruuti.munstadi.fi/nuorten-lautakuntakokeilu-alkaa-helsingissa/" target="_blank">nuorisoedustajien mukaan ottaminen lautakuntiin</a> läsnäolo- ja puheoikeudella. Tervetullut uudistus sekin! Seuraavaksi nuorten osallisuutta pitäisi parantaa helpottamalla äänestämistä <a href="http://varusmiesliitto.fi/2019/01/07/myos-varusmiesten-aanen-on-kuuluttava-vaaleissa-2/" target="_blank">armeijassa</a> ja oppilaitoksissa, sekä äänestysikärajaa alentamalla.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Minulla oli tällä viikolla ilo olla Helsingin sosiaali- ja terveyslautakunnassa päättämässä siitä, että lautakunta pitää 23.4. julkisen kokouksen. Kokouksesta lähetetään myös verkkolähetystä Helsinki-kanavalle.

Päätös pohjautuu piraattien kaupunginvaltuutettu Petrus Pennasen vuosi sitten tekemään valtuustoaloitteeseen, joka sai kannatusta eri puolueista. Ideana oli lisätä avoimia kokouksia. Toistaiseksi vain kaupunginvaltuuston kokouksia on voinut seurata netistä, vaikka myös lautakunnissa tehdään tärkeitä päätöksiä.

Käsittelin avoimia kokouksia kohtaan esitettyjä epäilyjä aiemmassa kirjoituksessani, joten ei niistä sen enempää - sen sijaan muutama sana avoimuuden hyödyistä.

Sosiaali- ja terveyslautakunnalla on monia sidosryhmiä: vammaiset ja vanhukset ja heidän omaishoitajansa, lastensuojeluasiakkaat perheineen, palveluja toteuttavat kaupungin työntekijät ammattiyhdistyksineen, vapaaehtoistyötä ja ostopalveluja tuottavat järjestöt ja alalla toimivat yritykset - muutamia mainitakseni.

Nämä sidosryhmät ovat sote-alalla suomalaisen kansalaisyhteiskunnan kivijalkoja. Heidän aktiivisuutensa ja yhteistyönsä kaupungin kanssa vaikuttaa sosiaali- ja terveyspalvelujen kehitykseen merkittävästi. Juuri heillä on kiinnostusta tietää, mitä sote-lautakunnassa tapahtuu.

Tärkeintä ei ole se, mitä on päätetty, koska pöytäkirjat ovat nykyiselläänkin julkisia. Tärkeitä on nähdä millaisen keskustelun pohjalta päätöksiin päädytään.

Kansalaisyhteiskunnan ongelmana on usein se, että vaikuttamiseen herätään vasta liian myöhäisessä vaiheessa, kun päätöksenteko on jo pitkällä. Osittain tämä johtuu avoimuuden puutteesta valmisteluvaiheessa. Näen lautakuntien avoimet kokoukset yhtenä ratkaisuna tähän ongelmaan. Avoimuus paranee jo ennen valtuustokäsittelyä.

Avoimuus parantaa oikean tiedon leviämistä ja ehkäisee huhuja. Kun avoimista kokouksista tulee käytäntö, poliitikot alkavat pian ihmetellä, miksi ne koskaan olivat suljettuja.

Avoimuudessa nimenomaan verkkolähetykset ovat nykypäivää. Avointen kokousten käytännön järjestelyjen helpottamiseksi pitäisi minusta tehdä lakimuutos, ettei fyysistä pääsyä paikan päälle edellytettäisi ollenkaan. Pitäisi olla mahdollista pitää julkinen kokous niin, että julkisuus tarkoittaa pelkkää nettistriimiä.

Helsinki hyväksyi syksyllä 2017 kaupunkistrategian, jonka mukaan "Helsinki vahvistaa asemaansa osallisuuden ja avoimuuden kansainvälisenä edelläkävijänä". Piraatit haastoivat muut puolueet ryhtymään sanoista tekoihin. Tässä on nyt alustavasti onnistuttu - kiitos kaikille yhteistyöstä!

Jyväskylän kaupunginvaltuusto hyväksyi myös vastaavan, piraattien kaupunginvaltuutettu Arto Lampilan aloitteen. Ainakin Jyväskylän perusturvalautakunta ja sivistyslautakunta ovat sen jälkeen pitäneet julkisen kokouksen. Kokemukset ovat kuulemma olleet myönteisiä.

Toinen avoimuutta parantava uudistus Helsingissä on ollut nuorisoedustajien mukaan ottaminen lautakuntiin läsnäolo- ja puheoikeudella. Tervetullut uudistus sekin! Seuraavaksi nuorten osallisuutta pitäisi parantaa helpottamalla äänestämistä armeijassa ja oppilaitoksissa, sekä äänestysikärajaa alentamalla.

 

]]>
4 http://ahtoapajalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272904-helsinkiin-tulee-lisaa-avoimia-kokouksia#comments Avoimuus Helsinki Fri, 29 Mar 2019 13:26:06 +0000 Ahto Apajalahti http://ahtoapajalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272904-helsinkiin-tulee-lisaa-avoimia-kokouksia
Helsingin kuntapolitiikan viikko 14/2019 http://pia1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272893-helsingin-kuntapolitiikan-viikko-142019 <p>Kaupunginhallitus käsittelee Helsingin tontinluovutuksen linjauksia, Siltamäkeen tulevaa asumisyksikköä ja Finlandia-talon perusparannusta. Kaupunkiympäristölautakunnan esityslistalla on Pakilan Kyläkunnantie 67:n asemakaava. Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan liikuntajaosto käsittelee toiminta-avustuksia ja tilankäyttöavustuksia.</p><p><strong>Maanantai 1.4.</strong></p><p><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/kaupunginhallitus/esityslistat/asiakirja?year=2019&amp;ls=11&amp;doc=Keha_2019-04-01_Khs_14_El">Kaupunginhallitus</a></p><p><strong>Tiistai 2.4.</strong></p><p><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/lautakunnat-ja-johtokunnat/kaupunkiymparisto-asiakirja?year=2019&amp;ls=11&amp;doc=Kymp_2019-04-02_Kylk_10_El">Kaupunkiympäristölautakunta</a></p><p><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/lautakunnat-ja-johtokunnat/kulttuuri-ja-vapaa-aika-liikuntajaosto-asiakirja?year=2019&amp;ls=11&amp;doc=KUVA_2019-04-02_Lija_2_El">Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan liikuntajaosto</a></p><p><a href="https://www.hel.fi/pela/fi/paatoksenteko/lautakunnan-paatosasiakirjat/esityslistat-ja-poytakirjat">Pelastuslautakunta</a></p><p><a href="https://www.hel.fi/talpa/fi/paatoksenteko/johtokunnan-paatosasiakirjat/asiakirja?year=2019&amp;ls=11&amp;doc=Keha_2019-04-02_Talpajku_2_El">Taloushallintopalveluliikelaitoksen johtokunta</a></p><p><a href="https://www.hel.fi/tav/fi/paatoksenteko/paatosasiakirjat/esityslistat-ja-poytakirjat">Tarkastuslautakunta</a></p><p><strong>Torstai 4.4.</strong></p><p><a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/lautakunnat-ja-johtokunnat/kaupunkiymparistolautakunnan-rakennusten-ja-yleisten-alueiden-jaosto-poytakirjat">Kaupunkiympäristölautakunnan rakennusten ja yleisten alueiden jaosto</a></p><p><a href="https://www.hel.fi/sote/fi/paatoksenteko/jaosto/sosiaali-ja-terveyslautakunnan-jaosto/esityslistat-ja-poytakirjat">Sosiaali- ja terveyslautakunnan sosiaali- ja terveysjaosto</a></p><p>&nbsp;</p><p><strong>Kaupunginhallitus</strong> käsittelee Vartiokylän <a href="https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginhallitus/Suomi/Esitys/2019/Keha_2019-04-01_Khs_14_El/D711AD03-9EC2-CF42-A386-62FCE8A00000/Liite.pdf">Linnavuorenpuiston</a> asemakaavan muutosta. Asemakaavan muutos koskee virkistysaluetta, joka sijaitsee Itäväylän eteläpuolella Linnavuorenpuistossa Vartioharjun teollisuusalueen ja rakenteilla olevan Tankomäen asuntoalueen välisellä alueella. Kaavaratkaisu mahdollistaa uuden siirtolapuutarhan toteuttamisen teollisuusalueen reunaan. Alueelle on suunniteltu siirtolapuutarha, jossa on 87 puutarhapalstaa, yhteisrakennus ja 54 autopa</p><p>Finlandia-talon perusparannusta koskeva hankesuunnitelma jäi viime kokouksessa pöydälle. Hankesuunnitelman enimmäishinta on peräti 119 miljoonaa euroa. Finlandia-talo on lähes 50 vuotta vanha eikä sitä ole tähän mennessä koskaan peruskorjattu kokonaisuutena, vaan korjauksia on tehty vaiheittain käynnissä olevan toiminnan rinnalla. Rakennusta ei enää pystytä pitämään osakorjausten avulla käyttökelpoisena.</p><p>Helsingin tontinluovutusta koskevat linjaukset ovat tärkeä asia. Kaupunkistrategiassa päätettiin suorittaa maapoliittinen tarkastelu siten, että maanmyynnin lähtökohtana ovat elinkeinopoliittiset ja muut kaupungin strategiset tavoitteet. Helsinki on Suomen merkittävimpiä maanomistajia ja tonttien luovuttajia. Kaupungin laaja maanomistus antaa kaupungille poikkeuksellisen laajat mahdollisuudet kaupunkistrategian ja muiden keskeisten tavoitteiden toteuttamiseen tontinluovutuksen keinoin. Taloudellisten vaikutusten osalta linjausten arvioidaan nopeuttavan kaupungin maanvuokra-tulojen kehitystä kokonaiskertymän lisäyksen ollessa 50 vuoden ajanjaksolla noin 500-700 miljoonaa euroa tonttien luovutusvolyymistä riippuen. Maanmyyntitulojen arvioidaan säilyvän ainakin lähivuosina nykytasolla.</p><p>Tontin varaaminen Y-Säätiölle <a href="https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginhallitus/Suomi/Esitys/2019/Keha_2019-04-01_Khs_14_El/68D314D4-8B97-C521-8D5D-688580200000/Liite.pdf">Suutarilasta</a> tuetun asumisen asumisyksikköä varten on poikinut palautetta Siltamäen suunnalta. Tontti sijaitsee Siltamäen ala-asteen vieressä. Tontille suunniteltu hoitokoti Sillanpirtti on päihdehuollon kuntouttava asumispalvelu. Täytyy vielä pohtia, onko sijainti hyvä tämän tyyppiselle palvelulle.</p><p>Esitys valtioneuvostolle huumeiden käyttöhuoneen kokeilun oikeuttavan erillislain säätämisestä jäi viimeksi jo toista kertaa pöydälle. Mikäli esitys hyväksytään, kaupunki esittää huumeiden käyttöhuoneen kokeilun oikeuttavan erillislain säätämistä siten, että laissa olisi säännökset ainakin siitä, onko huumausaineiden käyttäminen ja hallussapito rangaistavaa myös käyttöhuoneen tiloissa, mitkä ovat henkilökunnan velvollisuudet (terveysneuvonta, palveluohjaus, voiko auttaa pistämisessä jne.) ja oikeudet suhteessa käyttäjiin ja erityisesti yliannostustilanteissa, miten käyttöhuoneet rahoitetaan, millaisia niiden tulee olla ja mikä on niiden suhde muihin haittoja vähentäviin palveluihin, miten käyttöhuoneessa asioivien käyttäjien ja siellä työskentelevän henkilökunnan turvallisuudesta huolehditaan sekä onko poliisilla ja syyttäjällä oikeus saada tietoa käyttöhuoneen henkilökunnalta salassapitosäännösten estämättä, jos käyttöhuoneessa epäillään tapahtuneen rikos.</p><p><strong>Kaupunkiympäristölautakunnassa </strong>jatketaan Pakilan Kyläkunnantie 67:n asemakaavan muutoksen käsittelyä. Kaavaratkaisu muuttaa Kehä I:n varressa sijaitsevan suojaviheralueen tonttimaaksi ja mahdollistaa toimistotilojen ja päivittäistavarakaupan rakentamisen Pakilantien ja Kyläkunnantien risteykseen. Asia on herättänyt alueella polemiikkia.</p><p><a href="https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkiymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2019/Kymp_2019-04-02_Kylk_10_El/E996B175-704F-CCD7-A2B0-67127F900003/Liite.pdf">Lauttasaarentie 8</a>:n asemakaavaa ollaan muuttamassa. Kaavaratkaisu mahdollistaa tontilla sijaitsevan Oy Matkahuolto Ab:n toimistorakennuksen purkamisen ja uuden asuinkerrostalon rakentamisen tontille. uudisrakennuksen asukasmäärä olisi noin 90.</p><p><a href="https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkiymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2019/Kymp_2019-04-02_Kylk_10_El/DDA6C0B7-3F5B-C19B-ABD1-699667E00000/Liite.pdf">Iso Roobertinkatu 30</a>:n asemakaavan muutos on myös käsittelyssä. Kaavaratkaisu mahdollistaa viisikerroksisen toimistorakennuksen muuttamisen asuinkäyttöön. Rakennuksen ensimmäisen kerroksen tilat tulee säilyttää liiketiloina.</p><p><strong>Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan liikuntajaosto </strong>käsittelee toiminta-avustuksia ja tilankäyttöavustuksia vuodelle 2019. Jaostolle ehdotetaan, että toiminta-avustusta myönnettäisiin 294 liikuntaseuralle sekä 28 eläkeläis- ja erityisjärjestön liikuntaryhmälle, yhteensä 2 miljoonaa euroa. Tilankäyttöavustusta on tarkoitus myöntää 232 liikuntaseuralle sekä 21 eläkeläis- ja erityisjärjestön liikuntaryhmälle, yhteensä 4&nbsp;585&nbsp;000 euroa.</p><p>Erinomaista uutta viikkoa!</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kaupunginhallitus käsittelee Helsingin tontinluovutuksen linjauksia, Siltamäkeen tulevaa asumisyksikköä ja Finlandia-talon perusparannusta. Kaupunkiympäristölautakunnan esityslistalla on Pakilan Kyläkunnantie 67:n asemakaava. Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan liikuntajaosto käsittelee toiminta-avustuksia ja tilankäyttöavustuksia.

Maanantai 1.4.

Kaupunginhallitus

Tiistai 2.4.

Kaupunkiympäristölautakunta

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan liikuntajaosto

Pelastuslautakunta

Taloushallintopalveluliikelaitoksen johtokunta

Tarkastuslautakunta

Torstai 4.4.

Kaupunkiympäristölautakunnan rakennusten ja yleisten alueiden jaosto

Sosiaali- ja terveyslautakunnan sosiaali- ja terveysjaosto

 

Kaupunginhallitus käsittelee Vartiokylän Linnavuorenpuiston asemakaavan muutosta. Asemakaavan muutos koskee virkistysaluetta, joka sijaitsee Itäväylän eteläpuolella Linnavuorenpuistossa Vartioharjun teollisuusalueen ja rakenteilla olevan Tankomäen asuntoalueen välisellä alueella. Kaavaratkaisu mahdollistaa uuden siirtolapuutarhan toteuttamisen teollisuusalueen reunaan. Alueelle on suunniteltu siirtolapuutarha, jossa on 87 puutarhapalstaa, yhteisrakennus ja 54 autopa

Finlandia-talon perusparannusta koskeva hankesuunnitelma jäi viime kokouksessa pöydälle. Hankesuunnitelman enimmäishinta on peräti 119 miljoonaa euroa. Finlandia-talo on lähes 50 vuotta vanha eikä sitä ole tähän mennessä koskaan peruskorjattu kokonaisuutena, vaan korjauksia on tehty vaiheittain käynnissä olevan toiminnan rinnalla. Rakennusta ei enää pystytä pitämään osakorjausten avulla käyttökelpoisena.

Helsingin tontinluovutusta koskevat linjaukset ovat tärkeä asia. Kaupunkistrategiassa päätettiin suorittaa maapoliittinen tarkastelu siten, että maanmyynnin lähtökohtana ovat elinkeinopoliittiset ja muut kaupungin strategiset tavoitteet. Helsinki on Suomen merkittävimpiä maanomistajia ja tonttien luovuttajia. Kaupungin laaja maanomistus antaa kaupungille poikkeuksellisen laajat mahdollisuudet kaupunkistrategian ja muiden keskeisten tavoitteiden toteuttamiseen tontinluovutuksen keinoin. Taloudellisten vaikutusten osalta linjausten arvioidaan nopeuttavan kaupungin maanvuokra-tulojen kehitystä kokonaiskertymän lisäyksen ollessa 50 vuoden ajanjaksolla noin 500-700 miljoonaa euroa tonttien luovutusvolyymistä riippuen. Maanmyyntitulojen arvioidaan säilyvän ainakin lähivuosina nykytasolla.

Tontin varaaminen Y-Säätiölle Suutarilasta tuetun asumisen asumisyksikköä varten on poikinut palautetta Siltamäen suunnalta. Tontti sijaitsee Siltamäen ala-asteen vieressä. Tontille suunniteltu hoitokoti Sillanpirtti on päihdehuollon kuntouttava asumispalvelu. Täytyy vielä pohtia, onko sijainti hyvä tämän tyyppiselle palvelulle.

Esitys valtioneuvostolle huumeiden käyttöhuoneen kokeilun oikeuttavan erillislain säätämisestä jäi viimeksi jo toista kertaa pöydälle. Mikäli esitys hyväksytään, kaupunki esittää huumeiden käyttöhuoneen kokeilun oikeuttavan erillislain säätämistä siten, että laissa olisi säännökset ainakin siitä, onko huumausaineiden käyttäminen ja hallussapito rangaistavaa myös käyttöhuoneen tiloissa, mitkä ovat henkilökunnan velvollisuudet (terveysneuvonta, palveluohjaus, voiko auttaa pistämisessä jne.) ja oikeudet suhteessa käyttäjiin ja erityisesti yliannostustilanteissa, miten käyttöhuoneet rahoitetaan, millaisia niiden tulee olla ja mikä on niiden suhde muihin haittoja vähentäviin palveluihin, miten käyttöhuoneessa asioivien käyttäjien ja siellä työskentelevän henkilökunnan turvallisuudesta huolehditaan sekä onko poliisilla ja syyttäjällä oikeus saada tietoa käyttöhuoneen henkilökunnalta salassapitosäännösten estämättä, jos käyttöhuoneessa epäillään tapahtuneen rikos.

Kaupunkiympäristölautakunnassa jatketaan Pakilan Kyläkunnantie 67:n asemakaavan muutoksen käsittelyä. Kaavaratkaisu muuttaa Kehä I:n varressa sijaitsevan suojaviheralueen tonttimaaksi ja mahdollistaa toimistotilojen ja päivittäistavarakaupan rakentamisen Pakilantien ja Kyläkunnantien risteykseen. Asia on herättänyt alueella polemiikkia.

Lauttasaarentie 8:n asemakaavaa ollaan muuttamassa. Kaavaratkaisu mahdollistaa tontilla sijaitsevan Oy Matkahuolto Ab:n toimistorakennuksen purkamisen ja uuden asuinkerrostalon rakentamisen tontille. uudisrakennuksen asukasmäärä olisi noin 90.

Iso Roobertinkatu 30:n asemakaavan muutos on myös käsittelyssä. Kaavaratkaisu mahdollistaa viisikerroksisen toimistorakennuksen muuttamisen asuinkäyttöön. Rakennuksen ensimmäisen kerroksen tilat tulee säilyttää liiketiloina.

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan liikuntajaosto käsittelee toiminta-avustuksia ja tilankäyttöavustuksia vuodelle 2019. Jaostolle ehdotetaan, että toiminta-avustusta myönnettäisiin 294 liikuntaseuralle sekä 28 eläkeläis- ja erityisjärjestön liikuntaryhmälle, yhteensä 2 miljoonaa euroa. Tilankäyttöavustusta on tarkoitus myöntää 232 liikuntaseuralle sekä 21 eläkeläis- ja erityisjärjestön liikuntaryhmälle, yhteensä 4 585 000 euroa.

Erinomaista uutta viikkoa!

 

]]>
0 http://pia1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272893-helsingin-kuntapolitiikan-viikko-142019#comments Helsinki kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Kaupunkipolitiikka Kunnallispolitiikka Fri, 29 Mar 2019 11:37:04 +0000 Pia Pakarinen http://pia1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272893-helsingin-kuntapolitiikan-viikko-142019
Pisara-radalle on kehittyneempikin versio - suora yhteys lentoasema-keskusta http://kimmotiilikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272724-pisara-radalle-on-kehittyneempikin-versio-suora-yhteys-lentoasema-keskusta <p>Pisara-radan suunnitelma on vanhentunut. Sen tilalle tarvitaan kestävä ja edullisempi vaihtoehto. On selvää, että päärata tarvitsee jonkinlaisen ratkaisun poistamaan pullonkaula väliltä Pasila-Helsinki.</p><p>Viime vuosina esillä ollut Pisara-rata ei ratkaise niitä ongelmia, joita sen pitäisi ratkaista. Kapasiteettiongelma säilyy, ellei vanhaa suunnitelmaa päivitetä monilta osin. Tarvitsemme esimerkiksi lisää varikoita ja ajantasausasemia.</p><p>Erityisesti Antti Rinteen hellimä vanha suunnitelma tulisi aivan liian kalliiksi veronmaksajille. Yli miljardin lyöminen kiinni isoon investointihankkeeseen vanhoilla tiedoilla ei ole järkevää taloudenpitoa. Siksi kannattaa selvittää myös muut vaihtoehdot ja mahdollisuudet niiden rahoittamiseksi.</p><p>Kestävä vaihtoehto voisi olla pääradan laittaminen kuntoon ja suunnitellun lentoradan jatkaminen maan alla Helsingin keskustaan asti (Pasila on ollut päätepysäkki aiemmissa suunnitelmissa). Tässä yhdistyisi kaksi tavoitetta.&nbsp;</p><p>Lentorata mahdollistaisi vaihdottoman yhteyden maakunnista suoraan lentoasemalle sekä nopean yhteyden Helsingin keskustasta lentoasemalle esimerkiksi Tukholman tai Lontoon tapaan.</p><p>Näin olisi mahdollista myös ratkaista päärataan liittyvä kapasiteettiongelma vapauttamalla pääradan välityskykyä Helsinkiin saakka ja vähentää siten liikenteen häiriöherkkyyttä.</p><p>Tämä olisi myös rahoituksen kannalta järkevää, koska se voitaisiin toteuttaa samassa hankeyhtiössä pääradan kanssa hyödyntäen myös yksityistä rahoitusta. Erillinen Pisara-rata olisi suoraan budjetista rahoitettava kaupunkirata, joka söisi ison osan investointibudjetista.</p><p>Lentorata-vaihtoehto tukisi koko maan kasvua, kun Pisara-radan vaikutukset eivät heijastu juuri Hakaniemeä pidemmälle.</p><p>Lentorata olisi silta maakuntien Suomen ja Helsingin seudun välillä kytkien ne tiiviimmin toisiinsa. Hanke olisi edellytys myös Itä-Suomen nopean junayhteyden Itäradan toteutumiselle.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Pisara-radan suunnitelma on vanhentunut. Sen tilalle tarvitaan kestävä ja edullisempi vaihtoehto. On selvää, että päärata tarvitsee jonkinlaisen ratkaisun poistamaan pullonkaula väliltä Pasila-Helsinki.

Viime vuosina esillä ollut Pisara-rata ei ratkaise niitä ongelmia, joita sen pitäisi ratkaista. Kapasiteettiongelma säilyy, ellei vanhaa suunnitelmaa päivitetä monilta osin. Tarvitsemme esimerkiksi lisää varikoita ja ajantasausasemia.

Erityisesti Antti Rinteen hellimä vanha suunnitelma tulisi aivan liian kalliiksi veronmaksajille. Yli miljardin lyöminen kiinni isoon investointihankkeeseen vanhoilla tiedoilla ei ole järkevää taloudenpitoa. Siksi kannattaa selvittää myös muut vaihtoehdot ja mahdollisuudet niiden rahoittamiseksi.

Kestävä vaihtoehto voisi olla pääradan laittaminen kuntoon ja suunnitellun lentoradan jatkaminen maan alla Helsingin keskustaan asti (Pasila on ollut päätepysäkki aiemmissa suunnitelmissa). Tässä yhdistyisi kaksi tavoitetta. 

Lentorata mahdollistaisi vaihdottoman yhteyden maakunnista suoraan lentoasemalle sekä nopean yhteyden Helsingin keskustasta lentoasemalle esimerkiksi Tukholman tai Lontoon tapaan.

Näin olisi mahdollista myös ratkaista päärataan liittyvä kapasiteettiongelma vapauttamalla pääradan välityskykyä Helsinkiin saakka ja vähentää siten liikenteen häiriöherkkyyttä.

Tämä olisi myös rahoituksen kannalta järkevää, koska se voitaisiin toteuttaa samassa hankeyhtiössä pääradan kanssa hyödyntäen myös yksityistä rahoitusta. Erillinen Pisara-rata olisi suoraan budjetista rahoitettava kaupunkirata, joka söisi ison osan investointibudjetista.

Lentorata-vaihtoehto tukisi koko maan kasvua, kun Pisara-radan vaikutukset eivät heijastu juuri Hakaniemeä pidemmälle.

Lentorata olisi silta maakuntien Suomen ja Helsingin seudun välillä kytkien ne tiiviimmin toisiinsa. Hanke olisi edellytys myös Itä-Suomen nopean junayhteyden Itäradan toteutumiselle.

 

]]>
7 http://kimmotiilikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272724-pisara-radalle-on-kehittyneempikin-versio-suora-yhteys-lentoasema-keskusta#comments Helsinki Kaavoitus Liikenne Raideliikenne Wed, 27 Mar 2019 15:45:52 +0000 Kimmo Tiilikainen http://kimmotiilikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272724-pisara-radalle-on-kehittyneempikin-versio-suora-yhteys-lentoasema-keskusta