Kansanterveys http://anttiolavisalonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/136183/all Sat, 29 Jun 2019 13:38:29 +0300 fi Siirtolaiset, pakolaiset, kerjäläiset - Bioturvallisuus uhkako? http://kaijuhanihaavisto1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277857-siirtolaiset-pakolaiset-kerjalaiset-bioturvallisuus-uhkako <p>Miten viranomaisemme tarkastaa maahantulijoiden terveydentilan? Tutkitaanko Suomeen tulevien siirtolaisten, pakolaisten, kerjälaisten, laittomasti maahan tulevien ja olevien kolmansien maiden kansalaisten mukana mahdollisesti tulevia erilaisia tarttuvia tauteja, joista tunnnettu on ainakin HIV.&nbsp;Lisäksi on vaarana tulla tauteja jotka saattavat olla tuntemattomia täällä Pohjoismaissa? Myös erilaiset geeniperimästä johtuvat perinnölliset taudit olisi syytä tutkia tai ainakin tiedostaa.&nbsp;</p><p><strong>Mahdollisia uhkia</strong></p><p>Lisäksi uhkana voivat olla erilaiset syöpäläiset kuten luteet, kirput, satiaiset ja muut eliöt joidenka lisäksi maahamme voi tulla meille tuntemattomia alkueläimiä näiden lisäksi.&nbsp;Mukana vaatteissa, matkatavaroissa, eväissä saattaa tulla meille tuntemattomia toukkia ja siemeniä jotka saattavat olla uhka luonnon kasvillisuudelle, muulle kasvatetulle vihannes-elintarvikkeelle, ihmisille, eläimille mm. karjalle ja ruoaksi kasvatetuille eläimille sekä lisäksi muulle Suomen luonnolle ja vesistölle.</p><p><strong>Tarttuvat taudit</strong><br /><br />Taudeista tietääkseni ainakin tuhkarokko, siko, keripukkitaudit ovat lisääntyneet. Onko punatautia, kurkkumätää tai muita vakavia sairauksia havaittu?<br /><br /><strong>Onko Suomi varautunut tällaiseen uhkaan&nbsp;</strong><br /><br />Kysymys kuuluukin terveydenhuollolle, että tutkitaanko maahan tullessa rajoilla kaikki tulijat bioturvallisuusuhan varalta ja onko Suomessa käytössä bioturvallisuus uhkienluokitus tai järjestelmä? Tosin rajatarkastuksiahan ei ole, joten ei varmaankaan tutkita.&nbsp;</p><p><br /><strong>Australiasta mallia</strong><br /><br />Minusta tämä on erittäin vakava asia joka pitäisi tutkia.&nbsp;<br />Kannatan Australian tyyppistä järjestelmää, jossa kaikki maahan tulijat tutkitaan mahdollisten bioturvallisuus uhkien varalta.&nbsp;<br /><br />Miten Suomi varautui vuonna 2015 tällaiseen bioturvallisuusuhkaan ja miten aikoo varautua jatkossa?&nbsp;<br />Lähes koko eurooppa on samanlaisen ongelman edessä koska rajatarkastuksia ei ole.</p><p><strong>Bioterrorismi</strong></p><p>Keksiikö terroristit seuraavaksi bioterrorismin, jonka tarkoituksena on myrkyttää jonkin maan kohteena olevia kansalaisia. Onko bioterrorismi todellinen uhka, jonka tarkoituksena on myrkyttää vetemme, elintarvikkeemme tai aiheuttaa sairausepidemioita?</p><p><strong>Valtiovallan olisi syytä ottaa tämä asia vakavasti, vai ottaako?</strong></p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Miten viranomaisemme tarkastaa maahantulijoiden terveydentilan? Tutkitaanko Suomeen tulevien siirtolaisten, pakolaisten, kerjälaisten, laittomasti maahan tulevien ja olevien kolmansien maiden kansalaisten mukana mahdollisesti tulevia erilaisia tarttuvia tauteja, joista tunnnettu on ainakin HIV. Lisäksi on vaarana tulla tauteja jotka saattavat olla tuntemattomia täällä Pohjoismaissa? Myös erilaiset geeniperimästä johtuvat perinnölliset taudit olisi syytä tutkia tai ainakin tiedostaa. 

Mahdollisia uhkia

Lisäksi uhkana voivat olla erilaiset syöpäläiset kuten luteet, kirput, satiaiset ja muut eliöt joidenka lisäksi maahamme voi tulla meille tuntemattomia alkueläimiä näiden lisäksi. Mukana vaatteissa, matkatavaroissa, eväissä saattaa tulla meille tuntemattomia toukkia ja siemeniä jotka saattavat olla uhka luonnon kasvillisuudelle, muulle kasvatetulle vihannes-elintarvikkeelle, ihmisille, eläimille mm. karjalle ja ruoaksi kasvatetuille eläimille sekä lisäksi muulle Suomen luonnolle ja vesistölle.

Tarttuvat taudit

Taudeista tietääkseni ainakin tuhkarokko, siko, keripukkitaudit ovat lisääntyneet. Onko punatautia, kurkkumätää tai muita vakavia sairauksia havaittu?

Onko Suomi varautunut tällaiseen uhkaan 

Kysymys kuuluukin terveydenhuollolle, että tutkitaanko maahan tullessa rajoilla kaikki tulijat bioturvallisuusuhan varalta ja onko Suomessa käytössä bioturvallisuus uhkienluokitus tai järjestelmä? Tosin rajatarkastuksiahan ei ole, joten ei varmaankaan tutkita. 


Australiasta mallia

Minusta tämä on erittäin vakava asia joka pitäisi tutkia. 
Kannatan Australian tyyppistä järjestelmää, jossa kaikki maahan tulijat tutkitaan mahdollisten bioturvallisuus uhkien varalta. 

Miten Suomi varautui vuonna 2015 tällaiseen bioturvallisuusuhkaan ja miten aikoo varautua jatkossa? 
Lähes koko eurooppa on samanlaisen ongelman edessä koska rajatarkastuksia ei ole.

Bioterrorismi

Keksiikö terroristit seuraavaksi bioterrorismin, jonka tarkoituksena on myrkyttää jonkin maan kohteena olevia kansalaisia. Onko bioterrorismi todellinen uhka, jonka tarkoituksena on myrkyttää vetemme, elintarvikkeemme tai aiheuttaa sairausepidemioita?

Valtiovallan olisi syytä ottaa tämä asia vakavasti, vai ottaako?

 

]]>
16 http://kaijuhanihaavisto1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277857-siirtolaiset-pakolaiset-kerjalaiset-bioturvallisuus-uhkako#comments Islam terrori Kansanterveys Kulttuurisidonnainen sairaus Luonto Sat, 29 Jun 2019 10:38:29 +0000 Kaijuhani Haavisto http://kaijuhanihaavisto1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277857-siirtolaiset-pakolaiset-kerjalaiset-bioturvallisuus-uhkako
Suomi vuonna 2050 http://petruspennanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274108-suomi-vuonna-2050 <p>A-studio kysyi puoluejohtajilta, minkälaisena he näkevät Suomen vuonna 2050. Tässä vastaukseni, jota Ylen <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10724736">tulevaisuusasiantuntijat pitivät edistyksellisenä.</a></p><p>Millaista <strong>koulua</strong> suomalaiset käyvät?</p><p>Koulutus on maksutonta varhaiskasvatuksesta toiselle ja kolmannelle asteelle. Valtio teettää oppimateriaalit asiantuntijoilla ja ne ovat ilmaisia ja vapaasti kopioitavissa. Vapaaehtoiset asiantuntijat pitävät kouluissa erikoisopetuspäiviä, jotka kokoavat tietystä aiheesta kiinnostuneet oppilaat eri puolilta kaupunkia yhteen.</p><p>Miten suomalaiset <strong>liikkuvat</strong>? (liikennevälineet ja -järjestelmä)?</p><p>Liikkuminen pohjautuu vähäpäästöiseen sähköön ja vähäpäästöisellä sähköllä tuotettuihin polttoaineisiin. Suoraan sähköllä toimivat junat ja sähköautot, lentoliikenne ja hybridiautot käyttävät myös vähäpäästöisiä polttoaineita &ndash; ellei akkuteknologiassa ole tapahtunut suurta harppausta.</p><p>Koska asutus on keskittynyt suurimpiin kaupunkeihin asemien lähelle, ovat kaupunkeja yhdistävät luotijunat suosituin pitkän matkan liikkumisen muoto. Asumisen ja työnteon keskittyminen kaupunkeihin on parantanut valtion taloustilannetta runsaasti, ja joukkoliikenne avainreiteillä on maksutonta.</p><p>Mitä suomalaiset<strong> syövät</strong>? (ravinnontuotanto ja &nbsp;-kulutus)?</p><p>Suomalaiset syövät pääosin terveellistä ja herkullista kasvisruokaa. Jotkut syövät luonnollisen kaltaista synteettistä lihaa ja kalaa. Eläintuotannon poistuessa on paljon peltoalaa vapautunut ja metsitetty hiilinieluina toimiviksi luonnonsuojelualueiksi ja virkistyskäyttöön.</p><p>Miten suomalaiset <strong>hoitavat terveyttään</strong>? (terveydenhoitojärjestelmä, elämäntavat)?</p><p>Ruoka on terveellistä kasvisruokaa, jossa on paljon luonnollisia vitamiineja. Ihmiset saavat geeneihinsä ja elämäntapoihinsa mahdollisimman hyvin sopivan heille räätälöidyn dieetin.</p><p>Terveydenhuoltojärjestelmä on tasa-arvoisempi kuin nyt, koska se keskittyy erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten varhaiseen tukemiseen.</p><p>Mielenterveyttä, fyysistä terveyttä ja sosiaalisia tekijöitä kuten yksinäisyyttä tai työttömyytta käsitellään kokonaisuutena. Olisikin parempi puhua kokonaisuudesta &quot;yhteiskunnan tukipalvelut&quot;, kuin pelkästä terveydenhuollosta.</p><p>Perusterveydenhoidossa on valinnanvapaus niin, että jos hoito on hyväksytty yhteiskunnan korvattavaksi voi itse valita mm. jonotustilanteen perusteella hoidetaanko asia julkisella vai yksityisellä puolella.</p><p>Miten suomalaiset<strong> pitävät yhteyttä, hankkivat tietoa ja viihdyttävät</strong> itseään? (teknologian ja sen sovellusten kehitys)?</p><p>Tietokoneet on integroitu suoraan aivoihin, eikä esimerkiksi erillistä näyttöä tarvita kun kuva tulee suoraan näköhermoon. Osa ihmisistä elää pitkälti virtuaalitodellisuudessa, osa taas on kieltäytynyt aivo-integraatiosta ja keskittyy luonnolliseen elämään mitä tietokoneet vain huomaamattomasti avustavat, eivät häiritse.</p><p>Miten suomalaiset <strong>tekevät päätöksiä</strong>? (demokratia, puoluejärjestelmä, ylikansallinen päätöksenteko)?</p><p>Käytössä on hybrididemokratiamalli: &nbsp;</p><ol><li><p>Jokaisella edustajalla on niin monta ääntä kuin hänellä on äänestäjiä. Eli 12 543 äänestäjän edustaja äänestää 12 543 äänellä.</p></li><li><p>Äänestäjä voi halutessaan siirtää äänensä toiselle edustajalle tai ehdokkaalle. Aiemmalla edustajalla on silloin yksi ääni vähemmän ja uudella yksi enemmän. Kerran vuodessa ne edustajat, joilla on vähemmän ääniä kuin valitsematta jääneillä ehdokkailla vaihdetaan.</p></li><li><p>Jos äänestäjälle tietty eduskunnan äänestys on tärkeä, voi hän käyttää äänensä siinä suoraan. Silloin hänen edustajallaan on kyseisessä äänestyksessä yksi ääni vähemmän.</p></li></ol><p>Sama malli on otettu käyttöön EU:n parlamentissa. EU:n hallintoa on yksinkertaistettu ja myös komission sekä Eurooppa-neuvoston johtajat valitaan hybrididemokratialla.</p><p>YK:n rooli on kasvanut ja sille ollaan siirtämässä lisää valtaa, jotta maailman asioista voidaan päättää kaikki tasapuolisesti huomioon ottaen.</p><p>Miten suomalaisia <strong>verotetaan</strong>?</p><p>Kaikilla suomalaisilla on automaattinen perustulo. Alle 18 vuotiaiden perustulo on pienempi, lapsilisän kaltainen tulonsiirto. Veroprosentit ovat samat ansio-, osinko- ja myyntivoittotuloille. Kaikkia tuloja verotetaan kaksiportaisella tasaverolla, joka tuottaa perustulon kanssa halutun progressiokäyrän. Esimerkiksi kaikesta tulosta tiettyyn rajaan asti maksetaan 10% ja rajan yli 40%. Yritystuet, yritysten verohuojennukset ja yksityishenkilöiden verovähennykset on laajalti poistettu, ja kaikkien verotusta alennettu vastineeksi tasa-arvoisesti.</p><p>Verokeinottelu- ja suunnittelu on käytännössä hävinnyt koska järjestelmä on niin yksinkertainen ja tasa-arvoinen, ettei porsaanreikiä löydy eikä konsulteilla ole tehtävää.</p><p>Miten suomalaiset <strong>huolehtivat ympäristöstään</strong>?</p><p>Energiantuotanto on erittäin vähäpäästöistä. Lihantuotannon tarvitsemaa peltoalaa on metsitetty luonnonsuojelualueiksi. Kasvihuoneilmiön myötä ilmastomme on lämpimämpi ja pakolaisia on tullut lisää, mutta koska päästöjä on alennettu kovalla työllä elää toivo, että vuosisadan loppuun povattu katastrofi voidaan välttää.</p><p>Miten suomalaisten <strong>energia</strong> tuotetaan?</p><p>Pääasiassa ydinvoimalla, jonka päästöt ovat yhtä pienet kuin tuulivoiman mutta tuotanto tasaista ja jatkuvaa. Suomella on mahdollisuus tulla Euroopan toiseksi Norjaksi eli energian suurviejäksi, paitsi että me voimme viedä erittäin vähäpäästöistä ja puhdasta ydinsähköä. Peruskalliossa riittää uraania ja toriumia ja voimme rakentaa tänne parikymmentä sarjatuotetuista pienreaktoreista koostuvaa voimalaa, ja vähentää Keski-Euroopankin päästöjä sinne suuntautuvalla sähkön viennillä. Rakentamalla polttoaineen rikastuslaitoksen voimme olla omavaraisia - ydinjätteen loppusijoitukseenhan meillä on jo ratkaisu, ellei jätettä käytetä uusien reaktorien polttoaineena.</p><p>Millaista on suomalaisten <strong>työelämä</strong>?</p><p>Työelämä on nykyistä joustavampaa työaikojen ja -paikkojen osalta&acute;. Suurin osa ihmisistä menee kuitenkin edelleen säännöllisesti työpaikalle tekemään töitä muiden kanssa samassa tilassa, koska se on tehokasta, luonnollista ja mukavaa.</p><p>Tehtaat toimivat melkein kokonaan roboteilla, mutta ihmiset tekevät työtä ihmisten kanssa &ndash;- aitoa empatiaa ja tunteita kokevaa tekoälyä ei olla onnistuttu kehittämään, vaikka sellaista on luvattu 1950-luvulta asti. Palveluammattien kirjo on nykyistä laajempi, ja entistä useampi elättää itsensä tuottamalla luovia sisältöjä ja kokemuksia.</p><p><strong>Millä suomalaiset elävät</strong>? (kansantalouden, tuotannon ja palvelujen kehitys)</p><p>Valtava tulonlähde on ollut laadukkaiden uusien asuinalueiden kaavoitus ja tonttien myynti asuntorakentamiseen maahanmuuttajille. Suomalainen teollisuus hyödyntää robotiikkaa ja luonnonvaroja tehokkaasti ja on kansainvälisesti kilpailukykyistä esimerkiksi ekoturismissa, koulutusviennissä ja yhteisöllisessä taiteessa. Pääosa kansasta on palveluammateissa, osa tuottaa luovia sisältöjä ammattimaisesti ja jotkut ovat perustulolla tekemässä hyväntekeväisyys- ja järjestötyötä.</p><p>Missä suomalaiset <strong>asuvat</strong>? ( maan alueiden, kaupunkien, maaseudun kehitys)</p><p>Väestö on keskittynyt suurimpiin kaupunkeihin, joissa asutus keskittyy asemien lähistölle. Korkealla ja laadukkaalla rakentamisella asuntoja on tarpeeksi, ihmiset ovat hyvin lähellä palveluja ja julkista liikennettä, ja talojen vieressä on laajat mahdollisimman luonnontilaiset virkistysalueet.&nbsp;&nbsp;</p><p>Korkeissa asuintaloissa voi olla ulkona parvekkeilla puita ja pensaita, jolloin ne toimivat puistoina itsekin.</p><p>Millainen suomalainen <strong>kulttuuri</strong> on? (perinteet/uudet virtaukset, maahanmuutto yms.)</p><p>Maahanmuutto on ilmastonmuutoksen seurauksena lisääntynyt. Suomi on selvästi monikulttuurisempi, mutta ihmiset tulevat tänne pääasiassa tekemään töitä ja rakentamaan yhteiskuntaa kantaväestön kanssa. Suomen kansainvälistyminen on lisännyt maan innovatiivisuutta ja edistänyt vientiä. Suomalaiset vientiyritykset löytävät täältä helposti eri maista kotoisin olevia lahjakkaita työntekijöitä hoitamaan asiakaspalvelua ja myyntiä.</p><p>Miten Suomen <strong>puolustus</strong> hoidetaan?</p><p>EU:ssa on rakennettu vahva yhteinen puolustusorganisaatio, joka toimii myös Naton osana. Onneksi kansainväliset jännitteet ovat lieventyneet Venäjän ja Kiinan demokratiakehityksen ansiosta.</p><p>--</p><p>Voit äänestää edistyksen puolesta Helsingissä numerolla 67.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> A-studio kysyi puoluejohtajilta, minkälaisena he näkevät Suomen vuonna 2050. Tässä vastaukseni, jota Ylen tulevaisuusasiantuntijat pitivät edistyksellisenä.

Millaista koulua suomalaiset käyvät?

Koulutus on maksutonta varhaiskasvatuksesta toiselle ja kolmannelle asteelle. Valtio teettää oppimateriaalit asiantuntijoilla ja ne ovat ilmaisia ja vapaasti kopioitavissa. Vapaaehtoiset asiantuntijat pitävät kouluissa erikoisopetuspäiviä, jotka kokoavat tietystä aiheesta kiinnostuneet oppilaat eri puolilta kaupunkia yhteen.

Miten suomalaiset liikkuvat? (liikennevälineet ja -järjestelmä)?

Liikkuminen pohjautuu vähäpäästöiseen sähköön ja vähäpäästöisellä sähköllä tuotettuihin polttoaineisiin. Suoraan sähköllä toimivat junat ja sähköautot, lentoliikenne ja hybridiautot käyttävät myös vähäpäästöisiä polttoaineita – ellei akkuteknologiassa ole tapahtunut suurta harppausta.

Koska asutus on keskittynyt suurimpiin kaupunkeihin asemien lähelle, ovat kaupunkeja yhdistävät luotijunat suosituin pitkän matkan liikkumisen muoto. Asumisen ja työnteon keskittyminen kaupunkeihin on parantanut valtion taloustilannetta runsaasti, ja joukkoliikenne avainreiteillä on maksutonta.

Mitä suomalaiset syövät? (ravinnontuotanto ja  -kulutus)?

Suomalaiset syövät pääosin terveellistä ja herkullista kasvisruokaa. Jotkut syövät luonnollisen kaltaista synteettistä lihaa ja kalaa. Eläintuotannon poistuessa on paljon peltoalaa vapautunut ja metsitetty hiilinieluina toimiviksi luonnonsuojelualueiksi ja virkistyskäyttöön.

Miten suomalaiset hoitavat terveyttään? (terveydenhoitojärjestelmä, elämäntavat)?

Ruoka on terveellistä kasvisruokaa, jossa on paljon luonnollisia vitamiineja. Ihmiset saavat geeneihinsä ja elämäntapoihinsa mahdollisimman hyvin sopivan heille räätälöidyn dieetin.

Terveydenhuoltojärjestelmä on tasa-arvoisempi kuin nyt, koska se keskittyy erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten varhaiseen tukemiseen.

Mielenterveyttä, fyysistä terveyttä ja sosiaalisia tekijöitä kuten yksinäisyyttä tai työttömyytta käsitellään kokonaisuutena. Olisikin parempi puhua kokonaisuudesta "yhteiskunnan tukipalvelut", kuin pelkästä terveydenhuollosta.

Perusterveydenhoidossa on valinnanvapaus niin, että jos hoito on hyväksytty yhteiskunnan korvattavaksi voi itse valita mm. jonotustilanteen perusteella hoidetaanko asia julkisella vai yksityisellä puolella.

Miten suomalaiset pitävät yhteyttä, hankkivat tietoa ja viihdyttävät itseään? (teknologian ja sen sovellusten kehitys)?

Tietokoneet on integroitu suoraan aivoihin, eikä esimerkiksi erillistä näyttöä tarvita kun kuva tulee suoraan näköhermoon. Osa ihmisistä elää pitkälti virtuaalitodellisuudessa, osa taas on kieltäytynyt aivo-integraatiosta ja keskittyy luonnolliseen elämään mitä tietokoneet vain huomaamattomasti avustavat, eivät häiritse.

Miten suomalaiset tekevät päätöksiä? (demokratia, puoluejärjestelmä, ylikansallinen päätöksenteko)?

Käytössä on hybrididemokratiamalli:  

  1. Jokaisella edustajalla on niin monta ääntä kuin hänellä on äänestäjiä. Eli 12 543 äänestäjän edustaja äänestää 12 543 äänellä.

  2. Äänestäjä voi halutessaan siirtää äänensä toiselle edustajalle tai ehdokkaalle. Aiemmalla edustajalla on silloin yksi ääni vähemmän ja uudella yksi enemmän. Kerran vuodessa ne edustajat, joilla on vähemmän ääniä kuin valitsematta jääneillä ehdokkailla vaihdetaan.

  3. Jos äänestäjälle tietty eduskunnan äänestys on tärkeä, voi hän käyttää äänensä siinä suoraan. Silloin hänen edustajallaan on kyseisessä äänestyksessä yksi ääni vähemmän.

Sama malli on otettu käyttöön EU:n parlamentissa. EU:n hallintoa on yksinkertaistettu ja myös komission sekä Eurooppa-neuvoston johtajat valitaan hybrididemokratialla.

YK:n rooli on kasvanut ja sille ollaan siirtämässä lisää valtaa, jotta maailman asioista voidaan päättää kaikki tasapuolisesti huomioon ottaen.

Miten suomalaisia verotetaan?

Kaikilla suomalaisilla on automaattinen perustulo. Alle 18 vuotiaiden perustulo on pienempi, lapsilisän kaltainen tulonsiirto. Veroprosentit ovat samat ansio-, osinko- ja myyntivoittotuloille. Kaikkia tuloja verotetaan kaksiportaisella tasaverolla, joka tuottaa perustulon kanssa halutun progressiokäyrän. Esimerkiksi kaikesta tulosta tiettyyn rajaan asti maksetaan 10% ja rajan yli 40%. Yritystuet, yritysten verohuojennukset ja yksityishenkilöiden verovähennykset on laajalti poistettu, ja kaikkien verotusta alennettu vastineeksi tasa-arvoisesti.

Verokeinottelu- ja suunnittelu on käytännössä hävinnyt koska järjestelmä on niin yksinkertainen ja tasa-arvoinen, ettei porsaanreikiä löydy eikä konsulteilla ole tehtävää.

Miten suomalaiset huolehtivat ympäristöstään?

Energiantuotanto on erittäin vähäpäästöistä. Lihantuotannon tarvitsemaa peltoalaa on metsitetty luonnonsuojelualueiksi. Kasvihuoneilmiön myötä ilmastomme on lämpimämpi ja pakolaisia on tullut lisää, mutta koska päästöjä on alennettu kovalla työllä elää toivo, että vuosisadan loppuun povattu katastrofi voidaan välttää.

Miten suomalaisten energia tuotetaan?

Pääasiassa ydinvoimalla, jonka päästöt ovat yhtä pienet kuin tuulivoiman mutta tuotanto tasaista ja jatkuvaa. Suomella on mahdollisuus tulla Euroopan toiseksi Norjaksi eli energian suurviejäksi, paitsi että me voimme viedä erittäin vähäpäästöistä ja puhdasta ydinsähköä. Peruskalliossa riittää uraania ja toriumia ja voimme rakentaa tänne parikymmentä sarjatuotetuista pienreaktoreista koostuvaa voimalaa, ja vähentää Keski-Euroopankin päästöjä sinne suuntautuvalla sähkön viennillä. Rakentamalla polttoaineen rikastuslaitoksen voimme olla omavaraisia - ydinjätteen loppusijoitukseenhan meillä on jo ratkaisu, ellei jätettä käytetä uusien reaktorien polttoaineena.

Millaista on suomalaisten työelämä?

Työelämä on nykyistä joustavampaa työaikojen ja -paikkojen osalta´. Suurin osa ihmisistä menee kuitenkin edelleen säännöllisesti työpaikalle tekemään töitä muiden kanssa samassa tilassa, koska se on tehokasta, luonnollista ja mukavaa.

Tehtaat toimivat melkein kokonaan roboteilla, mutta ihmiset tekevät työtä ihmisten kanssa –- aitoa empatiaa ja tunteita kokevaa tekoälyä ei olla onnistuttu kehittämään, vaikka sellaista on luvattu 1950-luvulta asti. Palveluammattien kirjo on nykyistä laajempi, ja entistä useampi elättää itsensä tuottamalla luovia sisältöjä ja kokemuksia.

Millä suomalaiset elävät? (kansantalouden, tuotannon ja palvelujen kehitys)

Valtava tulonlähde on ollut laadukkaiden uusien asuinalueiden kaavoitus ja tonttien myynti asuntorakentamiseen maahanmuuttajille. Suomalainen teollisuus hyödyntää robotiikkaa ja luonnonvaroja tehokkaasti ja on kansainvälisesti kilpailukykyistä esimerkiksi ekoturismissa, koulutusviennissä ja yhteisöllisessä taiteessa. Pääosa kansasta on palveluammateissa, osa tuottaa luovia sisältöjä ammattimaisesti ja jotkut ovat perustulolla tekemässä hyväntekeväisyys- ja järjestötyötä.

Missä suomalaiset asuvat? ( maan alueiden, kaupunkien, maaseudun kehitys)

Väestö on keskittynyt suurimpiin kaupunkeihin, joissa asutus keskittyy asemien lähistölle. Korkealla ja laadukkaalla rakentamisella asuntoja on tarpeeksi, ihmiset ovat hyvin lähellä palveluja ja julkista liikennettä, ja talojen vieressä on laajat mahdollisimman luonnontilaiset virkistysalueet.  

Korkeissa asuintaloissa voi olla ulkona parvekkeilla puita ja pensaita, jolloin ne toimivat puistoina itsekin.

Millainen suomalainen kulttuuri on? (perinteet/uudet virtaukset, maahanmuutto yms.)

Maahanmuutto on ilmastonmuutoksen seurauksena lisääntynyt. Suomi on selvästi monikulttuurisempi, mutta ihmiset tulevat tänne pääasiassa tekemään töitä ja rakentamaan yhteiskuntaa kantaväestön kanssa. Suomen kansainvälistyminen on lisännyt maan innovatiivisuutta ja edistänyt vientiä. Suomalaiset vientiyritykset löytävät täältä helposti eri maista kotoisin olevia lahjakkaita työntekijöitä hoitamaan asiakaspalvelua ja myyntiä.

Miten Suomen puolustus hoidetaan?

EU:ssa on rakennettu vahva yhteinen puolustusorganisaatio, joka toimii myös Naton osana. Onneksi kansainväliset jännitteet ovat lieventyneet Venäjän ja Kiinan demokratiakehityksen ansiosta.

--

Voit äänestää edistyksen puolesta Helsingissä numerolla 67. 

 

]]>
2 http://petruspennanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274108-suomi-vuonna-2050#comments Energia Kansanterveys kulttuuri Suomen tulevaisuus Työnteko Thu, 11 Apr 2019 17:19:10 +0000 Petrus Pennanen http://petruspennanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274108-suomi-vuonna-2050
Liikunta on sijoitus tulevaisuuteen http://attekaleva.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273974-liikunta-on-sijoitus-tulevaisuuteen <p>Terveelliset elämäntavat eivät ole vain kansanterveydellinen vaan myös kansantaloudellinen kysymys. Ihminen elää nykyään entistä pidempään ja siksi onkin tärkeää ennaltaehkäistä vanhuuden vaivoja. Liikunta on tähän tehokas keino, terveellisen ruokavalion ja riittävän levon ohella. Lisäksi hyvä kunto parantaa elämänlaatua.<br /><br />Käyn säännöllisesti kuntosalilla ja lenkillä, kävelen, pyöräilen, ratsastan ja katson, mitä suuhuni laitan. Ajattelen tätä sijoituksena tulevaisuuteen. Kansalaisen ei tarvitse niin paljon turvautua terveydenhuoltopalveluihin, mikäli hän itse voimiensa rajoissa huolehtii kunnostaan. Liikunta pitää tutkitusti myös mielen virkeänä.<br /><br />Politiikassa ennaltaehkäisevä työ sairauksien syntymisessä on pitkään ollut mukana. Haluan kuitenkin entisestään edistää kansalaisten liikkumista ja yleensäkin terveellisiä elämäntapoja. Kansanedustajana ajan aktiivisesti kansalaisten liikuntamahdollisuuksien helpottamista.<br /><br />Urheilujärjestöjen perustaminen ja toiminta tulee tehdä mahdollisimman helpoksi, ja tarpeen vaatiessa niitä voidaan myös tukea, entiseen tapaan. On kuitenkin tärkeää muistaa, että jokainen meistä voi ilman järjestöjäkin hoitaa kuntoaan ja terveyttään. Siihen riittää kävelylenkille tai kuntosalille lähteminen. Liikuntamuotojen kirjo on ilahduttavan laaja ja yksilöllä vapaus valita niistä itselleen sopivat.<br /><br />Poliitikon tehtävä on mahdollistaa kansalaisten omaehtoinen liikunta- ja virkistystoiminta. Tähän tarvitaan vanhoja metsiä, ulkoilureittejä, luontopolkuja, kansallispuistoja, kaupunkipuistoja, luistinratoja, pyöräteitä ja hiihtolatuja. Näiden mahdollisuuksien kokonaisvaltainen edistäminen on asialistallani korkealla.&nbsp;<br /><br />Jokainen omin lihasvoimin taitettu kilometri tai nostettu kilogramma on sijoitus tulevaisuuteen. Pitkä, hyvä elämä edellyttää terveitä elämäntapoja.&nbsp;<br /><br />Me suomalaiset olemme urheilukansaa ja luonnossa liikkuminen on aina ollut meille tärkeää. Nämä arvot kantavat kauas ja korkealle: se on erinomainen asia.<br /><br />Atte Kaleva<br />www.attekaleva.fi</p><p>Kokoomus Helsinki</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Terveelliset elämäntavat eivät ole vain kansanterveydellinen vaan myös kansantaloudellinen kysymys. Ihminen elää nykyään entistä pidempään ja siksi onkin tärkeää ennaltaehkäistä vanhuuden vaivoja. Liikunta on tähän tehokas keino, terveellisen ruokavalion ja riittävän levon ohella. Lisäksi hyvä kunto parantaa elämänlaatua.

Käyn säännöllisesti kuntosalilla ja lenkillä, kävelen, pyöräilen, ratsastan ja katson, mitä suuhuni laitan. Ajattelen tätä sijoituksena tulevaisuuteen. Kansalaisen ei tarvitse niin paljon turvautua terveydenhuoltopalveluihin, mikäli hän itse voimiensa rajoissa huolehtii kunnostaan. Liikunta pitää tutkitusti myös mielen virkeänä.

Politiikassa ennaltaehkäisevä työ sairauksien syntymisessä on pitkään ollut mukana. Haluan kuitenkin entisestään edistää kansalaisten liikkumista ja yleensäkin terveellisiä elämäntapoja. Kansanedustajana ajan aktiivisesti kansalaisten liikuntamahdollisuuksien helpottamista.

Urheilujärjestöjen perustaminen ja toiminta tulee tehdä mahdollisimman helpoksi, ja tarpeen vaatiessa niitä voidaan myös tukea, entiseen tapaan. On kuitenkin tärkeää muistaa, että jokainen meistä voi ilman järjestöjäkin hoitaa kuntoaan ja terveyttään. Siihen riittää kävelylenkille tai kuntosalille lähteminen. Liikuntamuotojen kirjo on ilahduttavan laaja ja yksilöllä vapaus valita niistä itselleen sopivat.

Poliitikon tehtävä on mahdollistaa kansalaisten omaehtoinen liikunta- ja virkistystoiminta. Tähän tarvitaan vanhoja metsiä, ulkoilureittejä, luontopolkuja, kansallispuistoja, kaupunkipuistoja, luistinratoja, pyöräteitä ja hiihtolatuja. Näiden mahdollisuuksien kokonaisvaltainen edistäminen on asialistallani korkealla. 

Jokainen omin lihasvoimin taitettu kilometri tai nostettu kilogramma on sijoitus tulevaisuuteen. Pitkä, hyvä elämä edellyttää terveitä elämäntapoja. 

Me suomalaiset olemme urheilukansaa ja luonnossa liikkuminen on aina ollut meille tärkeää. Nämä arvot kantavat kauas ja korkealle: se on erinomainen asia.

Atte Kaleva
www.attekaleva.fi

Kokoomus Helsinki

]]>
7 http://attekaleva.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273974-liikunta-on-sijoitus-tulevaisuuteen#comments Elämänlaatu Kansanterveys Kuntoilu Lähiliikunta Liikunta ja terveys Wed, 10 Apr 2019 09:55:26 +0000 Atte Kaleva http://attekaleva.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273974-liikunta-on-sijoitus-tulevaisuuteen
Huumemyönteinen politiikka on myrkkyä lapsille http://riinalansi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273372-huumemyonteinen-politiikka-on-myrkkya-lapsille <p>Helsingin kaupunginhallitus päätti viime maanantaina &ndash; aprillipäivänä muuten - esittää valtioneuvostolle erillislain säätämistä, jonka myötä kaupunkiin kaavaillut huumeiden käyttötilat rajattaisiin rikoslain ulkopuolelle. Erillislain perusteella huumeiden käyttö olisi sallittua näissä tiloissa. Laissa pitäisi myös määritellä esimerkiksi, voisiko tämän tilan henkilökunta auttaa pistämisessä eli käytännössä avustaa kaikkialla muualla yhteiskunnassa rikoslailla kielletyssä toiminnassa.</p><p>Kaupunginhallitus teki päätöksen vihreiden, vasemmistoliiton, RKP:n ja SDP:n ap.pormestarien Razmyarin ja vihreiden Sanna Vesikansan äänin. Kokoomus kokonaisuudessaan, PS:n Raatikainen ja SDP:n Sevander äänestivät vastaan. Äänestys oli tiukka ja asia päätettiin lukemin 8-7. Päätös löytyy kaupungin sivuilta: <a href="https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginhallitus/Suomi/Paatostiedote/2019/Keha_2019-04-01_Khs_14_Pt/index.html">https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginhallitus/Suomi/Paatostiedote/2019/Keha_2019-04-01_Khs_14_Pt/index.html</a>.</p><p>Kukaan ei liene eri mieltä siitä, että huumeet ovat vakava ja kasvava ongelma nuorille paitsi Helsingissä, myös muualla maassa. Vuosina 1985-1994 syntyneistä kannabista on kokeillut jopa 40 prosenttia ja osuus kasvaa kaikissa nuoremmissa ikäluokissa. Osa kokeilijoista ryhtyy viihdekäyttäjiksi, ja näistä noin joka kymmenes ajautuu myöhemmin koviin huumeisiin. Pieni osa kannabiksen käyttäjistä ajautuu lopulta syrjään yhteiskunnasta, omaisistaan ja läheisistään. Nämä ovat faktoja.</p><p>Helsingin kaupunginhallituksen maanantaisen päätöksen taustalla on ajatus humaanimmasta ja sallivammasta huumepolitiikasta. Monissa maissa tästä on saatu myönteisiä kokemuksia. Käytön dekriminalisointi on vähentänyt käyttäjien tuomioita, tottakai. Tässä kohtaa liberaali huumepolitiikka on kuitenkin lyhytnäköistä. Ennen kaikkea kysymys on siitä, minkälaisen viestin huumeidenkäytön dekriminalisointi ja normalisointi lähettävät nuorille ja lapsille? Päihteiden sekakäyttö on jo muutenkin aivan liian yleistä.</p><p>Kyse on arvovalinnasta. Millä tavoin haluamme helpottaa huumeiden ongelmakäyttäjien asemaa, jotka usein ovat niitä kaikkein heikoimmassa asemassa olevia? Jos huumeiden käyttöön hyväksyvämpi suhtautuminen johtaa joskus siihen, että politiikan takia jokunen nuori ajautuu päihteiden sekakäyttäjäksi ja / tai kovien huumeiden käyttäjiksi, hinta on liian kova. Se on liian kallista yhteiskunnan tasolla ja aivan liian traagista yksilötasolla. Kaupunginhallituksen päätökset puolesta äänestäneet ottavat asiassa todella suuren vastuun. Ideologia kirjoittaa shekkejä, joita kukaan ei halua lunastaa.</p><p>Parempi vaihtoehto olisi tukea ongelmakäyttäjiä ja löytää heille tehokkaampia tukimuotoja lopettaa huumeiden ja muiden päihteiden käyttö. Tältä osin sosiaalipalveluissamme ja lainsäädännössä sekä erityisesti lasten oikeuksien kunnioittamisessa on runsaasti vielä kehitettävää. Samalla yhteiskunnan pitää antaa selkeämpi viesti siitä, ettemme hyväksy huumeiden käyttöä. Meillä ei ole sellaiseen varaa. Yksikään vanhempi ei halua lastaan lähellekään huumeita. Yksikin uhri on liikaa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Helsingin kaupunginhallitus päätti viime maanantaina – aprillipäivänä muuten - esittää valtioneuvostolle erillislain säätämistä, jonka myötä kaupunkiin kaavaillut huumeiden käyttötilat rajattaisiin rikoslain ulkopuolelle. Erillislain perusteella huumeiden käyttö olisi sallittua näissä tiloissa. Laissa pitäisi myös määritellä esimerkiksi, voisiko tämän tilan henkilökunta auttaa pistämisessä eli käytännössä avustaa kaikkialla muualla yhteiskunnassa rikoslailla kielletyssä toiminnassa.

Kaupunginhallitus teki päätöksen vihreiden, vasemmistoliiton, RKP:n ja SDP:n ap.pormestarien Razmyarin ja vihreiden Sanna Vesikansan äänin. Kokoomus kokonaisuudessaan, PS:n Raatikainen ja SDP:n Sevander äänestivät vastaan. Äänestys oli tiukka ja asia päätettiin lukemin 8-7. Päätös löytyy kaupungin sivuilta: https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginhallitus/Suomi/Paatostiedote/2019/Keha_2019-04-01_Khs_14_Pt/index.html.

Kukaan ei liene eri mieltä siitä, että huumeet ovat vakava ja kasvava ongelma nuorille paitsi Helsingissä, myös muualla maassa. Vuosina 1985-1994 syntyneistä kannabista on kokeillut jopa 40 prosenttia ja osuus kasvaa kaikissa nuoremmissa ikäluokissa. Osa kokeilijoista ryhtyy viihdekäyttäjiksi, ja näistä noin joka kymmenes ajautuu myöhemmin koviin huumeisiin. Pieni osa kannabiksen käyttäjistä ajautuu lopulta syrjään yhteiskunnasta, omaisistaan ja läheisistään. Nämä ovat faktoja.

Helsingin kaupunginhallituksen maanantaisen päätöksen taustalla on ajatus humaanimmasta ja sallivammasta huumepolitiikasta. Monissa maissa tästä on saatu myönteisiä kokemuksia. Käytön dekriminalisointi on vähentänyt käyttäjien tuomioita, tottakai. Tässä kohtaa liberaali huumepolitiikka on kuitenkin lyhytnäköistä. Ennen kaikkea kysymys on siitä, minkälaisen viestin huumeidenkäytön dekriminalisointi ja normalisointi lähettävät nuorille ja lapsille? Päihteiden sekakäyttö on jo muutenkin aivan liian yleistä.

Kyse on arvovalinnasta. Millä tavoin haluamme helpottaa huumeiden ongelmakäyttäjien asemaa, jotka usein ovat niitä kaikkein heikoimmassa asemassa olevia? Jos huumeiden käyttöön hyväksyvämpi suhtautuminen johtaa joskus siihen, että politiikan takia jokunen nuori ajautuu päihteiden sekakäyttäjäksi ja / tai kovien huumeiden käyttäjiksi, hinta on liian kova. Se on liian kallista yhteiskunnan tasolla ja aivan liian traagista yksilötasolla. Kaupunginhallituksen päätökset puolesta äänestäneet ottavat asiassa todella suuren vastuun. Ideologia kirjoittaa shekkejä, joita kukaan ei halua lunastaa.

Parempi vaihtoehto olisi tukea ongelmakäyttäjiä ja löytää heille tehokkaampia tukimuotoja lopettaa huumeiden ja muiden päihteiden käyttö. Tältä osin sosiaalipalveluissamme ja lainsäädännössä sekä erityisesti lasten oikeuksien kunnioittamisessa on runsaasti vielä kehitettävää. Samalla yhteiskunnan pitää antaa selkeämpi viesti siitä, ettemme hyväksy huumeiden käyttöä. Meillä ei ole sellaiseen varaa. Yksikään vanhempi ei halua lastaan lähellekään huumeita. Yksikin uhri on liikaa.

]]>
107 http://riinalansi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273372-huumemyonteinen-politiikka-on-myrkkya-lapsille#comments Eduskuntavaalit 2019 Helsinki Huumeet Kansanterveys Lapsen oikeudet Wed, 03 Apr 2019 20:01:31 +0000 Riina Länsikallio http://riinalansi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273372-huumemyonteinen-politiikka-on-myrkkya-lapsille
Viinit ruokakauppaan http://joonaskontta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/271399-viinit-ruokakauppaan <p>Suomalaista alkoholipolitiikkaa on tehty vuosikausia tiukan sääntelyn ja rajoitusten hengessä. Tuomiopäivän ennustajat ovat määränneet tahdin, kun luottamus suomalaisten omaan harkintakykyyn on ollut vähäistä. Kieltolakiakin kokeiltiin vuosina 1919&ndash;1932, mutta laihoin tuloksin.</p><p>Alkoholi on työikäisten miesten yleisin kuolinsyy. Alkoholi aiheuttaa paljon haittoja ja surua. Alkoholi voi viedä henkilökohtaiseen helvettiin. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö alkoholipolitiikkaa tulisi järkevöittää. Pikemminkin päinvastoin.</p><p>Alkoholin aiheuttamiin laajoihin yhteiskunnallisiin haittavaikutuksiin on puututtava veropolitiikalla ja lainsäädäntömuutoksilla. Uudistava alkoholipolitiikka on järkevää. Seuraavan eduskunnan on alkoholipolitiikassa pysyttävä liberalisoinnin tiellä.</p><p>1) &nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;Meidän on mahdollistettava viinien myynti ruokakaupoissa</p><p>2) &nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;Meidän on ohjattava alkoholin kulutusta kodeista ravintoloihin</p><p>3) &nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;Meidän on siirrettävä kulutuksen painopiste väkevistä mietoihin</p><p>Viinien myynti ruokakaupoissa suosisi miedompien alkoholijuomien käyttöä. Monella jäisi myös kauppareissut Alkoon tekemättä, jolloin viinapullo jäisi punamustille hyllyille. Viinin suosiminen voisi vähentää kovien viinojen kulutusta, jolla olisi positiivisia kansanterveydellisiä vaikutuksia. Samaan aikaan etenkin pienemmille lähikaupoille olisi merkittäviä taloudellisia vaikutuksia viinin myynnistä. Tämä piristäisi etenkin kyläkauppoja, joiden määrä vähenee noin 30 kappaleen vuositahdilla.</p><p>Alentamalla ravintolassa nautittavan alkoholin verotusta ohjaisimme käyttöä kodeista ravintoloihin. Alkoholin käyttö on aina turvallisempaa valvotuissa olosuhteissa. Samalla alkoholikulttuurimme muuttuisi terveempään, seurustelua ja laadukkaampia juomia korostavaan, suuntaan. Alkoholin nauttiminen kohtuudella ruoan kanssa tukee myös terveellisiä elämäntapoja, joita yhä useampi meistä suomalaisista suosii päivittäisissä rutiineissaan. Kohtuus kaikessa on tähänkin hyvä motto.</p><p>Kulutuksen painopisteen muuttaminen suosimaan yhä enemmän miedompia juomia tarkoittaa selkeitä veromuutoksia. Tällä hetkellä valtio suosii Alkoa ja kovia viinoja verottamalla miedompia alkoholituotteita suhteellisesti enemmän. Verotus ohjaa kuluttajia suosimaan viinaa. Valtion etu on mennyt kansanterveyden edun edelle. Esimerkiksi oluen verotus Suomessa on moninkertainen naapurimaihimme verrattuna!</p><p>Ravintoloissa nautittavan alkoholin verotuksen alentamisen lisäksi meidän tulee korjata nykyistä epäsuhtaa verotuksessa. Mietojen alkoholien verotusta on alennettava ja väkevien viinojen verotusta korotettava. Vaikutus olisi kulutusta ohjaava. Samalla Baltiaan ja Venäjälle suuntautuva viinaralli vähenisi, kun tasaisimme verotustamme naapurimaihimme nähden. Kotimainen teollisuus ja kansanterveys kiittäisi.</p><p>Suomessa ei voida nostaa alkoholiveroa liiallisesti, sillä se johtaa pahimmillaan vain alkoholin tuonnin lisääntymiseen ja verotulojen vähentymiseen. Itse ongelma, alkoholin liikakäyttö, ei poistu mihinkään. Siksi suunnitelmallinen liberalisointi on paras tapa edetä.</p><p>Tulevaisuudessa myös Alkon monopoliasema on tarkasteltava riippumattomalla selvityksellä.</p><p><a href="http://www.joonaskontta.fi">www.joonaskontta.fi</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomalaista alkoholipolitiikkaa on tehty vuosikausia tiukan sääntelyn ja rajoitusten hengessä. Tuomiopäivän ennustajat ovat määränneet tahdin, kun luottamus suomalaisten omaan harkintakykyyn on ollut vähäistä. Kieltolakiakin kokeiltiin vuosina 1919–1932, mutta laihoin tuloksin.

Alkoholi on työikäisten miesten yleisin kuolinsyy. Alkoholi aiheuttaa paljon haittoja ja surua. Alkoholi voi viedä henkilökohtaiseen helvettiin. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö alkoholipolitiikkaa tulisi järkevöittää. Pikemminkin päinvastoin.

Alkoholin aiheuttamiin laajoihin yhteiskunnallisiin haittavaikutuksiin on puututtava veropolitiikalla ja lainsäädäntömuutoksilla. Uudistava alkoholipolitiikka on järkevää. Seuraavan eduskunnan on alkoholipolitiikassa pysyttävä liberalisoinnin tiellä.

1)      Meidän on mahdollistettava viinien myynti ruokakaupoissa

2)      Meidän on ohjattava alkoholin kulutusta kodeista ravintoloihin

3)      Meidän on siirrettävä kulutuksen painopiste väkevistä mietoihin

Viinien myynti ruokakaupoissa suosisi miedompien alkoholijuomien käyttöä. Monella jäisi myös kauppareissut Alkoon tekemättä, jolloin viinapullo jäisi punamustille hyllyille. Viinin suosiminen voisi vähentää kovien viinojen kulutusta, jolla olisi positiivisia kansanterveydellisiä vaikutuksia. Samaan aikaan etenkin pienemmille lähikaupoille olisi merkittäviä taloudellisia vaikutuksia viinin myynnistä. Tämä piristäisi etenkin kyläkauppoja, joiden määrä vähenee noin 30 kappaleen vuositahdilla.

Alentamalla ravintolassa nautittavan alkoholin verotusta ohjaisimme käyttöä kodeista ravintoloihin. Alkoholin käyttö on aina turvallisempaa valvotuissa olosuhteissa. Samalla alkoholikulttuurimme muuttuisi terveempään, seurustelua ja laadukkaampia juomia korostavaan, suuntaan. Alkoholin nauttiminen kohtuudella ruoan kanssa tukee myös terveellisiä elämäntapoja, joita yhä useampi meistä suomalaisista suosii päivittäisissä rutiineissaan. Kohtuus kaikessa on tähänkin hyvä motto.

Kulutuksen painopisteen muuttaminen suosimaan yhä enemmän miedompia juomia tarkoittaa selkeitä veromuutoksia. Tällä hetkellä valtio suosii Alkoa ja kovia viinoja verottamalla miedompia alkoholituotteita suhteellisesti enemmän. Verotus ohjaa kuluttajia suosimaan viinaa. Valtion etu on mennyt kansanterveyden edun edelle. Esimerkiksi oluen verotus Suomessa on moninkertainen naapurimaihimme verrattuna!

Ravintoloissa nautittavan alkoholin verotuksen alentamisen lisäksi meidän tulee korjata nykyistä epäsuhtaa verotuksessa. Mietojen alkoholien verotusta on alennettava ja väkevien viinojen verotusta korotettava. Vaikutus olisi kulutusta ohjaava. Samalla Baltiaan ja Venäjälle suuntautuva viinaralli vähenisi, kun tasaisimme verotustamme naapurimaihimme nähden. Kotimainen teollisuus ja kansanterveys kiittäisi.

Suomessa ei voida nostaa alkoholiveroa liiallisesti, sillä se johtaa pahimmillaan vain alkoholin tuonnin lisääntymiseen ja verotulojen vähentymiseen. Itse ongelma, alkoholin liikakäyttö, ei poistu mihinkään. Siksi suunnitelmallinen liberalisointi on paras tapa edetä.

Tulevaisuudessa myös Alkon monopoliasema on tarkasteltava riippumattomalla selvityksellä.

www.joonaskontta.fi

]]>
13 http://joonaskontta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/271399-viinit-ruokakauppaan#comments Alko Alkoholi Kansanterveys Olut Viini Tue, 12 Mar 2019 09:30:00 +0000 Joonas Könttä http://joonaskontta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/271399-viinit-ruokakauppaan
Mistä uusi sanoma valon juhlalle? http://vekotin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/266325-mista-uusi-sanoma-valon-juhlalle <p>Kirjoitin erääseen uutiskommenttiin miten joulunajan stressi, huoli maapallosta ja kaamosmasennus on ikävä yhdistelmä. Moni tuupertuu tämän alle, mutta <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10568707">aihe sentään nousee nyt esille</a>. Murhe on ikävä, mutta se voi olla myös mahdollisuus. Joulu on juhlana muuttanut muotoaan monesti, mikä olisi seuraava muutos?</p><p><strong>Tietoisuutta ja tekemistä</strong></p><p>En näe mitään ristiriitaa kristinuskon sanoman kanssa, vaikkei se meistä kaikkia koskekaan. Uskontomme on osoittanut kykyä mukautumiseen, mutta perussanoma valosta ja toivosta pimeyden keskellä on aivan erinomainen. Se ei myöskään tungeksi päälle, kun joukossamme on heitä joita kristinuskon sanoma ei koske. Olkoon se siellä, kaikkien saatavilla, mutta ei kenellekään pakkosyötettynä. On hyvä muistaa, että valo kaamoksen keskellä piristää myös ateisteja, juutalaisia, muslimeja ja monia muitakin.</p><p>On myös turha kuvitella että markkinat mihinkään katoaisivat, mutta asenne ostamiseen voisi muuttua. Ajatus tiedostavan ostamisen joulukuusta voisi olla harkinnan arvoinen. Käytännössä siis pysähdyt ja keskustelet itsesi kanssa entistä tarkemmin ennen jokaista hankintaa. Pohtisit tuotetta, sen elinkaarta, sen saajaa, tunteita lahjoittajalla ja lahjan saajalla, vaihtoehtoja sun muuta. On kaukaista utopiaa kuvitella että noin vain turhasta ostamisesta luopuisimme, mutta voisimme tehdä ostamisesta harkitumman rituaalin. Näin ollen se yksi harkittu, pohdittu ostos tarkoittaisi ihmiselle enemmän kuin ne sata rutiinishoppailuun unohtuvaa hankintaa tänä päivänä. Periaate on siis vanha tuttu: laatu, ei määrä.</p><p>Yksinäisyyden hoidon on oltava valon uuden juhlakauden ytimessä. Suomessa tämä haaste on mitä suurin. Pitäisi kehittää aivan uutta yhteistä tekemistä, avoimia ovia, uudenlaisia tapaamisia, kokoontumisia, keskusteluja. Muotoja pitää olla monia, niin lasten tapahtumia, sinkkujen kohtaamisia, poliittista debatointia, musiikkia ja vaikka mitä. Kaamosmasennuksen hoitoon voisivat niin yhdistykset kuin yrityksetkin tarjota tutustumisia monenlaiseen toimintaan, mahdollisuuksia ihmisille löytää itsensä uudestaan tai etsiä uutta sisältöä elämäänsä. Joulun kaudesta tulisi siis eräänlainen näyteikkuna niin epäkaupalliselle kuin kaupalliselle tekemisellekin. Tällä hetkellä joulukuussa tapahtumien määrä on kovin pieni kun ajatellaan että ihmiset haluavat olla kotona. Tämän ajatuksen voisi haastaa.</p><p><strong>Perinteillekin on paikkansa</strong></p><p>Kaikkea ei tietenkään pidä unohtaa. Hyväntekeväisyys sopii kauteen erinomaisesti, kuten myös hiljentyminen ja rauhoittuminen sitä haluaville. Lahjojen antamisessa kohtuudella ei tarvitse olla mitään vikaa ja suuntaus aineettomiin lahjoihin on joka tapauksessa voimissaan. Kukaan ei voi pakottaa joulua muuttamaan, eikä pidäkään. Viisautta on kuitenkin katsoa elämän nykypäivää, ihmisten kaipuuta ja tarpeita, etsien niistä tapaa mukautua nykypäivän haasteisiin.</p><p>Joulupukin kotimaana, kaamosmasennuksen uhrina ja yleisesti aika fiksuna maana Suomi olisi mitä mainioin paikka aloittaa pohdiskelu siitä, mitä uutta ja kaunista joulun aika voisi vielä olla. Niin kauan kun muutoksessa avataan enemmän ovia kuin suljetaan, voisimme saada valoisista ajatuksista jopa uuden vientituotteen.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kirjoitin erääseen uutiskommenttiin miten joulunajan stressi, huoli maapallosta ja kaamosmasennus on ikävä yhdistelmä. Moni tuupertuu tämän alle, mutta aihe sentään nousee nyt esille. Murhe on ikävä, mutta se voi olla myös mahdollisuus. Joulu on juhlana muuttanut muotoaan monesti, mikä olisi seuraava muutos?

Tietoisuutta ja tekemistä

En näe mitään ristiriitaa kristinuskon sanoman kanssa, vaikkei se meistä kaikkia koskekaan. Uskontomme on osoittanut kykyä mukautumiseen, mutta perussanoma valosta ja toivosta pimeyden keskellä on aivan erinomainen. Se ei myöskään tungeksi päälle, kun joukossamme on heitä joita kristinuskon sanoma ei koske. Olkoon se siellä, kaikkien saatavilla, mutta ei kenellekään pakkosyötettynä. On hyvä muistaa, että valo kaamoksen keskellä piristää myös ateisteja, juutalaisia, muslimeja ja monia muitakin.

On myös turha kuvitella että markkinat mihinkään katoaisivat, mutta asenne ostamiseen voisi muuttua. Ajatus tiedostavan ostamisen joulukuusta voisi olla harkinnan arvoinen. Käytännössä siis pysähdyt ja keskustelet itsesi kanssa entistä tarkemmin ennen jokaista hankintaa. Pohtisit tuotetta, sen elinkaarta, sen saajaa, tunteita lahjoittajalla ja lahjan saajalla, vaihtoehtoja sun muuta. On kaukaista utopiaa kuvitella että noin vain turhasta ostamisesta luopuisimme, mutta voisimme tehdä ostamisesta harkitumman rituaalin. Näin ollen se yksi harkittu, pohdittu ostos tarkoittaisi ihmiselle enemmän kuin ne sata rutiinishoppailuun unohtuvaa hankintaa tänä päivänä. Periaate on siis vanha tuttu: laatu, ei määrä.

Yksinäisyyden hoidon on oltava valon uuden juhlakauden ytimessä. Suomessa tämä haaste on mitä suurin. Pitäisi kehittää aivan uutta yhteistä tekemistä, avoimia ovia, uudenlaisia tapaamisia, kokoontumisia, keskusteluja. Muotoja pitää olla monia, niin lasten tapahtumia, sinkkujen kohtaamisia, poliittista debatointia, musiikkia ja vaikka mitä. Kaamosmasennuksen hoitoon voisivat niin yhdistykset kuin yrityksetkin tarjota tutustumisia monenlaiseen toimintaan, mahdollisuuksia ihmisille löytää itsensä uudestaan tai etsiä uutta sisältöä elämäänsä. Joulun kaudesta tulisi siis eräänlainen näyteikkuna niin epäkaupalliselle kuin kaupalliselle tekemisellekin. Tällä hetkellä joulukuussa tapahtumien määrä on kovin pieni kun ajatellaan että ihmiset haluavat olla kotona. Tämän ajatuksen voisi haastaa.

Perinteillekin on paikkansa

Kaikkea ei tietenkään pidä unohtaa. Hyväntekeväisyys sopii kauteen erinomaisesti, kuten myös hiljentyminen ja rauhoittuminen sitä haluaville. Lahjojen antamisessa kohtuudella ei tarvitse olla mitään vikaa ja suuntaus aineettomiin lahjoihin on joka tapauksessa voimissaan. Kukaan ei voi pakottaa joulua muuttamaan, eikä pidäkään. Viisautta on kuitenkin katsoa elämän nykypäivää, ihmisten kaipuuta ja tarpeita, etsien niistä tapaa mukautua nykypäivän haasteisiin.

Joulupukin kotimaana, kaamosmasennuksen uhrina ja yleisesti aika fiksuna maana Suomi olisi mitä mainioin paikka aloittaa pohdiskelu siitä, mitä uutta ja kaunista joulun aika voisi vielä olla. Niin kauan kun muutoksessa avataan enemmän ovia kuin suljetaan, voisimme saada valoisista ajatuksista jopa uuden vientituotteen.

]]>
2 http://vekotin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/266325-mista-uusi-sanoma-valon-juhlalle#comments Joulu Kansanterveys Mielenterveys Sat, 22 Dec 2018 17:00:00 +0000 Kyuu Eturautti http://vekotin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/266325-mista-uusi-sanoma-valon-juhlalle
Rokotevelvollisuudesta käynnistettävä viipymättä selvitys  http://sarisarkomaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265241-rokotevelvollisuudesta-kaynnistettava-viipymatta-selvitys <p>Rokotekattavuuden notkahdukset ja ilmaantuneet tuhkarokkotapaukset ovat hälyttäviä viestejä.&nbsp;Odottelu voi tulla kalliiksi. Kyse on rokottamattoman lapsen hengestä, mutta myös naapurin lapsista sekä koko kansanterveydestä. Kiritän peruspalveluministeri&nbsp;Annika Saarikkoa käynnistämään viipymättä selvityksen toimista, joilla rokotekattavuus voidaan maassamme turvata.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Olen ehdottanut harkittavaksi rokotevelvollisuutta.&nbsp;Rokotevelvollisuus on hyvä olla osa selvitystä. Onhan maassamme jo oppivelvollisuus. Käytännössä on myös neuvolavelvollisuus, koska ilman neuvolakäyntejä ei saa äitiysavustusta eikä äitiysrahaa. Neuvolavelvollisuus on varmasti ollut merkityksellinen neuvolakäyntien kattavuuteen. Oppivelvollisuus on ollut koko väestömme koulutuksen sivistyksen perusta.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Kannustan ministeriä myös vaikuttaviin toimiin, joilla kehitetään neuvolajärjestelmäämme tiiviissä yhteistyössä terveydenhuollon ammattilaisten kanssa. Tärkein työ rokotemyöntyvyyden rakentamisessa tehdään ennen lapsen syntymää erityisesti äitiysneuvolassa. Neuvolan on otettava vahvasti mukaan isät ja äidit. On tärkeää, että neuvolamme tukevat perheitä vanhemmuudessa ja lapsen terveyden edistämisessä&nbsp;nykyistä paremmin.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><br />Julkisen vallan on perustuslain mukaan edistettävä väestön terveyttä ja rokotekattavuuden varmistaminen on keskeinen osa tätä tehtävää. Kun MPR-rokotukset aloitettiin vuonna 1982, Suomessa todettiin vuosittain keskimäärin 53&thinsp;000 tuhkarokko-, 37&thinsp;000 sikotauti- ja 27&thinsp;000 vihurirokkotapausta. Nyt nämä taudit ovat miltei tyystin hävinneet, samoin kurkkumätä ja polio.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Riittävän kattava rokottaminen suojelee sairastumiselta heitä, jotka jäävät syystä tai toisesta rokottamatta, ja niitä, joihin rokote ei tehoa täydellisesti. Vuosittain&nbsp;tuhatkunta lasta jää ilman riittävää suojausta. Näin taudille alttiita kertyy lisää vuosittain. Yksikin rokottamaton aiheuttaa vaaran muille.&nbsp;Kun tarpeeksi moni jättää rokotukset ottamatta, laumasuoja murenee ja taudit palaavat.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Suomen lasten terveys on rakennettu kovalla työllä. Se ei ole itsestään selvyys. Myös nykyvanhempien on tehtävä osuutensa. Lasten rokottaminen on vanhempien vastuuta mutta myös lähimmäisen rakkautta.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Sari Sarkomaa</p><p>helsinkiläinen kansanedustaja</p><p>terveydenhuollon maisteri</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Rokotekattavuuden notkahdukset ja ilmaantuneet tuhkarokkotapaukset ovat hälyttäviä viestejä. Odottelu voi tulla kalliiksi. Kyse on rokottamattoman lapsen hengestä, mutta myös naapurin lapsista sekä koko kansanterveydestä. Kiritän peruspalveluministeri Annika Saarikkoa käynnistämään viipymättä selvityksen toimista, joilla rokotekattavuus voidaan maassamme turvata. 

 

Olen ehdottanut harkittavaksi rokotevelvollisuutta. Rokotevelvollisuus on hyvä olla osa selvitystä. Onhan maassamme jo oppivelvollisuus. Käytännössä on myös neuvolavelvollisuus, koska ilman neuvolakäyntejä ei saa äitiysavustusta eikä äitiysrahaa. Neuvolavelvollisuus on varmasti ollut merkityksellinen neuvolakäyntien kattavuuteen. Oppivelvollisuus on ollut koko väestömme koulutuksen sivistyksen perusta. 

 

Kannustan ministeriä myös vaikuttaviin toimiin, joilla kehitetään neuvolajärjestelmäämme tiiviissä yhteistyössä terveydenhuollon ammattilaisten kanssa. Tärkein työ rokotemyöntyvyyden rakentamisessa tehdään ennen lapsen syntymää erityisesti äitiysneuvolassa. Neuvolan on otettava vahvasti mukaan isät ja äidit. On tärkeää, että neuvolamme tukevat perheitä vanhemmuudessa ja lapsen terveyden edistämisessä nykyistä paremmin. 

 


Julkisen vallan on perustuslain mukaan edistettävä väestön terveyttä ja rokotekattavuuden varmistaminen on keskeinen osa tätä tehtävää. Kun MPR-rokotukset aloitettiin vuonna 1982, Suomessa todettiin vuosittain keskimäärin 53 000 tuhkarokko-, 37 000 sikotauti- ja 27 000 vihurirokkotapausta. Nyt nämä taudit ovat miltei tyystin hävinneet, samoin kurkkumätä ja polio. 

 

Riittävän kattava rokottaminen suojelee sairastumiselta heitä, jotka jäävät syystä tai toisesta rokottamatta, ja niitä, joihin rokote ei tehoa täydellisesti. Vuosittain tuhatkunta lasta jää ilman riittävää suojausta. Näin taudille alttiita kertyy lisää vuosittain. Yksikin rokottamaton aiheuttaa vaaran muille. Kun tarpeeksi moni jättää rokotukset ottamatta, laumasuoja murenee ja taudit palaavat. 

 

Suomen lasten terveys on rakennettu kovalla työllä. Se ei ole itsestään selvyys. Myös nykyvanhempien on tehtävä osuutensa. Lasten rokottaminen on vanhempien vastuuta mutta myös lähimmäisen rakkautta. 

 

Sari Sarkomaa

helsinkiläinen kansanedustaja

terveydenhuollon maisteri

]]>
10 http://sarisarkomaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265241-rokotevelvollisuudesta-kaynnistettava-viipymatta-selvitys#comments Kansanterveys Rokotekattavuus Rokotevelvollisuus Terveyden edistäminen Wed, 05 Dec 2018 12:00:38 +0000 Sari Sarkomaa http://sarisarkomaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265241-rokotevelvollisuudesta-kaynnistettava-viipymatta-selvitys
Haittavero punaiselle lihalle http://juliuslaurilehtinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263875-haittavero-punaiselle-lihalle <p>Syksyn mittaan on keskusteltu jälleen ilmastonmuutoksesta. IPCC:n suhteellisen negatiivissävytteisin raportin julkistamisen myötä paljon energiaa on keskitetty kysymykseen siitä, miten saastuttamista voitaisiin vähentää.</p><p>Aiemmin lokakuussa <a href="http://juliuslaurilehtinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262229-paastojen-vertailua-yksilo-vai-valtiotaso">kirjoitin </a>siitä, pitäisikö päästöjä tarkastella yksilöiden vai valtioiden näkökulmasta. Johtopäätöksenä toimi, että ehdottomasti yksilötasolla. Kaikki muu on jokseenkin turhanpäiväistä vastuunvälttelyä ja feel-good -kiertelyä. </p><p>Lihansyönti <a href="http://www.europarl.europa.eu/climatechange/doc/FAO%20report%20executive%20summary.pdf">muodostaa </a>tutkimuksesta hieman riippuen noin viitisentoista prosenttia kaikista päästöistä. Tässä ei tietenkään ole mukana esimerkiksi punaisen lihan <a href="https://www.theguardian.com/news/datablog/2013/jan/10/how-much-water-food-production-waste">suorastaan absurdia vedenkulutusta</a> tai muita ympäristöhaittoja. Erään <a href="https://www.nature.com/articles/s41586-018-0594-0.epdf?referrer_access_token=47rEOLrbC5HHxixJe8Gl6NRgN0jAjWel9jnR3ZoTv0M2ZckU8PFAjFp2beHrcOXhHVPwiboHFjCLaVoEktOYmoxPbRqhlbGhW5xXW8uf9x-tzFRt_Nj-wDtRmStrxH6KFMYNXU3k4kcnBObsJZ7hx_6jxjQHE4ib6dwcvUNQgj-lZ2yraZU2iarwmKdNa127Xaa1HFVMX9OYU51hCZEjEMuHcgyoP9ZAnUxHu0rTy8A%3D&amp;tracking_referrer=www.bbc.com">tutkimuksen</a> mukaan nykyisellä kurssilla lihantuotanto tulisi ilman muutosta kurssiin olemaan vielä keskeisemmässä roolissa suurempana saastuttajana tulevaisuudessa. Lihansyönnin vähentäminen olisikin, loogisesti, järkevää ilmaston ja ympäristön kannalta.</p><p>Jos ilmaston ja yhteisen hyvän eteen toimiminen kuulostaa liian epäitsekkäältä, on olemassa toinen ja lähemmäs osuva peruste punaisen lihan kulutuksen vähentämiselle. Maailman terveysjärjestö <a href="https://www.bbc.com/news/health-34615621">raportoi </a>muutamia vuosia sitten näyttävästi punaisen lihan lisäävän riskiä sairastua syöpään, erityisesti pekonin, makkaroiden ja muiden prosessoitujen tuotteiden osalta. Aggregaattitasolla lihankulutuksen vähentäminen tuo myös kansantaloudelle säästöjä vähentyneiden terveydenhoitokulujen myötä, BBC <a href="https://www.bbc.com/news/uk-46122227">uutisoi</a>.</p><p>Punaisen lihan kulutusta vähentämällä hyötyy siis paitsi ilmasto, myös oma terveys.</p><p>Miten lähes kaikille osapuolille haitallista lihankulutusta tulisi sitten lähteä suitsimaan? Itse suosin markkinamekaniikan valjastamista hyötykäyttöön silloin kuin se on mahdollista ja järkevää. Markkinalogiikka on hyvä renki, mutta huono isäntä.</p><p>Lihankulutus on asia, johon voi omalla toiminnalla vaikuttaa suhteellisen kitkattomasti. Verrattuna esimerkiksi energiantuotannon muotoihin, joihin yksilö voi vaikuttaa vain välillisesti äänestämällä, ruokavalion muokkaaminen onnistuu jokaisella kaupassakäynnillä erilaisen kulutuspäätöksen tekemällä.</p><p>Kulutuspäätöksen tekemistä haluttuun suuntaan voidaan totta kai vaikuttaa valtiotasolla. Nykyisellään lihantuotanto nauttii huomattavaa valtiontukea maataloustukien muodossa. Jos kyseiset tuet poistuisivat, olisi kaupassa se porsaankyljys tai kotimainen jauheliha kalliimpaa ja näin sen kulutus vähäisempää.&nbsp;</p><p>Toinen, kenties vähemmän kotimaisille tuottajille haitallinen keino olisi asetta punaiselle lihalle haittavero. Kyeistä mekanismia käytetään jo esimerkiksi tupakan ja alkoholin yhteydessä, perusteena näiden katsotaan olevan kansanterveydellisesti haitallisia tuotteita ja siksi niiden kulutusta tulee pyrkiä ehkäisemään. Täysin sama peruste soveltuu myös punaisen lihan haittaverotukseen sillä poikkeuksella, että kansanterveyden lisäksi se on haitallista myös ilmastolle.</p><p>Haittaveron asettamisen myötä punaisen lihan kulutus vähentyisi. Samalla vaihtoehtoisten ja vähempipäästöisten proteiininlähteiden kulutus lisääntyisi, mikä olisi niin kansanterveyden kuin ilmastonmuutoksen vastaisen kamppailun näkökulmasta hyvä asia. Bonuksena haittaverolla kerätyt tuotot voisi ohjata säilyvän kulutuksen haittojen minimoimiseen, tai muuhun vastaavaan.</p><p>Yksinään moinen askel ei tietenkään ilmastoa pelasta, lisätoimia tarvitaan. Nähdäkseni punaisen lihan haittaverotus olisi kuitenkin toimi, joka hyödyttäisi oikeastaan kaikkia. Se on rationaalinen tapa edesauttaa välttämätöntä ilmastonmuutoksen vastaista kamppailua samalla kun se edesauttaisi kansanterveyttä ja kartuttaisi valtion rahakirstuja. Kun vähennetään päästöjä kivuttomilla toimenpiteillä, vaaditaan kivullisia toimia vähemmän.</p><p>Kenelle voisi soittaa?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Syksyn mittaan on keskusteltu jälleen ilmastonmuutoksesta. IPCC:n suhteellisen negatiivissävytteisin raportin julkistamisen myötä paljon energiaa on keskitetty kysymykseen siitä, miten saastuttamista voitaisiin vähentää.

Aiemmin lokakuussa kirjoitin siitä, pitäisikö päästöjä tarkastella yksilöiden vai valtioiden näkökulmasta. Johtopäätöksenä toimi, että ehdottomasti yksilötasolla. Kaikki muu on jokseenkin turhanpäiväistä vastuunvälttelyä ja feel-good -kiertelyä.

Lihansyönti muodostaa tutkimuksesta hieman riippuen noin viitisentoista prosenttia kaikista päästöistä. Tässä ei tietenkään ole mukana esimerkiksi punaisen lihan suorastaan absurdia vedenkulutusta tai muita ympäristöhaittoja. Erään tutkimuksen mukaan nykyisellä kurssilla lihantuotanto tulisi ilman muutosta kurssiin olemaan vielä keskeisemmässä roolissa suurempana saastuttajana tulevaisuudessa. Lihansyönnin vähentäminen olisikin, loogisesti, järkevää ilmaston ja ympäristön kannalta.

Jos ilmaston ja yhteisen hyvän eteen toimiminen kuulostaa liian epäitsekkäältä, on olemassa toinen ja lähemmäs osuva peruste punaisen lihan kulutuksen vähentämiselle. Maailman terveysjärjestö raportoi muutamia vuosia sitten näyttävästi punaisen lihan lisäävän riskiä sairastua syöpään, erityisesti pekonin, makkaroiden ja muiden prosessoitujen tuotteiden osalta. Aggregaattitasolla lihankulutuksen vähentäminen tuo myös kansantaloudelle säästöjä vähentyneiden terveydenhoitokulujen myötä, BBC uutisoi.

Punaisen lihan kulutusta vähentämällä hyötyy siis paitsi ilmasto, myös oma terveys.

Miten lähes kaikille osapuolille haitallista lihankulutusta tulisi sitten lähteä suitsimaan? Itse suosin markkinamekaniikan valjastamista hyötykäyttöön silloin kuin se on mahdollista ja järkevää. Markkinalogiikka on hyvä renki, mutta huono isäntä.

Lihankulutus on asia, johon voi omalla toiminnalla vaikuttaa suhteellisen kitkattomasti. Verrattuna esimerkiksi energiantuotannon muotoihin, joihin yksilö voi vaikuttaa vain välillisesti äänestämällä, ruokavalion muokkaaminen onnistuu jokaisella kaupassakäynnillä erilaisen kulutuspäätöksen tekemällä.

Kulutuspäätöksen tekemistä haluttuun suuntaan voidaan totta kai vaikuttaa valtiotasolla. Nykyisellään lihantuotanto nauttii huomattavaa valtiontukea maataloustukien muodossa. Jos kyseiset tuet poistuisivat, olisi kaupassa se porsaankyljys tai kotimainen jauheliha kalliimpaa ja näin sen kulutus vähäisempää. 

Toinen, kenties vähemmän kotimaisille tuottajille haitallinen keino olisi asetta punaiselle lihalle haittavero. Kyeistä mekanismia käytetään jo esimerkiksi tupakan ja alkoholin yhteydessä, perusteena näiden katsotaan olevan kansanterveydellisesti haitallisia tuotteita ja siksi niiden kulutusta tulee pyrkiä ehkäisemään. Täysin sama peruste soveltuu myös punaisen lihan haittaverotukseen sillä poikkeuksella, että kansanterveyden lisäksi se on haitallista myös ilmastolle.

Haittaveron asettamisen myötä punaisen lihan kulutus vähentyisi. Samalla vaihtoehtoisten ja vähempipäästöisten proteiininlähteiden kulutus lisääntyisi, mikä olisi niin kansanterveyden kuin ilmastonmuutoksen vastaisen kamppailun näkökulmasta hyvä asia. Bonuksena haittaverolla kerätyt tuotot voisi ohjata säilyvän kulutuksen haittojen minimoimiseen, tai muuhun vastaavaan.

Yksinään moinen askel ei tietenkään ilmastoa pelasta, lisätoimia tarvitaan. Nähdäkseni punaisen lihan haittaverotus olisi kuitenkin toimi, joka hyödyttäisi oikeastaan kaikkia. Se on rationaalinen tapa edesauttaa välttämätöntä ilmastonmuutoksen vastaista kamppailua samalla kun se edesauttaisi kansanterveyttä ja kartuttaisi valtion rahakirstuja. Kun vähennetään päästöjä kivuttomilla toimenpiteillä, vaaditaan kivullisia toimia vähemmän.

Kenelle voisi soittaa?

]]>
9 http://juliuslaurilehtinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263875-haittavero-punaiselle-lihalle#comments Ilmastonmuutos Kansanterveys Lihansyönti Markkinatalous Fri, 09 Nov 2018 08:00:00 +0000 Julius Lehtinen http://juliuslaurilehtinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263875-haittavero-punaiselle-lihalle
Sosiaali- ja terveysministeriön etämyynnin kielto ei palvele kansanterveyttä http://jussimakipelto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263255-sosiaali-ja-terveysministerion-etamyynnin-kielto-ei-palvele-kansanterveytta <p>Sosiaali- ja terveysministeriössä (STM) on käynnissä eriskummallinen hanke kieltää alkoholituotteiden etämyynti Suomeen. Etämyynti on Euroopan Unionin jäsenmaiden keskenään sopima tapa tehdä rajat ylittävää kauppaa tuotteilla, joista peritään valmistusveroa. Etämyynnissä myyjä maksaa valmistusverot ostajan kotimaahan. <a href="http://ec.europa.eu/growth/tools-databases/tris/fi/search/?trisaction=search.detail&amp;year=2018&amp;num=324">STM on ilmoittanut Euroopan komissiolle</a> kieltävänsä etämyynnin, mutta laajentavansa tämän tilalle Alkon verkkokauppaa siten, että jokainen alkoholijuomien tuottaja ja myyjä voi listata tuotteensa Alkon verkkokauppaan ja markkinoida tuotteitaan Suomessa. <a href="https://stm.fi/documents/1271139/7849669/Komission+lausunto+alkoholin+etämyynnistä+suomeksi.pdf/42a2bcab-e398-4fad-9da1-299d016ef437/Komission+lausunto+alkoholin+etämyynnistä+suomeksi.pdf.pdf">Komissio toteaa vastauksessaan</a>, että STM:n esittämät perustelut etämyynnin kieltämiseksi eivät ole uskottavia, tarpeellisia eikä kohtuullisia. Lisäksi komissio pyytää lisätietoja Alkon kaavaillusta laajennuksesta.&nbsp;</p> <p>Komission kanta etämyynnin kieltämisen suhteen on selvä, mutta ajatellaanpa kuitenkin mitä seuraisi, jos STM:n ehdottama hanke menisi läpi. Alkoholikulutusta ja hankintakanavia tilastoiva Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ei tilastoi etämyynnin osuutta, koska etämyynti on THL:n kyselyssä liian harvinainen alkoholijuomien ostotapa. Ruotsissa etämyynti on ollut arkea kymmenen vuotta, ja siellä sen osuus alkoholimyynnistä on prosentti. Oletetaan, että luku olisi sama myös Suomessa. Alkon osuus myynnistä on noin kolmasosa. Pääsääntöisesti etämyynnin hyödyntäminen vaatii vieraan kielen taitoa, kun taas Alko palvelee kotimaisilla kielillä ja verkkokaupassa on myös chat-asiakaspalvelu. Mitä tapahtuisi alkoholin saatavuudelle, kun kaikki tuottajat ja myyjät saisivat vapaasti listata tuotteensa Suomen parhaaksi valittuun verkkokauppaan?&nbsp;</p> <p>Alkoholituotteita olisi paljon enemmän saatavilla Suomen suosituimmassa alkoholikaupassa. Etämyynti jakaantuu monen pienen toimijan kesken, mutta Alkon verkkokauppaan keskitettynä myyjät tavoittaisivat moninkymmenkertaisen määrän asiakkaita. Samat tuotteet kuuluvat monen myyjän valikoimaan ja Alkon verkkokaupassa ainoa tapa erottua on tuotteen hinta. Kuluttaja valitsee sen myyjän, joka on saanut tuotteen hinnasta viilattua viimeisenkin ylimääräisen sentin pois. Tiedossa olisi rajua hintakilpailua. Nyt Alko ei salli hintakilpailua, sillä samaa tuotetta ei voi myydä useampi myyjä. STM:n ehdotuksessa tämä rajoitus poistuisi. Myyjät voisivat kilpailla myös suomalaisiin kohdennetulla alkoholimarkkinoinnilla, kuten STM:n ilmoituksessaan avoimesti toteaa.&nbsp;</p> <p>Edistäisivätkö alkoholituotteiden laajempi saatavuus, kielimuurin poistaminen, hintakilpailu ja markkinointi kansanterveyttä? No eivät todellakaan.&nbsp;</p> <p>Ilmeisesti pelko Alkon aseman murenemisesta on nyt niin vahva, että STM:n on valmis ottamaan riskejä jopa kansanterveyden suhteen Alkon aseman suojelemiseksi. Mitä suurempi Alkon osuus myydystä alkoholista on, sitä helpompi sen on torjua vaatimukset viinien tuomisesta ruokakauppaan. Nopein tapa nostaa Alkon markkinaosuutta on parantaa alkoholin saatavuutta Alkossa ja heikentää sitä muissa alkoholinmyyntikanavissa. Ja juuri näin STM on päättänyt toimia tavoitellessaan etämyynnin kieltämistä, mutta samalla ohjaamalla kaikki alkoholituottajat ja myyjät Alkon verkkokauppaan.&nbsp;&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Sosiaali- ja terveysministeriössä (STM) on käynnissä eriskummallinen hanke kieltää alkoholituotteiden etämyynti Suomeen. Etämyynti on Euroopan Unionin jäsenmaiden keskenään sopima tapa tehdä rajat ylittävää kauppaa tuotteilla, joista peritään valmistusveroa. Etämyynnissä myyjä maksaa valmistusverot ostajan kotimaahan. STM on ilmoittanut Euroopan komissiolle kieltävänsä etämyynnin, mutta laajentavansa tämän tilalle Alkon verkkokauppaa siten, että jokainen alkoholijuomien tuottaja ja myyjä voi listata tuotteensa Alkon verkkokauppaan ja markkinoida tuotteitaan Suomessa. Komissio toteaa vastauksessaan, että STM:n esittämät perustelut etämyynnin kieltämiseksi eivät ole uskottavia, tarpeellisia eikä kohtuullisia. Lisäksi komissio pyytää lisätietoja Alkon kaavaillusta laajennuksesta. 

Komission kanta etämyynnin kieltämisen suhteen on selvä, mutta ajatellaanpa kuitenkin mitä seuraisi, jos STM:n ehdottama hanke menisi läpi. Alkoholikulutusta ja hankintakanavia tilastoiva Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ei tilastoi etämyynnin osuutta, koska etämyynti on THL:n kyselyssä liian harvinainen alkoholijuomien ostotapa. Ruotsissa etämyynti on ollut arkea kymmenen vuotta, ja siellä sen osuus alkoholimyynnistä on prosentti. Oletetaan, että luku olisi sama myös Suomessa. Alkon osuus myynnistä on noin kolmasosa. Pääsääntöisesti etämyynnin hyödyntäminen vaatii vieraan kielen taitoa, kun taas Alko palvelee kotimaisilla kielillä ja verkkokaupassa on myös chat-asiakaspalvelu. Mitä tapahtuisi alkoholin saatavuudelle, kun kaikki tuottajat ja myyjät saisivat vapaasti listata tuotteensa Suomen parhaaksi valittuun verkkokauppaan? 

Alkoholituotteita olisi paljon enemmän saatavilla Suomen suosituimmassa alkoholikaupassa. Etämyynti jakaantuu monen pienen toimijan kesken, mutta Alkon verkkokauppaan keskitettynä myyjät tavoittaisivat moninkymmenkertaisen määrän asiakkaita. Samat tuotteet kuuluvat monen myyjän valikoimaan ja Alkon verkkokaupassa ainoa tapa erottua on tuotteen hinta. Kuluttaja valitsee sen myyjän, joka on saanut tuotteen hinnasta viilattua viimeisenkin ylimääräisen sentin pois. Tiedossa olisi rajua hintakilpailua. Nyt Alko ei salli hintakilpailua, sillä samaa tuotetta ei voi myydä useampi myyjä. STM:n ehdotuksessa tämä rajoitus poistuisi. Myyjät voisivat kilpailla myös suomalaisiin kohdennetulla alkoholimarkkinoinnilla, kuten STM:n ilmoituksessaan avoimesti toteaa. 

Edistäisivätkö alkoholituotteiden laajempi saatavuus, kielimuurin poistaminen, hintakilpailu ja markkinointi kansanterveyttä? No eivät todellakaan. 

Ilmeisesti pelko Alkon aseman murenemisesta on nyt niin vahva, että STM:n on valmis ottamaan riskejä jopa kansanterveyden suhteen Alkon aseman suojelemiseksi. Mitä suurempi Alkon osuus myydystä alkoholista on, sitä helpompi sen on torjua vaatimukset viinien tuomisesta ruokakauppaan. Nopein tapa nostaa Alkon markkinaosuutta on parantaa alkoholin saatavuutta Alkossa ja heikentää sitä muissa alkoholinmyyntikanavissa. Ja juuri näin STM on päättänyt toimia tavoitellessaan etämyynnin kieltämistä, mutta samalla ohjaamalla kaikki alkoholituottajat ja myyjät Alkon verkkokauppaan.  

]]>
1 http://jussimakipelto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263255-sosiaali-ja-terveysministerion-etamyynnin-kielto-ei-palvele-kansanterveytta#comments Alko Alkoholi Etämyynti Kansanterveys Sosiaali- ja terveysministeriö Sun, 28 Oct 2018 06:55:59 +0000 Jussi Mäkipelto http://jussimakipelto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263255-sosiaali-ja-terveysministerion-etamyynnin-kielto-ei-palvele-kansanterveytta
Lääkkeeksi luontoa http://havirtain.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263093-laakkeeksi-luontoa <p>Skotlannissa lääkärit määräävät luontoa lääkkeeksi. Resepti voi olla erilaisia aktiviteetteja luonnossa: luonnonkukkien piirtämistä, aaltojen ja pilvien katselemista, vaeltelua, luonnonmateriaaleista askartelua, valokuvaamista. Luonto on pilleriä parempi.</p><p>Porvoon alueella <a href="http://facebook.com/oivallusvaara">Oivallusvaara</a> tarjoaa metsävastaanottoja: luontokävelyjä ryhmässä lääkärin kanssa. Luontolähtöisten ja eläinavusteisten <a href="http://www.terapiahuonetahdet.fi/en/laakkeena-luonto-ekoterapeuttisia-sovelluksia/">terapioiden</a> vaikuttavuudesta saadaan koko ajan lisää tietoa. Ihminen on enemmän läsnä emotionaalisesti ja kokee toisenlaista yhteyttä.</p><p>Nämä ovat kovia faktoja, joilla on suoraan vaikutusta kansanterveyteen, elinikään ja terveydenhoidon kustannuksiin. Puhutaan stressin lievittymisestä, sydän- ja verisuonitautien vähenemisestä, verenpaineen laskusta, immuniteetin paranemisesta.</p><p>Mielenterveyden kivijalka on simppeli: Miten nukut? Miten syöt? Miten liikut? Kun teet elämäntaparemontin ja huomaat sen vaikutukset parissa viikossa, syntyy hyvän kierre. Tulee tunne elämänhallinnasta. Voi itse vaikuttaa hyvinvointiinsa.</p><p>Terapiassa tätä kutsutaan minätoimijuudeksi. Se on vastakohta uhriutumiselle.&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Skotlannissa lääkärit määräävät luontoa lääkkeeksi. Resepti voi olla erilaisia aktiviteetteja luonnossa: luonnonkukkien piirtämistä, aaltojen ja pilvien katselemista, vaeltelua, luonnonmateriaaleista askartelua, valokuvaamista. Luonto on pilleriä parempi.

Porvoon alueella Oivallusvaara tarjoaa metsävastaanottoja: luontokävelyjä ryhmässä lääkärin kanssa. Luontolähtöisten ja eläinavusteisten terapioiden vaikuttavuudesta saadaan koko ajan lisää tietoa. Ihminen on enemmän läsnä emotionaalisesti ja kokee toisenlaista yhteyttä.

Nämä ovat kovia faktoja, joilla on suoraan vaikutusta kansanterveyteen, elinikään ja terveydenhoidon kustannuksiin. Puhutaan stressin lievittymisestä, sydän- ja verisuonitautien vähenemisestä, verenpaineen laskusta, immuniteetin paranemisesta.

Mielenterveyden kivijalka on simppeli: Miten nukut? Miten syöt? Miten liikut? Kun teet elämäntaparemontin ja huomaat sen vaikutukset parissa viikossa, syntyy hyvän kierre. Tulee tunne elämänhallinnasta. Voi itse vaikuttaa hyvinvointiinsa.

Terapiassa tätä kutsutaan minätoimijuudeksi. Se on vastakohta uhriutumiselle. 

]]>
5 http://havirtain.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263093-laakkeeksi-luontoa#comments Kansanterveys Luonto Stressi Terapia Wed, 24 Oct 2018 16:23:51 +0000 Harri Virtanen http://havirtain.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263093-laakkeeksi-luontoa
Kylmää kyytiä syöpäsairaille - tutkimusrahat kohta nollassa http://kaunaherra.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262420-kylmaa-kyytia-syopasairaille-tutkimusrahat-kohta-nollassa <p>Tämä vuosituhat ja erityisesti kulumassa oleva vuosikymmen ovat olleet synkkää aikaa suomalaiselle syöpätutkimukselle. Tutkimusrahat ovat tällä menolla kohta nollissa eikä järkeviä hoitoja saada kehitettyä. Todella kylmää ajattelua päättäjiltä.</p><p><a href="http://Vielä 2000-luvun alussa valtio tuki yliopistosairaaloita yli 70 miljoonalla. Kymmenen vuotta sitten tuki oli vajaat 50 miljoonaa. Viime vuonna se oli 15 miljoonaa. Syöpätutkimusta rahoitetaan myös lahjoitusvaroin.">&quot;Vielä 2000-luvun alussa valtio tuki yliopistosairaaloita yli 70 miljoonalla. Kymmenen vuotta sitten tuki oli vajaat 50 miljoonaa. Viime vuonna se oli 15 miljoonaa.&quot;</a></p><p>Aina välillä näkee lausuntoja siitä kuinka ollaan huolissaan aivovuodosta. Ainakin syöpätutkimuksen osalta se on täysin itse aiheutettua. Suomessa tutkimuksen määrä vastaa entisen itäblokin maiden tasoa. Ero on siinä, että Suomessa ollaan tulossa alaspäin, muualla ollaan nousussa. Toiset pohjoismaat ovat Suomeen verrattuna aivan omassa luokassaan.</p><p>Juha Sipilän hallitus voisi antaa tiedonannon myös maamme syöpätutkimuksen rahoituksesta ja tilasta.</p><p><a href="https://www.iltalehti.fi/syopa/39fbffe9-7a73-4397-9797-64543ee9cc5f_sy.shtml">https://www.iltalehti.fi/syopa/39fbffe9-7a73-4397-9797-64543ee9cc5f_sy.shtml</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tämä vuosituhat ja erityisesti kulumassa oleva vuosikymmen ovat olleet synkkää aikaa suomalaiselle syöpätutkimukselle. Tutkimusrahat ovat tällä menolla kohta nollissa eikä järkeviä hoitoja saada kehitettyä. Todella kylmää ajattelua päättäjiltä.

"Vielä 2000-luvun alussa valtio tuki yliopistosairaaloita yli 70 miljoonalla. Kymmenen vuotta sitten tuki oli vajaat 50 miljoonaa. Viime vuonna se oli 15 miljoonaa."

Aina välillä näkee lausuntoja siitä kuinka ollaan huolissaan aivovuodosta. Ainakin syöpätutkimuksen osalta se on täysin itse aiheutettua. Suomessa tutkimuksen määrä vastaa entisen itäblokin maiden tasoa. Ero on siinä, että Suomessa ollaan tulossa alaspäin, muualla ollaan nousussa. Toiset pohjoismaat ovat Suomeen verrattuna aivan omassa luokassaan.

Juha Sipilän hallitus voisi antaa tiedonannon myös maamme syöpätutkimuksen rahoituksesta ja tilasta.

https://www.iltalehti.fi/syopa/39fbffe9-7a73-4397-9797-64543ee9cc5f_sy.shtml

]]>
6 http://kaunaherra.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262420-kylmaa-kyytia-syopasairaille-tutkimusrahat-kohta-nollassa#comments Kansanterveys Syöpätutkimus Tutkimusrahoitus Fri, 12 Oct 2018 06:38:12 +0000 Tuure Piittinen http://kaunaherra.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262420-kylmaa-kyytia-syopasairaille-tutkimusrahat-kohta-nollassa
Melu vaikuttaa koko ihmisen kroppaan http://arojouni.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260851-melu-vaikuttaa-koko-ihmisen-kroppaan <p>Melututkimus on edennyt pelkästä kuulon suojelusta koko kehoa koskevan altistuksen tutkimiseen. Erityisesti ihmisen sydän altistuu pitkäaikaisaltistuksena melulle. Matalataajuinen melu on useinkin se vaarallisin melu, koska ihminen ei välttämättä kuule sitä.</p> <p>Alves-Pereira oli viime viikonloppuna pitämässä luentoa melusta johtuvien sairauksien tutkimuksista Ahlaisten koululla.</p> <a href="https://m.youtube.com/watch?t=242s&amp;v=dHPkBNaSnZE" title="https://m.youtube.com/watch?t=242s&amp;v=dHPkBNaSnZE">https://m.youtube.com/watch?t=242s&amp;v=dHPkBNaSnZE</a><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Melututkimus on edennyt pelkästä kuulon suojelusta koko kehoa koskevan altistuksen tutkimiseen. Erityisesti ihmisen sydän altistuu pitkäaikaisaltistuksena melulle. Matalataajuinen melu on useinkin se vaarallisin melu, koska ihminen ei välttämättä kuule sitä.

Alves-Pereira oli viime viikonloppuna pitämässä luentoa melusta johtuvien sairauksien tutkimuksista Ahlaisten koululla.

https://m.youtube.com/watch?t=242s&v=dHPkBNaSnZE ]]>
12 http://arojouni.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260851-melu-vaikuttaa-koko-ihmisen-kroppaan#comments Kansanterveys Melu Wed, 12 Sep 2018 05:35:37 +0000 Jouni Aro http://arojouni.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260851-melu-vaikuttaa-koko-ihmisen-kroppaan
Mitäpä jos verorahoilla ei ryypiskeltäisi? http://vekotin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260830-mitapa-jos-verorahoilla-ei-ryypiskeltaisi <p>Ajatus lähti <a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/258593-valtuutettu-janne-salonen-paheksui-kuntapaattajien-alko-laskua-potkut-tuli">viinalaskua kritisoineen päättäjän potkuista</a> liikkeelle. Rupesin tässä pohtimaan että onkohan mitään syitä miksi sinun ja minun verorahoilla ylipäänsä täytyy ruokkia valtakunnan pahinta terveysongelmaa? Avaan keskustelun, kuulen mieluusti perusteita suuntaan jos toiseenkin.</p><p><strong>Ehdotukseni kuuluu näin</strong></p><p>Ehdottaisin siis itse, että julkista sektoria kiellettäisiin kategorisesti käyttämästä rahaa alkoholitarjoiluun. Kyse ei ole anniskelun kiellosta - jos tilaisuudessa on soveliasta olla anniskelua, voisi kukin hankkia omaan piikkiinsä omat juomat. Tämä ei ole mitenkään harvinaista eri organisaatioissa, että vaikkapa firma maksaa sapuskat ja alkoholittomat, mutta viinakset pitää noutaa itse tiskiltä.</p><p>Tässä olisi periaatteellisena sanomana se, että mielestäni verorahoja pitää käyttää kansan hyväksi, ei haitaksi. Tasa-arvon puolesta taas puhuu se, että raittiit ihmiset tai kuskeina toimivat eivät olisi vastedes eriarvoisessa asemassa ryypiskelijöiden rinnalla.</p><p>Todennäköisesti vähän nokankoputtamista voisi tulla tiettyjen kansainvälisten delegaatioiden kanssa, kun tietyissä kohdin alkoholi mielletään osaksi kulttuuria ja diplomatiaa. Allekirjoitan näkemyksen ja miksei tästä voisi joustaa - mutta toisaalta, miksi pitäisi? Eikö Suomessa voida elää Suomen tavoin? Rohkenen jopa väittää että tekisimme maamme imagolle palveluksen tarjoamalla vaikkapa kuusenkerkkä-, herukanlehti-, tai tyrnipohjaisia alkoholittomia mestariteoksia ranskalaisen tusinaviinin sijaan. Suomalaisen luonnon maussa ei ole mitään hävettävää.</p><p><strong>Viisasten juoma</strong></p><p>En edelleenkään ole sitä mieltä että alkoholin täyskielto on minkään sortin realismia edes rajatummissa konteksteissa. Kyllä minäkin ajoittain Alkoon pennosiani kannan. On kuitenkin täysin eri asia sallia alkoholi kuin tehdä siitä julkisen sektorin tukema harrastus. Alkoholin perusteleminen palkitsemisena ei mielestäni kestä päivänvalon vilkahdustakaan.</p><p>Täten palaan alkuperäiseen kysymykseeni: onko mitään syytä juoda viinaa veronmaksajien rahoilla?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ajatus lähti viinalaskua kritisoineen päättäjän potkuista liikkeelle. Rupesin tässä pohtimaan että onkohan mitään syitä miksi sinun ja minun verorahoilla ylipäänsä täytyy ruokkia valtakunnan pahinta terveysongelmaa? Avaan keskustelun, kuulen mieluusti perusteita suuntaan jos toiseenkin.

Ehdotukseni kuuluu näin

Ehdottaisin siis itse, että julkista sektoria kiellettäisiin kategorisesti käyttämästä rahaa alkoholitarjoiluun. Kyse ei ole anniskelun kiellosta - jos tilaisuudessa on soveliasta olla anniskelua, voisi kukin hankkia omaan piikkiinsä omat juomat. Tämä ei ole mitenkään harvinaista eri organisaatioissa, että vaikkapa firma maksaa sapuskat ja alkoholittomat, mutta viinakset pitää noutaa itse tiskiltä.

Tässä olisi periaatteellisena sanomana se, että mielestäni verorahoja pitää käyttää kansan hyväksi, ei haitaksi. Tasa-arvon puolesta taas puhuu se, että raittiit ihmiset tai kuskeina toimivat eivät olisi vastedes eriarvoisessa asemassa ryypiskelijöiden rinnalla.

Todennäköisesti vähän nokankoputtamista voisi tulla tiettyjen kansainvälisten delegaatioiden kanssa, kun tietyissä kohdin alkoholi mielletään osaksi kulttuuria ja diplomatiaa. Allekirjoitan näkemyksen ja miksei tästä voisi joustaa - mutta toisaalta, miksi pitäisi? Eikö Suomessa voida elää Suomen tavoin? Rohkenen jopa väittää että tekisimme maamme imagolle palveluksen tarjoamalla vaikkapa kuusenkerkkä-, herukanlehti-, tai tyrnipohjaisia alkoholittomia mestariteoksia ranskalaisen tusinaviinin sijaan. Suomalaisen luonnon maussa ei ole mitään hävettävää.

Viisasten juoma

En edelleenkään ole sitä mieltä että alkoholin täyskielto on minkään sortin realismia edes rajatummissa konteksteissa. Kyllä minäkin ajoittain Alkoon pennosiani kannan. On kuitenkin täysin eri asia sallia alkoholi kuin tehdä siitä julkisen sektorin tukema harrastus. Alkoholin perusteleminen palkitsemisena ei mielestäni kestä päivänvalon vilkahdustakaan.

Täten palaan alkuperäiseen kysymykseeni: onko mitään syytä juoda viinaa veronmaksajien rahoilla?

]]>
23 http://vekotin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260830-mitapa-jos-verorahoilla-ei-ryypiskeltaisi#comments Alkoholipolitiikka Julkisen sektorin uudistaminen Kansanterveys Tue, 11 Sep 2018 16:07:21 +0000 Kyuu Eturautti http://vekotin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260830-mitapa-jos-verorahoilla-ei-ryypiskeltaisi
Mitä irtisanomissuojan heikennyksestä seuraa duunarille? http://nikuhinkka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260595-mita-irtisanomissuojan-heikennyksesta-seuraa-duunarille <p>Haluatko että sinä ja rakkaasi eläisitte jatkuvassa pelossa? Unohdetaan työllisyysprosentit, taloustutkimukset, uudet työpaikat ja valtapelit ja keskitytään ihan vain meihin ihmisiin. Siihen miltä meistä tuntuu ja miten me voimme. Turvallisuudentunne on kaikista tärkein perustarve ja näin ollen irtisanomissuojan heikentäminen uhkaa koko kansaa ja sen hyvinvointia. Kukaan ei ole niin korvaamaton, kuin kuvittelee olevansa - varsinkaan laman koittaessa. Irtisanomissuojan heikentäminen aiheuttaisi ennennäkemätöntä pahoinvointia työelämän rakennemuutoksessa kamppailevalle maalle lietsomalla epävarmuutta.</p><p>&nbsp;</p><p>Työoikeuden professori Koskinen lausui, että palkkatyö on lähentymässä yrittäjyyttä. Kuitenkaan ehkä vain alle viisitoista prosenttia meistä soveltuu oikeasti yrittäjiksi, joten voidaan olettaa, ettei hyvä yhteiskunta pakota valtaosaa yrittäjyyteen. Henkilöperusteisen irtisanomisen helpottaminen myös romuttaisi kaiken hyvän työn, mitä syrjinnän vähentämiseksi on viime vuosina tehty.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Mitä käytännössä tapahtuisi työpaikoilla?</strong></p><p>Ikuisen koeajan motivoimat duunarit pelkäävät ja tulevat sairaina töihin. Hetkellisesti. Lopulta sairaana töissä käynyt pelokas duunari sairastuu niin vakavasti, ettei oikeasti pääse enää ollenkaan töihin. Työnantaja ei työ- ja tasa-arvolainsäädännöstä tietoisena ilmaise tyytymättömyyttään suoraan, mutta aloittaa irtisanomisprosessin takaraivossaan. Pitkältä sairauslomalta palattuaan duunari myöhästyy töistä muutamia kertoja, koska liikenteessä oli yllätyksiä ja duunari saa varoituksen ilman omaa syytään. Takaraivoprosessin toisessa osassa duunari on saanut mahdottoman deadlinen ja/tai tulostavoitteen, jonka saavuttamatta jättämisestä seuraa toinen varoitus. Jos mahdollista, niin työnantaja arkistoi valmiiksi muutaman duunarin tekemään virheen tai valkoisen valheen.</p><p>Lopuksi työnantaja provosoi duunaria puolustautumaan ja ilmaisemaan jotain protestanttisen työetiikan vastaista, jotta saadaan lopullinen todistusaineisto &rdquo;luottamuspulasta ja yhteistyöhaluttomuudesta&rdquo;. Hiukan myöhemmin työnantaja antaa henkilöperusteisen irtisanomislapun ja se on siinä. Mitään todellista syytä ei vaadittu, koska valta on työnantajalla. Kiusaamisesta tuskin on riittäviä todisteita, eikä edes syrjintäolettamasta ole mitään hyötyä, koska varoitusten laillinen antaminen uudessa oikeuskäytännössä yleistyy ja helpottuu. End of story.</p><p>&nbsp;</p><p>Uusistakaan työpaikoista ei synny todellista lisäarvoa, jos niiden hintana ovat kansanterveyden heikentyminen, eriarvoistuminen ja dystooppinen kehityskulku. Työn ei pidä aina olla hauskaa, mutta ei myöskään pelkkää tuskaa. Haluatko rakkaidesi ja tulevien sukupolvien elävän pelossa? Tuskin, joten vastusta tätä uudistusta. Auta itseäsi, äläkä purnaa (tällä kertaa) ay-liikkestä. Voit esimerkiksi kertoa asiasta kansanedustajallesi, jakaa somessa heikennyksen vastustajien kannanottoja ja allekirjoittaa adressin <a href="https://www.adressit.com/irtisanomissuojan_heikentaminen" title="https://www.adressit.com/irtisanomissuojan_heikentaminen">https://www.adressit.com/irtisanomissuojan_heikentaminen</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Haluatko että sinä ja rakkaasi eläisitte jatkuvassa pelossa? Unohdetaan työllisyysprosentit, taloustutkimukset, uudet työpaikat ja valtapelit ja keskitytään ihan vain meihin ihmisiin. Siihen miltä meistä tuntuu ja miten me voimme. Turvallisuudentunne on kaikista tärkein perustarve ja näin ollen irtisanomissuojan heikentäminen uhkaa koko kansaa ja sen hyvinvointia. Kukaan ei ole niin korvaamaton, kuin kuvittelee olevansa - varsinkaan laman koittaessa. Irtisanomissuojan heikentäminen aiheuttaisi ennennäkemätöntä pahoinvointia työelämän rakennemuutoksessa kamppailevalle maalle lietsomalla epävarmuutta.

 

Työoikeuden professori Koskinen lausui, että palkkatyö on lähentymässä yrittäjyyttä. Kuitenkaan ehkä vain alle viisitoista prosenttia meistä soveltuu oikeasti yrittäjiksi, joten voidaan olettaa, ettei hyvä yhteiskunta pakota valtaosaa yrittäjyyteen. Henkilöperusteisen irtisanomisen helpottaminen myös romuttaisi kaiken hyvän työn, mitä syrjinnän vähentämiseksi on viime vuosina tehty.

 

Mitä käytännössä tapahtuisi työpaikoilla?

Ikuisen koeajan motivoimat duunarit pelkäävät ja tulevat sairaina töihin. Hetkellisesti. Lopulta sairaana töissä käynyt pelokas duunari sairastuu niin vakavasti, ettei oikeasti pääse enää ollenkaan töihin. Työnantaja ei työ- ja tasa-arvolainsäädännöstä tietoisena ilmaise tyytymättömyyttään suoraan, mutta aloittaa irtisanomisprosessin takaraivossaan. Pitkältä sairauslomalta palattuaan duunari myöhästyy töistä muutamia kertoja, koska liikenteessä oli yllätyksiä ja duunari saa varoituksen ilman omaa syytään. Takaraivoprosessin toisessa osassa duunari on saanut mahdottoman deadlinen ja/tai tulostavoitteen, jonka saavuttamatta jättämisestä seuraa toinen varoitus. Jos mahdollista, niin työnantaja arkistoi valmiiksi muutaman duunarin tekemään virheen tai valkoisen valheen.

Lopuksi työnantaja provosoi duunaria puolustautumaan ja ilmaisemaan jotain protestanttisen työetiikan vastaista, jotta saadaan lopullinen todistusaineisto ”luottamuspulasta ja yhteistyöhaluttomuudesta”. Hiukan myöhemmin työnantaja antaa henkilöperusteisen irtisanomislapun ja se on siinä. Mitään todellista syytä ei vaadittu, koska valta on työnantajalla. Kiusaamisesta tuskin on riittäviä todisteita, eikä edes syrjintäolettamasta ole mitään hyötyä, koska varoitusten laillinen antaminen uudessa oikeuskäytännössä yleistyy ja helpottuu. End of story.

 

Uusistakaan työpaikoista ei synny todellista lisäarvoa, jos niiden hintana ovat kansanterveyden heikentyminen, eriarvoistuminen ja dystooppinen kehityskulku. Työn ei pidä aina olla hauskaa, mutta ei myöskään pelkkää tuskaa. Haluatko rakkaidesi ja tulevien sukupolvien elävän pelossa? Tuskin, joten vastusta tätä uudistusta. Auta itseäsi, äläkä purnaa (tällä kertaa) ay-liikkestä. Voit esimerkiksi kertoa asiasta kansanedustajallesi, jakaa somessa heikennyksen vastustajien kannanottoja ja allekirjoittaa adressin https://www.adressit.com/irtisanomissuojan_heikentaminen

]]>
13 http://nikuhinkka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260595-mita-irtisanomissuojan-heikennyksesta-seuraa-duunarille#comments Irtisanomisen helpottaminen Irtisanomissuoja Kansanterveys Suomalainen työelämä Suomen talous ja työllisyys Fri, 07 Sep 2018 09:14:36 +0000 Niku Hinkka http://nikuhinkka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260595-mita-irtisanomissuojan-heikennyksesta-seuraa-duunarille
Miten huumeiden laittomuus on parempi kansanterveydelle, kuin laillinen asema? http://tepposyvril.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260122-miten-huumeiden-laittomuus-on-parempi-kansanterveydelle-kuin-laillinen-asema <p>Tälläisen kysymyksen esitin Twitterissä. Linkki&nbsp;https://twitter.com/TeppoSyvarila/status/1033000460913991680?s=19</p><p>&nbsp;</p><p>Nyt haluisin kuulla mihin perustuu väite, että huumeiden laittomuus on parempi asia #kansanterveydelle kuin niiden laillisuus? #kannabis #huumeet @kaarlosimojoki @TuukkaTammi @HakkarainenPekk @KimKannussaari Onko asiasta tutkittua tietoa? #Dekriminalisointi #kieltolaki #sääntely</p><p>&nbsp;</p><p>Koska kyseiset herrat ovat hiljaa. Esitän saman kysymyksen arvon lukijoille ja keskustelijoille.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tälläisen kysymyksen esitin Twitterissä. Linkki https://twitter.com/TeppoSyvarila/status/1033000460913991680?s=19

 

Nyt haluisin kuulla mihin perustuu väite, että huumeiden laittomuus on parempi asia #kansanterveydelle kuin niiden laillisuus? #kannabis #huumeet @kaarlosimojoki @TuukkaTammi @HakkarainenPekk @KimKannussaari Onko asiasta tutkittua tietoa? #Dekriminalisointi #kieltolaki #sääntely

 

Koska kyseiset herrat ovat hiljaa. Esitän saman kysymyksen arvon lukijoille ja keskustelijoille.

 

]]>
52 http://tepposyvril.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260122-miten-huumeiden-laittomuus-on-parempi-kansanterveydelle-kuin-laillinen-asema#comments A-klinikka EHYT ry Huumeet Kansanterveys THL Tue, 28 Aug 2018 15:22:31 +0000 Teppo Syvärilä http://tepposyvril.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260122-miten-huumeiden-laittomuus-on-parempi-kansanterveydelle-kuin-laillinen-asema