Maakuntahallinto http://puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/137036/all Wed, 08 May 2019 11:07:59 +0300 fi Enää on vain 1 maaseudun puolue http://selavii.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275646-enaa-on-vain-1-maaseudun-puolue <p>Suomen Maaseudun Puolue (lyhenne SMP) oli suomalainen keskustapopulistinen puolue, joka henkilöityi pitkälti johtajaansa Veikko Vennamoon. SMP ajautui konkurssiin vuoden 1995 eduskuntavaalien jälkeen, ja sen seuraajaksi perustettiin Perussuomalaiset.&nbsp;</p><p>Suomen Keskusta ei enää kuulu maaseudun puolueeksi luettavaan poliittiseen karttaan lähdettyään vihervasemmistolaiseen hallitukseen ajamaan maaseutua yhä alemmaksi. Jäljelle jäi vain yksi maaseudun puolesta puhuja, eli PerusSuomalaiset.&nbsp;</p><p>Tämä tulee näkymään mm. siten, että keskustan kannatus laskee entisestään jyrkästi ja PerusSuomalaisiin siirtyvien maaseudun asioita tulee jatkossa ajamaan vain PerusSuomalaiset.&nbsp;</p><p>Keskustan päätös hallitukseen lähdölle pohjautuu vain kahteen tavoitteeseen joista kummankin puolue tulee menettämään myöhemmin PerusSuomalaisille. 18 maakuntaa on se sitovin tavoite ja näissä maakunnissa keskustavetoiset maakuntien hallituspaikat.</p><p>Seuraavat kunnallisvaalit tulee olemaan PerusSuomalaisille seuraava juhlan paikka ympäri Suomen kuntia. Sitä ennen maaseudulla äänestetään PerusSuomalaiset&nbsp; EU- pöytiin ja luvassa on taas pienoinen jytky.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomen Maaseudun Puolue (lyhenne SMP) oli suomalainen keskustapopulistinen puolue, joka henkilöityi pitkälti johtajaansa Veikko Vennamoon. SMP ajautui konkurssiin vuoden 1995 eduskuntavaalien jälkeen, ja sen seuraajaksi perustettiin Perussuomalaiset. 

Suomen Keskusta ei enää kuulu maaseudun puolueeksi luettavaan poliittiseen karttaan lähdettyään vihervasemmistolaiseen hallitukseen ajamaan maaseutua yhä alemmaksi. Jäljelle jäi vain yksi maaseudun puolesta puhuja, eli PerusSuomalaiset. 

Tämä tulee näkymään mm. siten, että keskustan kannatus laskee entisestään jyrkästi ja PerusSuomalaisiin siirtyvien maaseudun asioita tulee jatkossa ajamaan vain PerusSuomalaiset. 

Keskustan päätös hallitukseen lähdölle pohjautuu vain kahteen tavoitteeseen joista kummankin puolue tulee menettämään myöhemmin PerusSuomalaisille. 18 maakuntaa on se sitovin tavoite ja näissä maakunnissa keskustavetoiset maakuntien hallituspaikat.

Seuraavat kunnallisvaalit tulee olemaan PerusSuomalaisille seuraava juhlan paikka ympäri Suomen kuntia. Sitä ennen maaseudulla äänestetään PerusSuomalaiset  EU- pöytiin ja luvassa on taas pienoinen jytky.

]]>
6 http://selavii.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275646-enaa-on-vain-1-maaseudun-puolue#comments EU Maakuntahallinto Maaseutu Wed, 08 May 2019 08:07:59 +0000 Seppo Lavikainen http://selavii.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275646-enaa-on-vain-1-maaseudun-puolue
Ihmissielun insinöörit ja humaanit hyveen signaloijat http://hankamaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/271156-ihmissielun-insinoorit-ja-humaanit-hyveen-signaloijat <p>Keneltäkään ei voinut jäädä huomaamatta, että hallitus kaatui sen itsensä kaivamaan kuoppaan, jonne humahti myös sote-uudistus. Juuri näin pitkin käydä, sillä uudistuksen kohtalo oli &rdquo;sosiaalisesti determinoitu&rdquo;.</p><p>Hallituksen suurin virhe (1) oli kuitenkin pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden maahan päästö.</p><p>Toiseksi (2) suurin virhe oli Perussuomalaisten ahdistelu, ja kolmanneksi (3) suurin virhe Kokoomuksen ja Kepun antaman koulutuslupauksen pettäminen heti aluksi, jolloin ministerien silmissä vilisivät euron kuvat maahanmuuttokulujen kattamiseksi.</p><p>Monet ovat jo unohtaneet märän rätin viskaamisen opiskelijoiden ja yliopistoväen silmille, minkä tuloksena vastuullinen ministeri Alexander Stubb <a href="https://www.iltalehti.fi/uutiset/a/2015111320659370" target="_blank">joutui</a> poliittiseen vapaapudotukseen. Tässä kirjoituksessa käsittelen kuitenkin etupäässä tuota sote-uudistusta ja Perussuomalaisten vaihtoehtoa muiden puolueiden tarjoamalle sossupolitiikalle (koulutuspolitiikkaa käsittelen myöhemmin).</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Vastauksemme rahoitusongelmaan: priorisointi</strong></p><p>Sosiaalipoliitikot ovat eräänlaisia ihmissielun insinöörejä laskiessaan kaiken euroina ja sentteinä.</p><p>Hyvinvoinnin kysymyksiä lähestytään politiikassa tilintarkastaja-kamreerin nippelilogiikalla ja kapealla kauppiaan järjellä, mutta yhtälöihin liittyy paljon muutakin, kuten kielemme ja kulttuurimme sekä sosiaalinen pääomamme, joiden arvo on vaikeasti mitattava.</p><p>Esittelimme Marko Ekqvistin kanssa viime torstaina Perussuomalaisten sosiaalipoliittista <a href="https://www.perussuomalaiset.fi/wp-content/uploads/2019/02/PS_sosiaalipoliittinen-ohjelma_2019.pdf">ohjelmaa</a>.</p><p><object width="648" height="390"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/_JKv-i7N6a8?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" /><param name="wmode" value="transparent" /><param name="allowFullScreen" value="true" /><param name="allowscriptaccess" value="always" /><embed src="http://www.youtube.com/v/_JKv-i7N6a8?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" type="application/x-shockwave-flash" wmode="transparent" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="648" height="390"></embed></object></p><p>Ohjelmamme lähtökohtana on, että suomalaisten veroeurot tulee käyttää suomalaisten hyväksi. Kyse on henkisten ja kulttuuriarvojen lisäksi aina myös <em>rahoituspohjasta</em>. Puolueemme ei halua eikä aio luvata mitään sellaista, mitä ei voida toteuttaa.</p><p>Tämä on realismia ja vastuun kantamista, kun taas eturyhmien pillin mukaan tanssiminen on populismia. Valtakunnanpolitiikassa on valvottava ja edistettävä kansakunnan kokonaisetua, ja sen tähden eduskunnassa ei nyt kaivata haaveilijoita vaan poliitikkoja, jotka tietävät mitä tekevät.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Maahanmuuton ansa</strong></p><p>Ohjelmamme sivuilla 3 ja 4 tilitetään ensin, miten yhteiskuntamme on ajautunut maahanmuuton ansaan. Maahanmuuttoa haluavan <em>oikeiston </em>näkökulmasta kaikkien suomalaisten sosiaalietuuksia pitää leikata, kun maahanmuuton myötä on käynyt ilmi, että rahoituspohja ei kestä. Tällöin kärsii suomalainen vähäosainen ja sosiaalietuuksien saaja.</p><p>Maahanmuuton puolesta puhuvan <em>vihervasemmiston </em>näkökulmasta taas kaikkien huono-osaisten hyvinvointia pitää koko ajan korjata yhä enemmän, sillä rajan yli tulee yhä enemmän heikko-osaisia, jotka vihervasemmisto haluaa sisällyttää autettavien joukkoon. Tällöin laskut siirretään suomalaisten veronmaksajien piikkiin, ja kärsijä on suomalainen nettoveronmaksaja.</p><p>Sekä oikeiston että vasemmiston maahanmuuttomyönteinen asenne lisää suomalaisen sosiaaliturvajärjestelmän ja suomalaisten ihmisten ahdinkoa. Tarjolla olisi myös perussuomalainen vaihtoehto, jonka mukaisesti sosiaaliturva priorisoidaan ensisijaisesti omille kansalaisillemme, eikä vähäosaisuutta pyritä poistamaan haalimalla maahamme lisää vähäosaisia.</p><p>Suomen Perustan tutkija Samuli Salminen osoitti tutkimuksissaan vuodelta <a href="https://www.suomenperusta.fi/wp-content/uploads/2015/04/Maahanmuutot-ja-Suomen-julkinen-talous-osa-1-toteutuneet-julkisen-talouden-tulot-ja-menot.pdf">2015</a> (s. 77) ja <a href="https://www.suomenperusta.fi/wp-content/uploads/2018/10/Kuinka-kalliiksi-halpaty%C3%B6voima-tulee-pdf.pdf">2018</a>, että myös työperäinen maahanmuutto on valtaosin nettohaitallista julkiselle taloudelle. Kuten Iltalehden Pauli Vahtera juuri äsken <a href="https://blogit.iltalehti.fi/pauli-vahtera/2019/03/05/maahanmuuton-hinta-32-miljardia-euroa-1-3-taustaa/">laski</a> <a href="https://blogit.iltalehti.fi/pauli-vahtera/2019/03/05/maahanmuuton-hinta-32-miljardia-euroa-2-3-eurot/">kolmiosaisessa</a> <a href="https://blogit.iltalehti.fi/pauli-vahtera/2019/03/05/maahanmuuton-hinta-32-miljardia-euroa-3-3-velkaantumisen-kierre/">kolumnissaan</a>, maahanmuutto maksaa koko ajan yhä enemmän, ja eniten kärsivät Suomen huono-osaiset, sitten keskiluokka, ja lopulta ansa laukeaa kaikkien nilkkaan.</p><p>Taaskin tultiin maahanmuuttoon. Niin, kyllä. Mutta me emme keksi tätä. Me vain toteamme.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Sote on edelleen hallituspelin Musta-Pekka</strong></p><p>Puhuin radiolähetyksessä sote-uudistuksen jumiutumisesta ja sen taktisesta siirtämisestä seuraavalle eduskunnalle. Se on kortti, joka väistämättä jää seuraavan hallituksen käteen, vaikka kukaan ei sitä halua. Terveydenhuollon purkuhanke on jo pitkällä, ja organisaatioita on hajotettu, joten uudistus joudutaan toteuttamaan jossakin muodossa seuraavalla hallituskaudella.</p><p>Tämä osoittaa, että on helpompi tehdä akvaarioista kalakeitto kuin saattaa kalakeitto takaisin akvaarioksi, kuten totesin oman <a href="http://hankamaki.pro/Kuinka%20Suomi%20korjataan.pdf">vaalikirjani</a> luvussa 7, jossa antauduin asiaa käsittelemään.</p><p>Ja sitten ovat nämä hoitajamitoitukset, jotka nekin nähdään pitkälti numeroina. Takana on kuitenkin inhimillisiä tekijöitä ja potilaita.</p><p>Matkalla radioon kohtasin Kampin kauppakeskuksessa hoitajia rekrytoivia Helsingin kaupungin edustajia, joilla oli huolena se, että tuontityövoima on vieraskielistä, mikä heikentää potilasturvallisuutta. Tässä tullaan kulttuuriin. On selvää, että terveydenhuollossa asiakkaan ja henkilökunnan pitää ymmärtää toisiaan.</p><p>Mikäli myös perhevapaauudistus, kotihoidon tuki tai vakuutuslääkärien toiminta kiinnostavat, lähetyksen voi edelleen katsella ja kuunnella <a href="https://youtu.be/_JKv-i7N6a8?t=110">tästä</a>.</p><p>Sanottakoon, että vastustan kotihoidon tuen alentamista nykyisestä, sillä alle kolmivuotiaiden lasten edun mukaista on kasvaa kotona eikä laitoksissa &rdquo;kotiäiteihin&rdquo; kohdistetusta ideologisesta painostuksesta huolimatta. Jos perhevapaauudistus toteutettaisiin niin, ettei vapaita kiintiöitäisi ollenkaan vaan vanhempien annettaisiin <em>itse </em>päättää vapaistaan, voisi lasta hoitaa kotona yhtä hyvin äiti kuin isäkin.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Vapautta vailla vaihtoehtoja</strong></p><p>Sote-uudistuksessa markkinoitu &rdquo;valinnanvapaus&rdquo; oli filosofisesti vinksallaan sikäli, että voidakseen tehdä järkeviä valintoja kansalaisten pitäisi tuntea palvelujen laatu ja tietää kaikki vaihtoehdot. Omasta mielestäni tämäkin vapaus on siis kupla.</p><p>Pitäisikö kansalaisten perustaa vertaisarviointijärjestelmiä ja laskualgoritmeja oheispalvelujen tai kokonaishinnan määrittämiseksi tai saadakseen selville tarjolla olevien palvelujen parhaan hyötysuhteen? Entä mitä hyötyä valinnanavapaudesta olisi paikkakunnilla, joilla ei ole mitään mistä valita?</p><p>Kepu sai läpi maakuntahallinnon suostuttuaan Kokoomuksen ajamaan valinnanvapauteen, eikä kumpikaan ole välttämättä hyväksi syistä, jotka totesin kirjani sivuilla 54 ja 55. Yksityistäminen ja valinnanvapaus olivat lopulta Kokoomuksen lempilapsia, joihin soten mukana kaatui koko hallitus.</p><p>Asian voi sanoa niin, että hallituksen pitikin kaatua juuri soteen, joten hyvin kävi. Kompostiin ja kierrätykseen <a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/274117-sipilan-hallituksen-uudistus-ajetaan-hallitusti-alas-valmisteluun-kaytetty-200-milj" target="_blank">tuhlattiin</a> kuitenkin 200 miljoonaa euroa suunnittelurahaa, jolle olisi ollut tärkeämpääkin käyttöä.</p><p>Kansanedustajaehdokkaana katson, että mitään sellaisia hankkeita ei pidä alkaa edes suunnittelemaan, joista tiedetään jo niiden mahtipontisuuden vuoksi, ettei niitä tulla koskaan toteuttamaan. Siinä menee vain aikaa ja rahaa hukkaan. Sellaisia ovat myös Tallinna-tunneli (15 mrd) ja Sdp:n junttaama Helsingin Pisararata (1,3 mrd). Nekin pitää ampua ajoissa alas.</p><p>Lähtökohtani perussuomalaisena on, että sosiaalihuoltoa ja terveydenhoitoa ei tarvitse uudistaa <em>järjestelmätasolla</em>. Lähtökohta on täysin väärä. Sen sijaan toimintaa pitäisi tehostaa <em>ruohonjuuritasolla</em>, jolla ongelmana on esimerkiksi se, että lääkäriin ei pääse. Tätä tilannetta ei korjaa mikään hallintohimmeli, joka vain lisäisi kuluja.</p><p>Meiltä perussuomalaisilta kysytään usein, miksi vastustamme monia asioita. Siksi, että vastahankaisuus on eettisyyttä ja sillä vältetään kalliita virheitä. Moraalin sanotaan nimittäin kehittyneen ihmisen kyvystä sanoa &rdquo;ei&rdquo;: kyvystä vetää rajaa.</p><p>&nbsp;</p><p>Jukka &rdquo;Vasta&rdquo; Hankamäki</p><p>FT, VTT</p><p>Filosofi, sosiaalipsykologi</p><p>Projektitutkija Suomen Perustassa</p><p>Perussuomalaisten kansanedustajaehdokas, Helsinki</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Keneltäkään ei voinut jäädä huomaamatta, että hallitus kaatui sen itsensä kaivamaan kuoppaan, jonne humahti myös sote-uudistus. Juuri näin pitkin käydä, sillä uudistuksen kohtalo oli ”sosiaalisesti determinoitu”.

Hallituksen suurin virhe (1) oli kuitenkin pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden maahan päästö.

Toiseksi (2) suurin virhe oli Perussuomalaisten ahdistelu, ja kolmanneksi (3) suurin virhe Kokoomuksen ja Kepun antaman koulutuslupauksen pettäminen heti aluksi, jolloin ministerien silmissä vilisivät euron kuvat maahanmuuttokulujen kattamiseksi.

Monet ovat jo unohtaneet märän rätin viskaamisen opiskelijoiden ja yliopistoväen silmille, minkä tuloksena vastuullinen ministeri Alexander Stubb joutui poliittiseen vapaapudotukseen. Tässä kirjoituksessa käsittelen kuitenkin etupäässä tuota sote-uudistusta ja Perussuomalaisten vaihtoehtoa muiden puolueiden tarjoamalle sossupolitiikalle (koulutuspolitiikkaa käsittelen myöhemmin).

 

Vastauksemme rahoitusongelmaan: priorisointi

Sosiaalipoliitikot ovat eräänlaisia ihmissielun insinöörejä laskiessaan kaiken euroina ja sentteinä.

Hyvinvoinnin kysymyksiä lähestytään politiikassa tilintarkastaja-kamreerin nippelilogiikalla ja kapealla kauppiaan järjellä, mutta yhtälöihin liittyy paljon muutakin, kuten kielemme ja kulttuurimme sekä sosiaalinen pääomamme, joiden arvo on vaikeasti mitattava.

Esittelimme Marko Ekqvistin kanssa viime torstaina Perussuomalaisten sosiaalipoliittista ohjelmaa.

www.youtube.com/watch?v=_JKv-i7N6a8

Ohjelmamme lähtökohtana on, että suomalaisten veroeurot tulee käyttää suomalaisten hyväksi. Kyse on henkisten ja kulttuuriarvojen lisäksi aina myös rahoituspohjasta. Puolueemme ei halua eikä aio luvata mitään sellaista, mitä ei voida toteuttaa.

Tämä on realismia ja vastuun kantamista, kun taas eturyhmien pillin mukaan tanssiminen on populismia. Valtakunnanpolitiikassa on valvottava ja edistettävä kansakunnan kokonaisetua, ja sen tähden eduskunnassa ei nyt kaivata haaveilijoita vaan poliitikkoja, jotka tietävät mitä tekevät.

 

Maahanmuuton ansa

Ohjelmamme sivuilla 3 ja 4 tilitetään ensin, miten yhteiskuntamme on ajautunut maahanmuuton ansaan. Maahanmuuttoa haluavan oikeiston näkökulmasta kaikkien suomalaisten sosiaalietuuksia pitää leikata, kun maahanmuuton myötä on käynyt ilmi, että rahoituspohja ei kestä. Tällöin kärsii suomalainen vähäosainen ja sosiaalietuuksien saaja.

Maahanmuuton puolesta puhuvan vihervasemmiston näkökulmasta taas kaikkien huono-osaisten hyvinvointia pitää koko ajan korjata yhä enemmän, sillä rajan yli tulee yhä enemmän heikko-osaisia, jotka vihervasemmisto haluaa sisällyttää autettavien joukkoon. Tällöin laskut siirretään suomalaisten veronmaksajien piikkiin, ja kärsijä on suomalainen nettoveronmaksaja.

Sekä oikeiston että vasemmiston maahanmuuttomyönteinen asenne lisää suomalaisen sosiaaliturvajärjestelmän ja suomalaisten ihmisten ahdinkoa. Tarjolla olisi myös perussuomalainen vaihtoehto, jonka mukaisesti sosiaaliturva priorisoidaan ensisijaisesti omille kansalaisillemme, eikä vähäosaisuutta pyritä poistamaan haalimalla maahamme lisää vähäosaisia.

Suomen Perustan tutkija Samuli Salminen osoitti tutkimuksissaan vuodelta 2015 (s. 77) ja 2018, että myös työperäinen maahanmuutto on valtaosin nettohaitallista julkiselle taloudelle. Kuten Iltalehden Pauli Vahtera juuri äsken laski kolmiosaisessa kolumnissaan, maahanmuutto maksaa koko ajan yhä enemmän, ja eniten kärsivät Suomen huono-osaiset, sitten keskiluokka, ja lopulta ansa laukeaa kaikkien nilkkaan.

Taaskin tultiin maahanmuuttoon. Niin, kyllä. Mutta me emme keksi tätä. Me vain toteamme.

 

Sote on edelleen hallituspelin Musta-Pekka

Puhuin radiolähetyksessä sote-uudistuksen jumiutumisesta ja sen taktisesta siirtämisestä seuraavalle eduskunnalle. Se on kortti, joka väistämättä jää seuraavan hallituksen käteen, vaikka kukaan ei sitä halua. Terveydenhuollon purkuhanke on jo pitkällä, ja organisaatioita on hajotettu, joten uudistus joudutaan toteuttamaan jossakin muodossa seuraavalla hallituskaudella.

Tämä osoittaa, että on helpompi tehdä akvaarioista kalakeitto kuin saattaa kalakeitto takaisin akvaarioksi, kuten totesin oman vaalikirjani luvussa 7, jossa antauduin asiaa käsittelemään.

Ja sitten ovat nämä hoitajamitoitukset, jotka nekin nähdään pitkälti numeroina. Takana on kuitenkin inhimillisiä tekijöitä ja potilaita.

Matkalla radioon kohtasin Kampin kauppakeskuksessa hoitajia rekrytoivia Helsingin kaupungin edustajia, joilla oli huolena se, että tuontityövoima on vieraskielistä, mikä heikentää potilasturvallisuutta. Tässä tullaan kulttuuriin. On selvää, että terveydenhuollossa asiakkaan ja henkilökunnan pitää ymmärtää toisiaan.

Mikäli myös perhevapaauudistus, kotihoidon tuki tai vakuutuslääkärien toiminta kiinnostavat, lähetyksen voi edelleen katsella ja kuunnella tästä.

Sanottakoon, että vastustan kotihoidon tuen alentamista nykyisestä, sillä alle kolmivuotiaiden lasten edun mukaista on kasvaa kotona eikä laitoksissa ”kotiäiteihin” kohdistetusta ideologisesta painostuksesta huolimatta. Jos perhevapaauudistus toteutettaisiin niin, ettei vapaita kiintiöitäisi ollenkaan vaan vanhempien annettaisiin itse päättää vapaistaan, voisi lasta hoitaa kotona yhtä hyvin äiti kuin isäkin.

 

Vapautta vailla vaihtoehtoja

Sote-uudistuksessa markkinoitu ”valinnanvapaus” oli filosofisesti vinksallaan sikäli, että voidakseen tehdä järkeviä valintoja kansalaisten pitäisi tuntea palvelujen laatu ja tietää kaikki vaihtoehdot. Omasta mielestäni tämäkin vapaus on siis kupla.

Pitäisikö kansalaisten perustaa vertaisarviointijärjestelmiä ja laskualgoritmeja oheispalvelujen tai kokonaishinnan määrittämiseksi tai saadakseen selville tarjolla olevien palvelujen parhaan hyötysuhteen? Entä mitä hyötyä valinnanavapaudesta olisi paikkakunnilla, joilla ei ole mitään mistä valita?

Kepu sai läpi maakuntahallinnon suostuttuaan Kokoomuksen ajamaan valinnanvapauteen, eikä kumpikaan ole välttämättä hyväksi syistä, jotka totesin kirjani sivuilla 54 ja 55. Yksityistäminen ja valinnanvapaus olivat lopulta Kokoomuksen lempilapsia, joihin soten mukana kaatui koko hallitus.

Asian voi sanoa niin, että hallituksen pitikin kaatua juuri soteen, joten hyvin kävi. Kompostiin ja kierrätykseen tuhlattiin kuitenkin 200 miljoonaa euroa suunnittelurahaa, jolle olisi ollut tärkeämpääkin käyttöä.

Kansanedustajaehdokkaana katson, että mitään sellaisia hankkeita ei pidä alkaa edes suunnittelemaan, joista tiedetään jo niiden mahtipontisuuden vuoksi, ettei niitä tulla koskaan toteuttamaan. Siinä menee vain aikaa ja rahaa hukkaan. Sellaisia ovat myös Tallinna-tunneli (15 mrd) ja Sdp:n junttaama Helsingin Pisararata (1,3 mrd). Nekin pitää ampua ajoissa alas.

Lähtökohtani perussuomalaisena on, että sosiaalihuoltoa ja terveydenhoitoa ei tarvitse uudistaa järjestelmätasolla. Lähtökohta on täysin väärä. Sen sijaan toimintaa pitäisi tehostaa ruohonjuuritasolla, jolla ongelmana on esimerkiksi se, että lääkäriin ei pääse. Tätä tilannetta ei korjaa mikään hallintohimmeli, joka vain lisäisi kuluja.

Meiltä perussuomalaisilta kysytään usein, miksi vastustamme monia asioita. Siksi, että vastahankaisuus on eettisyyttä ja sillä vältetään kalliita virheitä. Moraalin sanotaan nimittäin kehittyneen ihmisen kyvystä sanoa ”ei”: kyvystä vetää rajaa.

 

Jukka ”Vasta” Hankamäki

FT, VTT

Filosofi, sosiaalipsykologi

Projektitutkija Suomen Perustassa

Perussuomalaisten kansanedustajaehdokas, Helsinki

]]>
1 http://hankamaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/271156-ihmissielun-insinoorit-ja-humaanit-hyveen-signaloijat#comments Eduskuntavaalit 2019 hallitus Maakuntahallinto Sote-uudistus Sat, 09 Mar 2019 09:37:13 +0000 J. Sakari Hankamäki http://hankamaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/271156-ihmissielun-insinoorit-ja-humaanit-hyveen-signaloijat
Maakunnille myös vastuuta junaliikenteestä http://kalevikamarainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260957-maakunnille-myos-vastuuta-junaliikenteesta <p>Toimittaja Timo Riistaniemi käsitteli (11.9.) ansiokkaasti vanhan rautatiekaluston uusiokäyttömahdollisuuksia. Mainittujen Joensuu &ndash; Pieksämäki/ Nurmes -junavuorojen lisäksi uudistetut Sm-yksiköt tosin kelpaisivat mainiosti myös vaihdottomalle yhteydelle Joensuu &ndash; Oulu. Näin junien sähkötekniikkakin tulisi hyödynnetyksi.&nbsp;&nbsp;</p><p>Välin Oulu &ndash; Kontiomäki matkustajat ovat huvenneet. Matkoja tehtiin vuonna 2016 enää 100.000, kun viime aikojen huippuvuosina 2008 ja 2009 matkustajia oli 155.000. &nbsp;Vaihdoton yhteys Joensuu &ndash; Oulu yhdessä osittain Kontiomäellä vaihdollisiksi muuttuvien junavuorojen kanssa ei voi kehitystä ainakaan pahemmaksi muuttaa. Päinvastoin, tämä olisi selvä uusi avaus matkustajamäärien lisäämiseksi.&nbsp;&nbsp;</p><p>Riistaniemen kaipaama maakuntien sananvalta junayhteyksistä edellyttää toisaalta myös vastuuta. Siinä suhteessa ainakin meikäläisillä (ja todennäköisesti muillakin) maakuntaliitoilla on paljon parantamisen varaa. Yhteistyönä Kainuun liiton kanssa pari vuotta sitten valmistunut selvitys Joensuu &ndash; Kontiomäki -junayhteydestä on tästä mainio esimerkki.</p><p>Luonnollinen tarkastelukohde olisi ollut väli Joensuu &ndash; Oulu, jolloin elämälle vieras vaihtoehtoreitti Oulu &ndash; Helsinki &ndash; Joensuu &ndash; Vuokatti olisi ehkä jäänyt pohdiskelematta. Lisäksi &rdquo;koko lystin&rdquo; hinnaksi arvioidulla 56 miljoonalla eurolla kiskoille lienee saatavissa kultadubleepinnoitus. Mutta onko tämä todella tarpeen henkilöjunaliikenteen mahdollistamiseksi?</p><p>Jos junayhteyksiä selviteltäisiin vastuuta kantamalla ja järkeä käyttämällä, niistä saattaisi tulla todellisuutta entistä helpommin. Riistaniemen esitys vanhan kaluston uusiokäytöstä on mainio esimerkki järjen käytöstä.</p><p>Vielä kun löytyisi se vastuuta kantava junayhteyden toteuttava viranomaistaho.&nbsp; &nbsp; &nbsp;&nbsp;</p><p>Kalevi Kämäräinen</p><p>Puheenjohtaja</p><p>Suomen Rautatiematkustajat ry.&nbsp;</p><p>Kirjoitus on julkaistu tänään Karjalaisessa ja se on palautetta toissapäiväiseen (maksumuurin takana olevaan) juttukokonaisuuteen <a href="https://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/maakunta/item/194155-nakokulma-miten-pohjois-karjalan-junayhteyksia-voisi-parantaa">Miten Pohjois-Karjalan junayhteyksiä voisi parantaa?</a> Alkuperäinen maakuntaliittojen henkilöjunaselvitystä koskeva kritiikkini, jossa myös mainitsen hybridikaluston käyttömahdollisuuden, on <a href="http://www.rautatiematkustajat.fi/Jns_Ol_sn_100_maakuntaliitot.pdf">luettavissa täällä</a>.</p><p>Liikenne- ja viestintäministeriö on sattumoisin <a href="https://www.lvm.fi/-/ministerio-pyytaa-alueiden-nakemyksia-junaliikenteen-kehittamisesta-982647">juuri eilen</a> pyytänyt <a href="https://www.lvm.fi/lvm-site62-mahti-portlet/download?did=278492">alueiden näkemyksiä</a> &nbsp;henkilöjunaliikenteen kehittämisestä. Vastausaikaa on 23.10.2018 asti.</p><p>Terveisin Kalevi Kämäräinen</p><p><a href="http://www.rautatiematkustajat.fi/">www.rautatiematkustajat.fi</a></p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Toimittaja Timo Riistaniemi käsitteli (11.9.) ansiokkaasti vanhan rautatiekaluston uusiokäyttömahdollisuuksia. Mainittujen Joensuu – Pieksämäki/ Nurmes -junavuorojen lisäksi uudistetut Sm-yksiköt tosin kelpaisivat mainiosti myös vaihdottomalle yhteydelle Joensuu – Oulu. Näin junien sähkötekniikkakin tulisi hyödynnetyksi.  

Välin Oulu – Kontiomäki matkustajat ovat huvenneet. Matkoja tehtiin vuonna 2016 enää 100.000, kun viime aikojen huippuvuosina 2008 ja 2009 matkustajia oli 155.000.  Vaihdoton yhteys Joensuu – Oulu yhdessä osittain Kontiomäellä vaihdollisiksi muuttuvien junavuorojen kanssa ei voi kehitystä ainakaan pahemmaksi muuttaa. Päinvastoin, tämä olisi selvä uusi avaus matkustajamäärien lisäämiseksi.  

Riistaniemen kaipaama maakuntien sananvalta junayhteyksistä edellyttää toisaalta myös vastuuta. Siinä suhteessa ainakin meikäläisillä (ja todennäköisesti muillakin) maakuntaliitoilla on paljon parantamisen varaa. Yhteistyönä Kainuun liiton kanssa pari vuotta sitten valmistunut selvitys Joensuu – Kontiomäki -junayhteydestä on tästä mainio esimerkki.

Luonnollinen tarkastelukohde olisi ollut väli Joensuu – Oulu, jolloin elämälle vieras vaihtoehtoreitti Oulu – Helsinki – Joensuu – Vuokatti olisi ehkä jäänyt pohdiskelematta. Lisäksi ”koko lystin” hinnaksi arvioidulla 56 miljoonalla eurolla kiskoille lienee saatavissa kultadubleepinnoitus. Mutta onko tämä todella tarpeen henkilöjunaliikenteen mahdollistamiseksi?

Jos junayhteyksiä selviteltäisiin vastuuta kantamalla ja järkeä käyttämällä, niistä saattaisi tulla todellisuutta entistä helpommin. Riistaniemen esitys vanhan kaluston uusiokäytöstä on mainio esimerkki järjen käytöstä.

Vielä kun löytyisi se vastuuta kantava junayhteyden toteuttava viranomaistaho.      

Kalevi Kämäräinen

Puheenjohtaja

Suomen Rautatiematkustajat ry. 

Kirjoitus on julkaistu tänään Karjalaisessa ja se on palautetta toissapäiväiseen (maksumuurin takana olevaan) juttukokonaisuuteen Miten Pohjois-Karjalan junayhteyksiä voisi parantaa? Alkuperäinen maakuntaliittojen henkilöjunaselvitystä koskeva kritiikkini, jossa myös mainitsen hybridikaluston käyttömahdollisuuden, on luettavissa täällä.

Liikenne- ja viestintäministeriö on sattumoisin juuri eilen pyytänyt alueiden näkemyksiä  henkilöjunaliikenteen kehittämisestä. Vastausaikaa on 23.10.2018 asti.

Terveisin Kalevi Kämäräinen

www.rautatiematkustajat.fi

 

]]>
0 http://kalevikamarainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260957-maakunnille-myos-vastuuta-junaliikenteesta#comments Henkilöjunaliikenne Maakuntahallinto Poliittinen kulttuuri Rautatiet Yrittäjyys Thu, 13 Sep 2018 19:38:30 +0000 Kalevi Kämäräinen http://kalevikamarainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260957-maakunnille-myos-vastuuta-junaliikenteesta
Kerava – Nikkilä -henkilöjunayhteydestä http://kalevikamarainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256697-kerava-nikkila-henkilojunayhteydesta <p><u><strong>1. Johdanto</strong></u></p><p>Tämä julkaisu on jatkoa selvityksilleni Sivurata plus: Haapamäen kolmiosta kumpuavaa aikataulu- ym. harjoitusta sekä Sivurata plus-kaksi: Haapamäen kolmiosta Saarijärvelle. Niissä pohdin, kuinka uusia henkilöjunayhteyksiä luodaan mahdollisimman vähäisin kustannuksin olemassa olevalla infralla.</p><p>Kerava &ndash; Nikkilä -henkilöjunayhteydestä on valmistunut HSL:n selvitys vuonna 2015 kustannusarvioineen. Tänä keväänä Kerava ja Sipoo ilmoittivat haluavansa entistä määrätietoisemmin yhteyden toteutuvan ja HSL:n esittämä noin 30 miljoonan euron investointi on päättäjien mielestä &rdquo;pieni&rdquo;. Nousu on kuitenkin huomattava verrattuna Sito-konsultit Oy:n vuonna 2005 valmistuneeseen selvitykseen, joka päätyi arviossaan 11,99 miljoonan euron kustannuksiin.</p><p>HSL saikin heti selvityksen julkaisemisen jälkeen kritiikkiä, johon kuntayhtymän moderaattori ei ole vastannut:</p><p>&rdquo;76&nbsp;18.11.2015 - 22:59</p><p>Taas on laskettu junaliikenteen kustannukset maksimin mukaan, tarvitaan 20 minuutin vuoroväli ja miljoonilla remonttia rataan joka on viimeksi kunnostettu täysin 90-luvulla ja näin ollen hyvässä kuosissa. Laskelmat on tehty sen mukaan, että henkilöjunia ei voitaisi ajaa ilman kahta kohtaamisraidetta ja kaikkien tasoristeysten poistoa.</p><p>Osa tasoristeyksistä korvattaisiin kalleilla miljoonien silloilla ja tunneleilla, osaa taas ei korvattaisi millään eli ne jäisivät vaarallisiksi laittomiksi ylityspaikoiksi ilman koroketta ja ilman varoituslaitoksia. Ihmiset kun eivät todellisuudessa kierrä kilometrikaupalla radan takia. Junien nopeuksiakaan ei olla nostamassa nykyisestä max. 100 km/h:sta eli sekään ei ole peruste näin suurille investoinneille (jotka johtivat nyt siihen ettei rataa käytetä ollenkaan). Kaiken lisäksi henkilöjunilla jarrutusmatka on keveyden vuoksi moninkertaisesti pienempi verrattuna tavarajuniin.</p><p>Ei sitten viitsitty laskea mitä olisi maksanut pelkkä liikennöinti minimi-investoinneilla, ilman kohtausraiteita, tunnin välein. Tavaraliikenteen huomioimiseksi olisi tällöin riittänyt pelkkä Nikkilän pistoraide. Nikkilä on selkeästi riittävän suuri &quot;kylä&quot; ja vaihtohubi yhteiskunnallisesti kannattavalle henkilöjunaliikenteelle, varsinkin kun rata olisi jo valmiina.&rdquo;</p><p>Osallistuin keskusteluun Sipoon Sanomissa 24.5.2018 kirjoituksella &rdquo;<a href="http://kalevikamarainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255756-sipoon-henkilojunat-saa-liikkeelle-halvemmallakin-kuin-on-esitetty">Sipoon henkilöjunat saa liikkeelle halvemmallakin kuin on esitetty</a>&rdquo;, josta tein myös pitemmän <a href="http://kalevikamarainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255756-sipoon-henkilojunat-saa-liikkeelle-halvemmallakin-kuin-on-esitetty">blogin</a>. Tässä julkaisussa kommentoin HSL:n laskelmia ja kalustoon sekä liikennöintiin liittyviä seikkoja. Käytän vertailukohteena kahdeksan kilometrin pituista Jægersborg &ndash; Nærum -rataa (Nærumbanen), jonka alkupiste on aikataulutietojen mukaan 11 kilometrin päässä Kööpenhaminan päärautatieasemalta. Rata on äskettäin fuusioitu isompaan yhtiöön, mutta se ei ole junien kulkua vähentänyt.&nbsp;</p><p>- - -</p><p><u><strong>7. Yhteenveto</strong></u></p><p>Onnettomuustutkintakeskus (OTKES) julkisti Raaseporin Skogbyssä tapahtuneen tasoristeysonnettomuuden tutkintaselostuksen 7.6.2018. Sen johtopäätös numero 4:n mukaan (s. 59)</p><p>&rdquo;4. Tasoristeysten ominaisuuksia on yleensä parannettu tai tasoristeyksiä on poistettu rataverkon perusparannushankkeiden yhteydessä. Tavoitteena on ollut junaliikenteen nopeuden nosto.</p><p>Johtopäätös: Korjaustoimenpiteet eivät ole kohdentuneet vaarallisimpiin tasoristeyksiin. Parempaa mekanismia varojen kohdentamiseen vaarallisten kohteiden parantamiseen ei ole kehitetty.&rdquo;</p><p>Suosituksessa 5.2 puolestaan todetaan (s. 61):</p><p>&rdquo;Tasoristeysten korjaustoimenpiteet eivät ole aina kohdentuneet vaarallisimpiin tasoristeyksiin.</p><p>Onnettomuustutkintakeskus suosittaa, että Liikennevirasto ja Liikenteen turvallisuusvirasto varmistavat, että resursseja kohdennetaan vaarallisimpien tasoristeysten turvallisuuden parantamiseen ja poistamiseen. [2018-S21]</p><p>Kun tasoristeyksiä poistetaan, tulee usean toisiaan lähellä olevan tasoristeyksen kulku suunnitella yhden turvallisen yhteyden kautta.&rdquo;</p><p>OTKESin johtaja Veli-Pekka Nurmi totesi lisäksi suullisesti, että Suomessa on muita Pohjoismaita heikompi tasoristeysturvallisuus. Saman päivän Radio Suomen uutisissa kello 12.00 Nurmi mainitsi, että Suomessa on 19 Skogbyn kaltaista tasoristeystä, 72 tasoristeystä, joissa on erityisen suuri kohtauskulma ja yli 800 tasoristeystä, joissa näkemä on takaoikealta. Tulkinnanvaraista on, lasketaanko kaikki luvut yhteen vai sisältyykö joku luku toiseen. Joka tapauksessa voidaan päätellä, että OTKESin mielestä rataverkkomme noin 2.800 tasoristeyksestä yli 800 on ongelmatapauksia.</p><p>On varsin epätodennäköistä, että kaikki jos yksikään välin Kerava &ndash; Nikkilä tasoristeyksistä kuuluu pahimpiin ongelmatapauksiin (kts. esimerkiksi &rdquo;Onko matkasi varrella vaarallinen tasoristeys? MTV kokosi vaaranpaikat kartalle &ndash; katso myös onnettomuuksien määrät&rdquo;). Siksi lienee myös melko selvää, ettei yhteiskunnan varoja uhrata ensisijaisesti jo varoituslaittein varustettujen tasoristeysten turvallisuuden parantamiseen. Jos näin kuitenkin kävisi, voidaan perustellusti kysyä, onko Liikennevirasto tehtäviensä tasalla ja onko virkavastuukin vain jotain teoreettista höpinää.</p><p>Mainitsemieni skandinaavisten esimerkkien vuoksi voidaan toisaalta yleisesti kysyä, olemmeko me täällä idempänä jotenkin enemmän holhousta vaativia, kun meitä lännempänä ihminen ja rautatie voivat kohdata kontrolloiduissa oloissa vilkkaillakin rataosilla ilman kalliita eritasoja.</p><p>Muun muassa näistä syistä esittämäni säästämisnäkökulma lienee muita realistisempi, jos henkilöjunat todella halutaan saada kiskoille eikä vain haaveilla niistä. Nærumbanenin matkustajamäärän valossa voidaan myös ihmetellä, mikä meikäläisten junien kulussa oikein maksaa &ndash; VR:n &rdquo;monopolibonus&rdquo; kenties? Siksi voisi vielä pohtia, sallivatko esimerkiksi EU-säännöt sen, että Kerava ja Sipoo (sekä kenties muut asiasta kiinnostuneet) perustavat oman junayhtiön, koska rataosa on jo tällä hetkellä toisten kuin VR:n käytettävissä (tämä tosin poistaa suorien Helsingin junien mahdollisuuden).</p><p>Lopuksi kiitän analyysivastaava Lars Wiinbladia Passagerpulsenista ja sihteeristön päällikkö Kurt Lauridsenia Lokaltog A/S:stä miellyttävästä yhteistyöstä.</p><p>Muistioni on kokonaisuudessaan <a href="http://www.rautatiematkustajat.fi/pdf/Sipoo_muistio.pdf">täällä</a>.</p><p>Terveisin Kalevi Kämäräinen</p><p><a href="http://www.rautatiematkustajat.fi/">www.rautatiematkustajat.fi</a></p><p><a href="https://www.facebook.com/Rautatiematkustajat-158345494253217/">https://www.facebook.com/Rautatiematkustajat-158345494253217/</a></p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> 1. Johdanto

Tämä julkaisu on jatkoa selvityksilleni Sivurata plus: Haapamäen kolmiosta kumpuavaa aikataulu- ym. harjoitusta sekä Sivurata plus-kaksi: Haapamäen kolmiosta Saarijärvelle. Niissä pohdin, kuinka uusia henkilöjunayhteyksiä luodaan mahdollisimman vähäisin kustannuksin olemassa olevalla infralla.

Kerava – Nikkilä -henkilöjunayhteydestä on valmistunut HSL:n selvitys vuonna 2015 kustannusarvioineen. Tänä keväänä Kerava ja Sipoo ilmoittivat haluavansa entistä määrätietoisemmin yhteyden toteutuvan ja HSL:n esittämä noin 30 miljoonan euron investointi on päättäjien mielestä ”pieni”. Nousu on kuitenkin huomattava verrattuna Sito-konsultit Oy:n vuonna 2005 valmistuneeseen selvitykseen, joka päätyi arviossaan 11,99 miljoonan euron kustannuksiin.

HSL saikin heti selvityksen julkaisemisen jälkeen kritiikkiä, johon kuntayhtymän moderaattori ei ole vastannut:

”76 18.11.2015 - 22:59

Taas on laskettu junaliikenteen kustannukset maksimin mukaan, tarvitaan 20 minuutin vuoroväli ja miljoonilla remonttia rataan joka on viimeksi kunnostettu täysin 90-luvulla ja näin ollen hyvässä kuosissa. Laskelmat on tehty sen mukaan, että henkilöjunia ei voitaisi ajaa ilman kahta kohtaamisraidetta ja kaikkien tasoristeysten poistoa.

Osa tasoristeyksistä korvattaisiin kalleilla miljoonien silloilla ja tunneleilla, osaa taas ei korvattaisi millään eli ne jäisivät vaarallisiksi laittomiksi ylityspaikoiksi ilman koroketta ja ilman varoituslaitoksia. Ihmiset kun eivät todellisuudessa kierrä kilometrikaupalla radan takia. Junien nopeuksiakaan ei olla nostamassa nykyisestä max. 100 km/h:sta eli sekään ei ole peruste näin suurille investoinneille (jotka johtivat nyt siihen ettei rataa käytetä ollenkaan). Kaiken lisäksi henkilöjunilla jarrutusmatka on keveyden vuoksi moninkertaisesti pienempi verrattuna tavarajuniin.

Ei sitten viitsitty laskea mitä olisi maksanut pelkkä liikennöinti minimi-investoinneilla, ilman kohtausraiteita, tunnin välein. Tavaraliikenteen huomioimiseksi olisi tällöin riittänyt pelkkä Nikkilän pistoraide. Nikkilä on selkeästi riittävän suuri "kylä" ja vaihtohubi yhteiskunnallisesti kannattavalle henkilöjunaliikenteelle, varsinkin kun rata olisi jo valmiina.”

Osallistuin keskusteluun Sipoon Sanomissa 24.5.2018 kirjoituksella ”Sipoon henkilöjunat saa liikkeelle halvemmallakin kuin on esitetty”, josta tein myös pitemmän blogin. Tässä julkaisussa kommentoin HSL:n laskelmia ja kalustoon sekä liikennöintiin liittyviä seikkoja. Käytän vertailukohteena kahdeksan kilometrin pituista Jægersborg – Nærum -rataa (Nærumbanen), jonka alkupiste on aikataulutietojen mukaan 11 kilometrin päässä Kööpenhaminan päärautatieasemalta. Rata on äskettäin fuusioitu isompaan yhtiöön, mutta se ei ole junien kulkua vähentänyt. 

- - -

7. Yhteenveto

Onnettomuustutkintakeskus (OTKES) julkisti Raaseporin Skogbyssä tapahtuneen tasoristeysonnettomuuden tutkintaselostuksen 7.6.2018. Sen johtopäätös numero 4:n mukaan (s. 59)

”4. Tasoristeysten ominaisuuksia on yleensä parannettu tai tasoristeyksiä on poistettu rataverkon perusparannushankkeiden yhteydessä. Tavoitteena on ollut junaliikenteen nopeuden nosto.

Johtopäätös: Korjaustoimenpiteet eivät ole kohdentuneet vaarallisimpiin tasoristeyksiin. Parempaa mekanismia varojen kohdentamiseen vaarallisten kohteiden parantamiseen ei ole kehitetty.”

Suosituksessa 5.2 puolestaan todetaan (s. 61):

”Tasoristeysten korjaustoimenpiteet eivät ole aina kohdentuneet vaarallisimpiin tasoristeyksiin.

Onnettomuustutkintakeskus suosittaa, että Liikennevirasto ja Liikenteen turvallisuusvirasto varmistavat, että resursseja kohdennetaan vaarallisimpien tasoristeysten turvallisuuden parantamiseen ja poistamiseen. [2018-S21]

Kun tasoristeyksiä poistetaan, tulee usean toisiaan lähellä olevan tasoristeyksen kulku suunnitella yhden turvallisen yhteyden kautta.”

OTKESin johtaja Veli-Pekka Nurmi totesi lisäksi suullisesti, että Suomessa on muita Pohjoismaita heikompi tasoristeysturvallisuus. Saman päivän Radio Suomen uutisissa kello 12.00 Nurmi mainitsi, että Suomessa on 19 Skogbyn kaltaista tasoristeystä, 72 tasoristeystä, joissa on erityisen suuri kohtauskulma ja yli 800 tasoristeystä, joissa näkemä on takaoikealta. Tulkinnanvaraista on, lasketaanko kaikki luvut yhteen vai sisältyykö joku luku toiseen. Joka tapauksessa voidaan päätellä, että OTKESin mielestä rataverkkomme noin 2.800 tasoristeyksestä yli 800 on ongelmatapauksia.

On varsin epätodennäköistä, että kaikki jos yksikään välin Kerava – Nikkilä tasoristeyksistä kuuluu pahimpiin ongelmatapauksiin (kts. esimerkiksi ”Onko matkasi varrella vaarallinen tasoristeys? MTV kokosi vaaranpaikat kartalle – katso myös onnettomuuksien määrät”). Siksi lienee myös melko selvää, ettei yhteiskunnan varoja uhrata ensisijaisesti jo varoituslaittein varustettujen tasoristeysten turvallisuuden parantamiseen. Jos näin kuitenkin kävisi, voidaan perustellusti kysyä, onko Liikennevirasto tehtäviensä tasalla ja onko virkavastuukin vain jotain teoreettista höpinää.

Mainitsemieni skandinaavisten esimerkkien vuoksi voidaan toisaalta yleisesti kysyä, olemmeko me täällä idempänä jotenkin enemmän holhousta vaativia, kun meitä lännempänä ihminen ja rautatie voivat kohdata kontrolloiduissa oloissa vilkkaillakin rataosilla ilman kalliita eritasoja.

Muun muassa näistä syistä esittämäni säästämisnäkökulma lienee muita realistisempi, jos henkilöjunat todella halutaan saada kiskoille eikä vain haaveilla niistä. Nærumbanenin matkustajamäärän valossa voidaan myös ihmetellä, mikä meikäläisten junien kulussa oikein maksaa – VR:n ”monopolibonus” kenties? Siksi voisi vielä pohtia, sallivatko esimerkiksi EU-säännöt sen, että Kerava ja Sipoo (sekä kenties muut asiasta kiinnostuneet) perustavat oman junayhtiön, koska rataosa on jo tällä hetkellä toisten kuin VR:n käytettävissä (tämä tosin poistaa suorien Helsingin junien mahdollisuuden).

Lopuksi kiitän analyysivastaava Lars Wiinbladia Passagerpulsenista ja sihteeristön päällikkö Kurt Lauridsenia Lokaltog A/S:stä miellyttävästä yhteistyöstä.

Muistioni on kokonaisuudessaan täällä.

Terveisin Kalevi Kämäräinen

www.rautatiematkustajat.fi

https://www.facebook.com/Rautatiematkustajat-158345494253217/

 

]]>
2 http://kalevikamarainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256697-kerava-nikkila-henkilojunayhteydesta#comments Henkilöjunaliikenne Liikennepolitiikka Maakuntahallinto Maan tapa Rautatiet Mon, 11 Jun 2018 10:13:52 +0000 Kalevi Kämäräinen http://kalevikamarainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256697-kerava-nikkila-henkilojunayhteydesta
Junat kulkemaan uusin ajatuksin http://kalevikamarainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256425-junat-kulkemaan-uusin-ajatuksin <p>Äänekosken kaupunginjohtaja Tuononen on pettynyt, koska <a href="https://www.ksml.fi/sisis/%C3%84%C3%A4nekoski-on-vuoden-rautatiekunta/1099083">junahaaveet</a> vaipuvat horisonttiin (Sisis 29.5.2018 &rdquo;Henkilöjunaliikenne ei ala vuoden alussa&rdquo;). Ministeriön edustajan mukaan <a href="http://docplayer.fi/15956722-Jyvaskyla-laukaa-aanekoski-radan-mahdollinen-henkiloliikenne-esiselvitys-2016.html">henkilöjunat</a> edellyttävät tavarajunien yhteensovittamisen lisäksi useiden miljoonien investointeja ja aikaa niiden tekoon.</p><p>En tiedä, mitä uutisessa mainittu työryhmä on kevään kuluessa saanut aikaan, mutta jonkun kannattaisi olla valppaana ja tarvittaessa kyseenalaistaa ministeriön mielessä olevat investointitarpeet. Näin lyhyessä kirjoituksessa ei pysty menemään yksityiskohtiin, mutta tarkkaan miettimällä investointien määrää voi kenties rajoittaa.</p><p>Myös kalustovalinta voi nopeuttaa liikenteen toteutumista. Toivotut <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Sm4">Sm4-junat</a> työllistyvät jo nyt etelämpänä eikä niitä siis ole vajaakäytössä. Entäpä jos esimerkiksi lyhyttä matkaa Äänekosken keskustaan ei tarvitsisikaan sähköistää oikean kalustovalinnan ansiosta?</p><p>Jos käyttöä vailla olevista <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Sm2">Sm2-junista</a> (suurin sallittu nopeus 120 km/h) tehdään sekä diesel- että sähkövoimalla kulkeva hybridiversio lisättynä matalalattiaisella &rdquo;välipalalla&rdquo; liikuntarajoitteisia varten, sama juna voisi palvella matkustajia hyväkuntoista rataa Saarijärvelle asti.</p><p>Ulkomailla tuollaisia hybridejä <a href="https://wwwstadlerrailcom-live-01e96f7.s3-eu-central-1.amazonaws.com/filer_public/1c/11/1c116727-4cdc-4adc-b34e-cf9d7bed1d1b/f3vd0716e.pdf">valmistetaan</a> myös <a href="http://railnews.mobi/news/2018/04/20-trimode-trains-confirmed-for-gwr.html">vanhaa uudistamalla</a>. Meilläkin on Valmetin valmistamiin <a href="https://www.hel.fi/hkl/fi/Raitiovaunulla/kalusto/mlnrv2">Helsingin nivelraitiovaunuihin</a> osattu lisätä matalalattiainen &rdquo;välipala&rdquo;. Onkin lähinnä verukkeenomaista väittää, etteikö myös Valmetin valmistamia Sm2-junia pystyisi modernisoimaan.&nbsp; &nbsp;</p><p>VR:äänkään ei pidä enää luottaa yhtään. Yhtiö on voinut näyttää kyntensä hyväkuntoisella Rauman sähköradalla, mutta henkilöjunia ei sielläkään näy: kokeilunhalu uusilla reiteillä on puhdas nolla. Kannattaisikin etsiä uusia operaattoreita, joiden löytymiseen luotetaan ainakin <a href="http://www.epliitto.fi/kynaalyja/tuleeko-maakuntavetoista-junaliikennetta">Pohjanmaalla</a> sen lisäksi, että hallituksen henkilöjunareformia pidetään ylipäätään mahdollisuutena eikä uhkana.&nbsp;</p><p>Kalevi Kämäräinen</p><p>Puheenjohtaja, Suomen Rautatiematkustajat ry&nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp;</p><p>Kirjoitus on julkaistu Sisä-Suomen Sanomissa 5.6.2018 (laajempaa ajattelua samasta aiheesta on <a href="http://www.rautatiematkustajat.fi/pdf/Sivurata_plus_kaksi.pdf">täällä</a>). Sitä edeltävässä uutisjutussa kaupunginjohtaja Tuononen keventää tuntojaan näin:</p><p>&rdquo;- Ministerillä oli tahtotila, mutta ministeriöllä ja VR:llä ei, hän lataa.</p><p>Tuononen jatkaa, että tyrmäys hankkeen nopealle toteutukselle ei tullut kuitenkaan yllätyksenä.</p><p>Tuntui, että selvitys oli tehty tarkoitushakuisesti. Henkilöliikenteen palautus nähtiin kyllä mahdollisena, mutta aikaisintaan se taisi olla kirjattu vuodelle 2020. Toivotaan, että innostus asiaa kohtaan saadaan pidettyä yllä ja että maakunnan kansanedustajat lähtisivät asiaa ajamaan.&rdquo;&nbsp;</p><p>Terveisin Kalevi Kämäräinen</p><p><a href="http://www.rautatiematkustajat.fi/">www.rautatiematkustajat.fi</a></p><p><a href="https://www.facebook.com/Rautatiematkustajat-158345494253217/">https://www.facebook.com/Rautatiematkustajat-158345494253217/</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Äänekosken kaupunginjohtaja Tuononen on pettynyt, koska junahaaveet vaipuvat horisonttiin (Sisis 29.5.2018 ”Henkilöjunaliikenne ei ala vuoden alussa”). Ministeriön edustajan mukaan henkilöjunat edellyttävät tavarajunien yhteensovittamisen lisäksi useiden miljoonien investointeja ja aikaa niiden tekoon.

En tiedä, mitä uutisessa mainittu työryhmä on kevään kuluessa saanut aikaan, mutta jonkun kannattaisi olla valppaana ja tarvittaessa kyseenalaistaa ministeriön mielessä olevat investointitarpeet. Näin lyhyessä kirjoituksessa ei pysty menemään yksityiskohtiin, mutta tarkkaan miettimällä investointien määrää voi kenties rajoittaa.

Myös kalustovalinta voi nopeuttaa liikenteen toteutumista. Toivotut Sm4-junat työllistyvät jo nyt etelämpänä eikä niitä siis ole vajaakäytössä. Entäpä jos esimerkiksi lyhyttä matkaa Äänekosken keskustaan ei tarvitsisikaan sähköistää oikean kalustovalinnan ansiosta?

Jos käyttöä vailla olevista Sm2-junista (suurin sallittu nopeus 120 km/h) tehdään sekä diesel- että sähkövoimalla kulkeva hybridiversio lisättynä matalalattiaisella ”välipalalla” liikuntarajoitteisia varten, sama juna voisi palvella matkustajia hyväkuntoista rataa Saarijärvelle asti.

Ulkomailla tuollaisia hybridejä valmistetaan myös vanhaa uudistamalla. Meilläkin on Valmetin valmistamiin Helsingin nivelraitiovaunuihin osattu lisätä matalalattiainen ”välipala”. Onkin lähinnä verukkeenomaista väittää, etteikö myös Valmetin valmistamia Sm2-junia pystyisi modernisoimaan.   

VR:äänkään ei pidä enää luottaa yhtään. Yhtiö on voinut näyttää kyntensä hyväkuntoisella Rauman sähköradalla, mutta henkilöjunia ei sielläkään näy: kokeilunhalu uusilla reiteillä on puhdas nolla. Kannattaisikin etsiä uusia operaattoreita, joiden löytymiseen luotetaan ainakin Pohjanmaalla sen lisäksi, että hallituksen henkilöjunareformia pidetään ylipäätään mahdollisuutena eikä uhkana. 

Kalevi Kämäräinen

Puheenjohtaja, Suomen Rautatiematkustajat ry                                                                                                               

Kirjoitus on julkaistu Sisä-Suomen Sanomissa 5.6.2018 (laajempaa ajattelua samasta aiheesta on täällä). Sitä edeltävässä uutisjutussa kaupunginjohtaja Tuononen keventää tuntojaan näin:

”- Ministerillä oli tahtotila, mutta ministeriöllä ja VR:llä ei, hän lataa.

Tuononen jatkaa, että tyrmäys hankkeen nopealle toteutukselle ei tullut kuitenkaan yllätyksenä.

Tuntui, että selvitys oli tehty tarkoitushakuisesti. Henkilöliikenteen palautus nähtiin kyllä mahdollisena, mutta aikaisintaan se taisi olla kirjattu vuodelle 2020. Toivotaan, että innostus asiaa kohtaan saadaan pidettyä yllä ja että maakunnan kansanedustajat lähtisivät asiaa ajamaan.” 

Terveisin Kalevi Kämäräinen

www.rautatiematkustajat.fi

https://www.facebook.com/Rautatiematkustajat-158345494253217/

]]>
4 http://kalevikamarainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256425-junat-kulkemaan-uusin-ajatuksin#comments Henkilöjunaliikenne Liikennepolitiikka Maakuntahallinto Maan tapa Rautatiet Wed, 06 Jun 2018 10:24:37 +0000 Kalevi Kämäräinen http://kalevikamarainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256425-junat-kulkemaan-uusin-ajatuksin
Sipoon henkilöjunat saa liikkeelle halvemmallakin kuin on esitetty http://kalevikamarainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255756-sipoon-henkilojunat-saa-liikkeelle-halvemmallakin-kuin-on-esitetty <p>Nimimerkki Lukija (SiSa 3.5) on oikeassa epäillessään HSL:n vuonna 2015 tekemän <a href="https://www.hsl.fi/sites/default/files/uploads/21_2015_kerava-nikkila_raideraportti_final.pdf">selvityksen</a> investointivaatimuksia. Esitän kuitenkin muutamia lisähuomioita.</p><p>Kunnollinen ruuhka-aikojen palvelutaso eli kahden junayksikön järjestelmä (<a href="https://www.hsl.fi/sites/default/files/uploads/21_2015_kerava-nikkila_raideraportti_final.pdf">s. 35</a>) edellyttää lyhyttä kohtausraidetta Talmassa. Sen sijaan tavaraliikenteen kohtausraiteen voi jättää myöhempään aikaan, kunhan katsotaan, tarvitaanko sitä todella.</p><p>Koska kaikissa tasoristeyksissä on ainakin puolipuomilaitos, vaatimus kalliiden eritasoliittymien rakentamisesta on mielestäni ylimitoitettu (<a href="https://www.hsl.fi/sites/default/files/uploads/21_2015_kerava-nikkila_raideraportti_final.pdf">s. 37</a>). <a href="https://kartta.paikkatietoikkuna.fi/?zoomLevel=11&amp;coord=396263.90923832764_6699188.423741723&amp;mapLayers=801+100+default&amp;uuid=90246d84-3958-fd8c-cb2c-2510cccca1d3&amp;showMarker=true">Kytömaan rataoikaisussa</a> eritaso olisi kuitenkin paikallaan <a href="http://www.tasoristeys.fi/risteyshaku?crossingId=5306">Postlarinkadulla</a>. Tällä tavoin saataneen aikaiseksi tavarajunien vaatima noin kilometrin pituinen odotteluraide (<a href="https://www.hsl.fi/sites/default/files/uploads/21_2015_kerava-nikkila_raideraportti_final.pdf">s. 20</a>) henkilöjunien kulkiessa &rdquo;pääradalla&rdquo;.&nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp;&nbsp;</p><p>Niin sanotut <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Dm12">kiskobussit</a> ovat huono valinta. Vähäisen lukumäärän takia niitä tarvitaan muualla eikä lisää kannata tilata muun muassa siksi, että niihin mahtuu suurin piirtein linja-autollinen matkustajia eivätkä ne ole matalalattiaisia (ainakin ruuhka-aikoina invanostimen käyttö voi lisätä aikataulujen sekaisinmenomahdollisuuksia).</p><p>HSL:n esittämän <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Sm5">Sm5-junan</a> (<a href="https://www.hsl.fi/sites/default/files/uploads/21_2015_kerava-nikkila_raideraportti_final.pdf">s. 33</a>) ominaisuudet menevät toisaalta myös hukkaan. Sen suurin sallittu nopeus (sn) 160 km/h on ylimitoitettu, koska suunniteltu sn on enintään 100 km/h (selvitys ei mielestäni sano selvästi, mitä esitetään; <a href="https://www.hsl.fi/sites/default/files/uploads/21_2015_kerava-nikkila_raideraportti_final.pdf">s. 36</a>). Suurten nopeuksien hyöty jää joka tapauksessa hyvin pieneksi lyhyellä välimatkalla, jolla myös pysähdytään kolmesti.</p><p>Suosittelenkin vanhojen mutta uudistettujen <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Sm2">Sm2-junien</a> (sn 120 km/h) käyttöä (muutoksena ainakin matalalattiainen &rdquo;välipala&rdquo; ja ilmastointi). Vastaavaa on tehty <a href="https://www.youtube.com/watch?v=z0F29B5t6LU">ulkomailla</a> ja Suomessa HKL:n vanhoihin <a href="https://www.hel.fi/static/hkl/mlnrv2.pdf">nivelraitiovaunuihin</a>. Kuka uskoo, että Valmetin rakentamia nivelraitiovaunuja voi uudistaa näin, mutta Valmetin rakentamia Sm2-junia ei?&nbsp;&nbsp;</p><p>Lyhyeen mielipidekirjoitukseen saa mahtumaan vain &rdquo;suuret linjat&rdquo;, mutta muitakin säästökohteita voi löytää. Yksi &rdquo;mikrokysymys&rdquo; on asemalaitureiden <a href="https://api.hankeikkuna.fi/asiakirjat/f0938a03-2bfd-4d92-82a0-5cc1ed57309e/27ac92b2-5d1b-41e8-aa76-d57ef42964c7/LAUSUNTO_20180503131000.PDF">materiaali</a> (<a href="https://www.hsl.fi/sites/default/files/uploads/21_2015_kerava-nikkila_raideraportti_final.pdf">s. 36</a>). <a href="https://api.hankeikkuna.fi/asiakirjat/f0938a03-2bfd-4d92-82a0-5cc1ed57309e/f9111161-28cc-426b-a177-bde12aa95a29/LAUSUNTO_20180502122000.PDF">Puulaituri</a> sopisi esimerkiksi Nikkilän <a href="http://vaunut.org/kuva/125659?paik=Nikkil%C3%A4">asemamiljööseen</a> varmasti paremmin kuin kalliimpi <a href="http://vaunut.org/kuva/125661?paik=Nikkil%C3%A4">betoniversio</a> ja tuskin pilaa maisemaa muillakaan liikennepaikoilla.&nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp;</p><p>Kaiken kaikkiaan HSL:n selvityksen maksimista (<a href="https://www.hsl.fi/sites/default/files/uploads/21_2015_kerava-nikkila_raideraportti_final.pdf">s. 38 ja 70 &ndash; 72</a>) on löydettävissä selkeästi pienempi minimi. Toivottavasti kunnanisät ottavat onkeensa Lukijan sekä allekirjoittaneen näkökohdat ja lähestyvät asiaa uusin silmin. Valtionkin kanssa lienee helpompi päästä sopuun, jos esitetty hintalappu on pieni eikä iso.&nbsp; &nbsp;&nbsp;</p><p>Kalevi Kämäräinen</p><p>Puheenjohtaja, Suomen Rautatiematkustajat ry</p><p>Kirjoitus on julkaistu Sipoon Sanomissa 24.5.2018, vaikka hyperlinkit sivuviitteineen ovat toki vain blogiversiossa. Niin ikään blogin kappalejako poikkeaa hiukan lehden versiosta.</p><p>Se on palautetta 3.5.2018 alkaneeseen keskusteluun <a href="https://kartta.paikkatietoikkuna.fi/?zoomLevel=7&amp;coord=399611.5453350444_6697151.159985508&amp;mapLayers=801+100+default&amp;uuid=90246d84-3958-fd8c-cb2c-2510cccca1d3&amp;showMarker=true">Kerava &ndash; Nikkilä</a> -henkilöjunaliikenteen kustannuksista. Tuolloin lehdessä oli puolen sivun juttu &rdquo;Suunnitteleeko Sipoon kunta vain kalleinta raideliikennevaihtoehtoa?&rdquo;. Siitä ilmenee, että noin 30 miljoonaan päätyvä hinta-arvio perustuu HSL:n vuonna 2015 teettämään selvitykseen. &rdquo;Kustannuksista noin 12 miljoonaa euroa muodostuu tasoristeysten poistamisesta, mikä on välttämätöntä muun muassa maankäytön kehittämisen näkökulmasta&rdquo;, haastatellut &rdquo;kunnanisät&rdquo; kertovat.</p><p>Lisäksi näyttää siltä, että kunnallispäättäjät pitävät tavarajunien kohtausraidetta välttämättömänä ja mainitsevat sen hinnaksi 8,4 miljoonaa euroa. Myös joitakin hinnaltaan pienempiä kysymyksiä käsitellään sekä todetaan, ettei ns. kiskobussia ole selvitelty kalustovaihtoehtona (tätä en yhtään ihmettele). Ilmenee myös, että henkilöjunaliikenteen palauttamista selvitellään yhdessä Keravan kaupungin ja HSL:n kanssa ja että tarkoituksena on selvittää erilaisia vaihtoehtoja. Niin ikään Sipoon voimakkaasti kasvava velkataakka mainitaan.&nbsp; &nbsp;</p><p>Nimimerkki &rdquo;Lukija&rdquo; jatkaa keskustelua Sipoon Sanomissa 9.5.2018 kirjoituksessaan &rdquo;Mielenkiintoisia vastauksia päättäjiltä Sipoon henkilöjunaliikenteeseen liittyen&rdquo;. Siinä hän toteaa tavarajunien kulkeneen &rdquo;kaikki nämä vuodet&rdquo; eikä tasoristeysten parantamiseksi ole tehty mitään. Niinpä &rdquo;Lukija&rdquo; kyseenalaistaa tasoristeysten poistotarpeen (12,2 miljoonaa euroa) sekä Talman (8,4 miljoonaa) että Ahjon kohtausraiteen (4,0 miljoonaa) tarpeellisuuden. Kaiken kaikkiaan &rdquo;Lukija&rdquo; arvelee, että lähiliikenteen saisi toimimaan 24,6 miljoonaa euroa halvemmalla kuin on esitetty.&nbsp; &nbsp;</p><p>HSL:n selvityksessä on ainakin yksi ristiriitaisuus. Kehitysvaihtoehdoksi valitun kahden junan aikatauluesityksessä (<a href="https://www.hsl.fi/sites/default/files/uploads/21_2015_kerava-nikkila_raideraportti_final.pdf">s. 35</a>) niiden kohtaus on Talmassa, mikä todetaan myös sivulla <a href="https://www.hsl.fi/sites/default/files/uploads/21_2015_kerava-nikkila_raideraportti_final.pdf">36</a> (kohtausraiteenkin on siis oltava Talmassa). Kustannusarviossa (<a href="https://www.hsl.fi/sites/default/files/uploads/21_2015_kerava-nikkila_raideraportti_final.pdf">s. 38</a>) kuten tarkemmassa liitteessä (<a href="https://www.hsl.fi/sites/default/files/uploads/21_2015_kerava-nikkila_raideraportti_final.pdf">s. 71</a>) henkilöjunien kohtausraide on kuitenkin Ahjossa. Tällaisesta lukijalle jää vaikutelma hutiloimalla tehdystä työstä.&nbsp; &nbsp;</p><p>Tuleva jatkoprosessi ja sen lopputulos kiinnostavat yleisemminkin. Suomessa tällaiset selvittelyt päätyvät säännönmukaisesti samaan lopputulokseen: henkilöjunien edellyttämät investoinnit jo olemassa olevalla ratainfralla tulevat liian kalliiksi eikä liikennettä aloiteta. Selvitysten tasossakin on parantamisen varaa. Ehkäpä kammottavin esimerkki on Pohjois-Karjalan maakuntaliiton ja Kainuun liiton <a href="https://www.kainuunsanomat.fi/kainuun-sanomat/kainuu/selvitys-henkilojunaliikenne-kontiomaelta-nurmekseen-tulisi-kalliiksi/">aikaansaama</a> asiakirja, <a href="https://www.kainuunliitto.fi/sites/default/files/selvitys_joensuu_kontiomaki_radan_avaamisesta_henkiloliikenteelle.pdf">joka</a> sisältää muun muassa &rdquo;vaihtoehtoisia faktoja&rdquo; a la Trump (kts. esim. <a href="http://www.rautatiematkustajat.fi/Jns_Ol_sn_100_maakuntaliitot.pdf">s. 12 ja 13</a>).</p><p>Nähtäväksi jää, kuinka valistuneesti Sipoossa osataan arvioida nimenomaan henkilöjunien edellyttämiä investointeja ja niiden toteuttamistapoja. Olisihan se edistyksellistä, että lopputulos hyödyttää sekä rautatiematkustajia että selvityksiä tekeviä konsulttiyrityksiä.</p><p>Terveisin Kalevi Kämäräinen</p><p><a href="http://www.rautatiematkustajat.fi/">www.rautatiematkustajat.fi</a></p><p><a href="https://www.facebook.com/Rautatiematkustajat-158345494253217/">https://www.facebook.com/Rautatiematkustajat-158345494253217/</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Nimimerkki Lukija (SiSa 3.5) on oikeassa epäillessään HSL:n vuonna 2015 tekemän selvityksen investointivaatimuksia. Esitän kuitenkin muutamia lisähuomioita.

Kunnollinen ruuhka-aikojen palvelutaso eli kahden junayksikön järjestelmä (s. 35) edellyttää lyhyttä kohtausraidetta Talmassa. Sen sijaan tavaraliikenteen kohtausraiteen voi jättää myöhempään aikaan, kunhan katsotaan, tarvitaanko sitä todella.

Koska kaikissa tasoristeyksissä on ainakin puolipuomilaitos, vaatimus kalliiden eritasoliittymien rakentamisesta on mielestäni ylimitoitettu (s. 37). Kytömaan rataoikaisussa eritaso olisi kuitenkin paikallaan Postlarinkadulla. Tällä tavoin saataneen aikaiseksi tavarajunien vaatima noin kilometrin pituinen odotteluraide (s. 20) henkilöjunien kulkiessa ”pääradalla”.        

Niin sanotut kiskobussit ovat huono valinta. Vähäisen lukumäärän takia niitä tarvitaan muualla eikä lisää kannata tilata muun muassa siksi, että niihin mahtuu suurin piirtein linja-autollinen matkustajia eivätkä ne ole matalalattiaisia (ainakin ruuhka-aikoina invanostimen käyttö voi lisätä aikataulujen sekaisinmenomahdollisuuksia).

HSL:n esittämän Sm5-junan (s. 33) ominaisuudet menevät toisaalta myös hukkaan. Sen suurin sallittu nopeus (sn) 160 km/h on ylimitoitettu, koska suunniteltu sn on enintään 100 km/h (selvitys ei mielestäni sano selvästi, mitä esitetään; s. 36). Suurten nopeuksien hyöty jää joka tapauksessa hyvin pieneksi lyhyellä välimatkalla, jolla myös pysähdytään kolmesti.

Suosittelenkin vanhojen mutta uudistettujen Sm2-junien (sn 120 km/h) käyttöä (muutoksena ainakin matalalattiainen ”välipala” ja ilmastointi). Vastaavaa on tehty ulkomailla ja Suomessa HKL:n vanhoihin nivelraitiovaunuihin. Kuka uskoo, että Valmetin rakentamia nivelraitiovaunuja voi uudistaa näin, mutta Valmetin rakentamia Sm2-junia ei?  

Lyhyeen mielipidekirjoitukseen saa mahtumaan vain ”suuret linjat”, mutta muitakin säästökohteita voi löytää. Yksi ”mikrokysymys” on asemalaitureiden materiaali (s. 36). Puulaituri sopisi esimerkiksi Nikkilän asemamiljööseen varmasti paremmin kuin kalliimpi betoniversio ja tuskin pilaa maisemaa muillakaan liikennepaikoilla.       

Kaiken kaikkiaan HSL:n selvityksen maksimista (s. 38 ja 70 – 72) on löydettävissä selkeästi pienempi minimi. Toivottavasti kunnanisät ottavat onkeensa Lukijan sekä allekirjoittaneen näkökohdat ja lähestyvät asiaa uusin silmin. Valtionkin kanssa lienee helpompi päästä sopuun, jos esitetty hintalappu on pieni eikä iso.    

Kalevi Kämäräinen

Puheenjohtaja, Suomen Rautatiematkustajat ry

Kirjoitus on julkaistu Sipoon Sanomissa 24.5.2018, vaikka hyperlinkit sivuviitteineen ovat toki vain blogiversiossa. Niin ikään blogin kappalejako poikkeaa hiukan lehden versiosta.

Se on palautetta 3.5.2018 alkaneeseen keskusteluun Kerava – Nikkilä -henkilöjunaliikenteen kustannuksista. Tuolloin lehdessä oli puolen sivun juttu ”Suunnitteleeko Sipoon kunta vain kalleinta raideliikennevaihtoehtoa?”. Siitä ilmenee, että noin 30 miljoonaan päätyvä hinta-arvio perustuu HSL:n vuonna 2015 teettämään selvitykseen. ”Kustannuksista noin 12 miljoonaa euroa muodostuu tasoristeysten poistamisesta, mikä on välttämätöntä muun muassa maankäytön kehittämisen näkökulmasta”, haastatellut ”kunnanisät” kertovat.

Lisäksi näyttää siltä, että kunnallispäättäjät pitävät tavarajunien kohtausraidetta välttämättömänä ja mainitsevat sen hinnaksi 8,4 miljoonaa euroa. Myös joitakin hinnaltaan pienempiä kysymyksiä käsitellään sekä todetaan, ettei ns. kiskobussia ole selvitelty kalustovaihtoehtona (tätä en yhtään ihmettele). Ilmenee myös, että henkilöjunaliikenteen palauttamista selvitellään yhdessä Keravan kaupungin ja HSL:n kanssa ja että tarkoituksena on selvittää erilaisia vaihtoehtoja. Niin ikään Sipoon voimakkaasti kasvava velkataakka mainitaan.   

Nimimerkki ”Lukija” jatkaa keskustelua Sipoon Sanomissa 9.5.2018 kirjoituksessaan ”Mielenkiintoisia vastauksia päättäjiltä Sipoon henkilöjunaliikenteeseen liittyen”. Siinä hän toteaa tavarajunien kulkeneen ”kaikki nämä vuodet” eikä tasoristeysten parantamiseksi ole tehty mitään. Niinpä ”Lukija” kyseenalaistaa tasoristeysten poistotarpeen (12,2 miljoonaa euroa) sekä Talman (8,4 miljoonaa) että Ahjon kohtausraiteen (4,0 miljoonaa) tarpeellisuuden. Kaiken kaikkiaan ”Lukija” arvelee, että lähiliikenteen saisi toimimaan 24,6 miljoonaa euroa halvemmalla kuin on esitetty.   

HSL:n selvityksessä on ainakin yksi ristiriitaisuus. Kehitysvaihtoehdoksi valitun kahden junan aikatauluesityksessä (s. 35) niiden kohtaus on Talmassa, mikä todetaan myös sivulla 36 (kohtausraiteenkin on siis oltava Talmassa). Kustannusarviossa (s. 38) kuten tarkemmassa liitteessä (s. 71) henkilöjunien kohtausraide on kuitenkin Ahjossa. Tällaisesta lukijalle jää vaikutelma hutiloimalla tehdystä työstä.   

Tuleva jatkoprosessi ja sen lopputulos kiinnostavat yleisemminkin. Suomessa tällaiset selvittelyt päätyvät säännönmukaisesti samaan lopputulokseen: henkilöjunien edellyttämät investoinnit jo olemassa olevalla ratainfralla tulevat liian kalliiksi eikä liikennettä aloiteta. Selvitysten tasossakin on parantamisen varaa. Ehkäpä kammottavin esimerkki on Pohjois-Karjalan maakuntaliiton ja Kainuun liiton aikaansaama asiakirja, joka sisältää muun muassa ”vaihtoehtoisia faktoja” a la Trump (kts. esim. s. 12 ja 13).

Nähtäväksi jää, kuinka valistuneesti Sipoossa osataan arvioida nimenomaan henkilöjunien edellyttämiä investointeja ja niiden toteuttamistapoja. Olisihan se edistyksellistä, että lopputulos hyödyttää sekä rautatiematkustajia että selvityksiä tekeviä konsulttiyrityksiä.

Terveisin Kalevi Kämäräinen

www.rautatiematkustajat.fi

https://www.facebook.com/Rautatiematkustajat-158345494253217/

]]>
0 http://kalevikamarainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255756-sipoon-henkilojunat-saa-liikkeelle-halvemmallakin-kuin-on-esitetty#comments Henkilöjunaliikenne Liikennepolitiikka Maakuntahallinto Maan tapa Rautatiet Thu, 24 May 2018 04:42:27 +0000 Kalevi Kämäräinen http://kalevikamarainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255756-sipoon-henkilojunat-saa-liikkeelle-halvemmallakin-kuin-on-esitetty
Esitys: Maakuntahallintoon liittyvät poikkeamamenettelyt http://timokeklinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254055-esitys-maakuntahallintoon-liittyvat-poikkeamamenettelyt <p>Kirjoitus on kolmas osa <a href="http://timokeklinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253662-aloiteesta-maakuntalain-laadinnassa-huomioitavaksi">esityksestä</a> maakuntalain valmistelussa huomioitavaksi tarkoitetusta aloitteesta.</p> <p>Aiemmat osat ovat:<br /><a href="http://timokeklinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253678-esitys-maakunnan-toiminnan-periaatteet">1.&nbsp; Maakunnan toiminnan periaatteet (kohdat I - V)</a><br /><a href="http://timokeklinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253683-esitys-maakunnan-rahoituksen-ja-kustannusten-kaytannon-kasittely">2.&nbsp; Maakunnan rahoituksen ja kustannusten käytannön käsittely (kohdat VI- VIII)</a>&nbsp;&nbsp;</p> <p><br />Tässä kirjoituksessa käsitellään esityksen kohdat IX - XIII.</p> <p><strong>Poikkeamamenettelyt</strong></p> <p>IX. Poikkeustilanteiden käsittely&nbsp;<br />X. Maakuntahallituksen erottaminen ja uuden nimittäminen<br />XI. Maakunnan kuntien seurantaoikeus ja notifikaatiot<br />XII. Uusien maakuntavaalien järjestäminen</p> <p>XIII. Muita maakuntahallintoon liittyviä asioita</p> <p><strong>Yleiskommentti:&nbsp;</strong></p> <p>Maakuntatasolle on suunniteltu siirrettävän merkittävää taloudellista ja operatiivista valtaa ja vastuuta. Maakunnan ylin päättävä elin on vaaleilla valittu maakuntavaltuusto joka valvoo ja ohjaa operatiivisesta toiminnasta vastaavaa maakuntahallitusta. Maakuntavaltuustolla on vahvat keinot maakuntahallituksen nimittämisen ja erottamisen kautta ohjata ja valvoa maakuntahallituksen toimintaa.</p> <p>Myös maakuntavaltuuston toimintaa tulee pystyä seuraamaan ja siihen puuttumaan mikäli sen toiminta ei ole sille annetun mandaatin mukaista tai sen toiminta maakunnalle asetettujen tehtävien toteutuksen ohjaamisessa puutteellista tai johtaa maakunnan asukkaiden kokonaisedun vastaiseen kehitykseen. Neljän vuoden välein tapahtuva maakuntavaltuuston vaali on heikko ja yksinään riittämätön keino maakunnan hallinnon tarkoituksenmukaisen toiminnan varmistamiseksi. Maakuntavaltuuston toiminnan seuranta ja puuttumisvaltuudet on luontevaa antaa maakunnan kuntien vaaleilla valittujen kunnanvaltuustojen ja kunnanhallitusten tehtäväksi.&nbsp;</p> <p><strong>Esitysteksti:</strong></p> <p>&nbsp;</p> <p>P o i k k e a m a m e n e t t e l y t</p> <p><br />IX. P o i k k e u s t i l a n t e i d e n&nbsp; &nbsp;k ä s i t t e l y&nbsp;</p> <p><br />Oletusarvoisesti asiat etenevät suotuisasti eikä poikkeustilanteiden käsittelyyn jouduta turvautumaan. Lainsäädännössä tulee kuitenkin kuvata mikä taho ja millä keinoin voi puuttua tilanteeseen jos havaitaan korjauksen vaativia poikkeamia maakunnan asiainhoidossa. Keskeisimmät poikkeustilanteet liittyvät seuraaviin asioihin.</p> <p>1) Maakuntahallituksen on nautittava maakuntavaltuuston luottamusta. Maakuntavaltuusto voi erottaa maakuntahallituksen ja nimittää uuden mikäli hallituksen toiminta tai sen esittämät suunnitelmat tai toteuma ovat sellaisia että ne eivät näytä täyttävän asetettuja tavoitteita tai vaatimuksia.</p> <p>2) Maakuntaan liittyneet kunnat vastaavat maakunnan rahoituksesta. Saamansa seurantatiedon perusteella kunnan toimielimet voivat päättää tilanteen peusteella soveltuvan poikkeamamenettelyn käynnistämisestä.</p> <p>3) Maakuntaan liittyvät kunnat toimivat myös kuntalaistensa edustajina ja valvojina arvioidessan maakunnan toimintaa, tavoitteiden saavuttamista ja vaatimusten toteutumista kuntalaisten näkökulmasta maakunnan asukkaiden kokonaisetu huomioiden.&nbsp;</p> <p>4) Henkilön, joka asettuu ehdolle maakuntavaltuuston vaalissa tai osallistuu jäsenenä tai muussa roolissa maakuntavaltuuston tai maakuntahallituksen toimintaan, odotetaan ja edellytetään toimivan maakunnan ja sen asukkaiden kokonaisetua palvelevalla tavalla. Puuttumiskynnyksen henkilön omaan tai häneen sidoksissa olevan tahon rahalliseen tai muuhun etuun vaikuttavan toimintaan tulee maakunnallisissa luottamus- ja viranhoitotehtävissä olla matala.&nbsp;</p> <p><br />X. M a a k u n t a h a l l i t u k s e n&nbsp; &nbsp;e r o t t a m i n e n&nbsp; &nbsp;j a&nbsp; &nbsp;u u d e n&nbsp; &nbsp;n i m i t t ä m i n e n</p> <p>1) Maakuntavaltuuston käytössä oleva keino maakunnan operatiivsen toiminnan tavoitteiden täyttämiseksi ja poikkeamien käsittelemiseksi on sen oikeus erottaa ja nimittää maakuntahallitus.</p> <p>2) Valtuuston tekemän erottamispäätöksen yhteydessä erottamisen perustelu tulee kertoa ja päätöksessä tulee ottaa kantaa toimineen maakuntahallituksen vastuuvapauteen. Vastuuvapauden epäämisen voi kohdistaa tiettyyn asiakokonaisuuteen liittyväksi, jolloin muilta osin vastuuvapaus hallituksen toimintaan liittyen katsotaan myönnetyksi. Erottamisen yhteydessä valtuuston tulee nimittää väliaikainen hallitus ja aloittaa välittömästi toimenpiteet uuden varsinaiseen hallituksen muodostamiseksi ja nimittämiseksi. Maakuntavaltuusto voi tehdä erottamispäätöksen riittäväksi katsottavan erottamisperusteen ilmetessä 1/2 määräenemmistöllä.</p> <p>3) Maakuntavaltuusto voi myös vaihtaa maakuntahallitusta tai sen kokoonpanoa 2/3 määräenemmistöpäätöksellä. Hallituksen vaihtaminen voidaan tehdä erilaisiin tavoitteellisiin tai käytännön järjestelyihin liittyen tilanteissa joissa vastuuvapausedellytysten oletetaan täyttyvän. Valtuuston vaihtamispäätöksessä tulee ottaa kantaa toimineen hallituksen vastuuvapauteen.</p> <p>4) Vastuuvapauden myöntäminen hallituksen vaihtamisen tai erottamisen yhteydessä ei koske tilinpäätöksessä tai kirjanpidon tarkistuksessa mahdollisesti esiin tulevia seikkoja, vaan vastuuvapaus kirjanpitokauden aikana toimineille hallituksille myönnetään näiltä osin tilintarkastuksen käsittelyn yhteydessä.</p> <p><br />XI. M a a k u n n a n&nbsp; &nbsp;k u n t i e n&nbsp; &nbsp;s e u r a n t a o i k e u s&nbsp; &nbsp;j a&nbsp; &nbsp;n o t i f i k a a t i o t</p> <p>1) Maakuntaan kuuluvilla kunnilla on oikeus seurata maakunnan toimintaa ja ilmoittaa havaitsemistaan poikkeamista tai niiden todennäköisestä esiintymisestä maakuntavaltuustolle tai maakuntahallitukselle.</p> <p>2) Kunta voi lähettää maakunnalle notifikaatiota joita ovat poikkeamailmoitukset, aloitteet tai muut kirjelmät. Notifikaatio voidaan lähettää joko kunnanhallituksen tai kunnanvaltuuston nimissä ja päätöksellä.</p> <p>3) Maakuntahallituksen tai maakuntavaltuuston on otettava poikkeamailmoituksiin kantaa ja käsiteltävä ne maakuntavaltuuston kokouksesta. Kannanottovastine ja tieto maakuntavaltuuston käsittelystä on toimitettava poikkeamailmoituksen tehneelle taholle. Poikkeaman käsittelyyn liittyvistä jatkotoimista ja niiden etenemisestä tulee myös informoida poikkeaman raportoinutta tahoa.</p> <p>4) Kunta voi myös tuoda maakuntavaltuustolle tai maakuntahallitukselle esiin näkemyksiään maakunnan asioiden hoidosta muilla kirjelmillä tai laatia aloitteita maakunnan toiminnan kehittämiseksi. Muut kirjelmät ja alotteet tulee tuoda tiedoksi maakuntavaltuuston kokouksessa viestin perillemenon varmistamiseksi ja virallisen puheenvuorokeskustelun mahdollistamiseksi. Virallista vastausvelvoitetta aloiteen tai kirjelmän laatijalle ei kuitenkaan ole.</p> <p>5) Kunta voi myös lähettää edellä mainitut notifikaatiot virallisesti käsiteltäväksi muihin maakunnan kuntiin ennen mahdollista lähettämistä maakuntaan. Virallista vastinetta voi pyytää joko kunnanhallituksilta tai kunnanvaltuustoilta. Viralliset vastineet tulee antaa ja ne tulee liittää osaksi maakuntaan lähetettävää notifikaatiota. Kaikkien kuntien virallisen käsittelyn kautta laadittuihin notifikaatioihin maakunnan tulee antaa virallinen vastaus.</p> <p><br />XII. U u s i e n&nbsp; &nbsp;m a a k u n t a v a a l i e n&nbsp; &nbsp;j ä r j e s t ä m i n e n</p> <p>1) Maakuntaan kuuluvat kunnat voivat päättää maakuntavaltuuston hajoittamisesta ja uusien maakuntavaalien pitämisestä. Päätös tapahtuu maakuntaan kuuluvien kuntien kunnanvaltuustojen äänestysten perusteella. Äänestys voi olla perusteeltaan luottamuslauseäänestys tai hallintoäänestys.</p> <p>2) Äänestystulos lasketaan kuntien lukumäärän ja kuntien asukaslukumäärän perusteella. Kunnanvaltuustojen äänestyksissä uusista maakuntavaaleista ja äänestysmuodosta käytetään 1/2 määräenemmistöpäätöstä.</p> <p>3) Luottamuslauseäänestyksessä päätös uusien maakuntavaalien järjestämisestä syntyy, mikäli 2/3 määräenemmistö kunnista kannattaa vaalien järjestämistä tai 2/3 määräenemmistö syntyy puoltoa kannattavien kuntien asukasluvuista laskettuna.</p> <p>4) Hallintoäänestyksessä päätös uusien maakuntavaalien järjestämisestä syntyy, mikäli 1/2 määräenemmistö kunnista kannattaa vaalien järjestämistä tai 1/2 määräenemmistö syntyy puoltoa kannattavien kuntien asukasluvuista laskettuna.</p> <p>5) Äänestys voidaan esittää järjestettäväksi hallintoäänestyksenä mikäli syy siihen on perusteltavissa maakunnalle asetettujen tehtävien epätyydyttävästä hoidosta johtuvaksi. Jos maakuntavaalien uudelleenjärjestämistä koskeva äänestys on esitetty tehtäväksi hallintoäänestyksenä ottavat kunnanvaltuustot äänestysmuotoon kantaa äänestysistuntonsa aikana erillisellä äänestyksellä ennen varsinaista vaaliäänestystä. Äänestys käsitellään hallintoäänestyksenä mikäli 1/2 määräenemmistö kunnista on puoltanut hallintoäänestysmenettelyä tai 1/2 määräenemmistö syntyy puoltoa kannattavien kuntien asukasluvuista laskettuna.</p> <p>6) Yksittäinen kunta voi esittää luottamusäänestystä tai hallintoäänestystä kaikkien kuntien käsittelyssä käyneisiin ja maakunnalle lähetettyihin notifikaatioihin perustuen mikäli äänestykselle on nähtävissä laajempaa kannatusta muissa kunnissa. Päätöksen esityksen antamisesta tekee kunnanvaltuusto. Äänestysesityksen saatteessa voidaan viitata yhteen tai useampaan tällaiseen notifikaatioon ja perustella lisäksi äänestyksen syytä muilla oleellisilla seikoilla.</p> <p>7) Äänestysesityksessä tulee esittää kunnanvaltuustojen äänestysajankohta 7-14 vuorokauden päähän äänestysesityksen lähettämisajankohdasta. Äänestysajankohdasta ja silloin suoritettavasta äänestyksestä tulee lainvoimainen mikäli 2/3 määräenemmistö kunnista tai niiden edustamista asukasmääristä on vahvistanut äänestyksen järjestäjälle suorittavansa tai suorittaa äänestyksen kyseisenä ajankohtana. Äänestyksen esittäjätaho sitoutuu organisoimaan äänestykseen liittyvän tiedotuksen, äänestystietojen vastaanoton ja tuloksen informoinnin kunnanvaltuustojen kesken.</p> <p>8) Ennen äänestystä kunnanvaltuustot valitsevat ja valtuuttavat yhteyshenkilön kunnanvaltuuston äänestystuloksen vahvistavaan lautakuntaan. Yhteyshenkilöt vastaavat että äänestystuloksen sisältävä kunnanvaltuuston pöytäkirja toimitetaan äänestystä organisoivan kunnan yhteyshenkilölle joka toimii tarvittaessa lautakunnan puheenjohtajana. Mikäli vaalitulos edellyttää uusien maakuntavaalien järjestämistä, kutsuu lautakunnan puheenjohtaja lautakunnan kokouksen koolle vahvistamaan päätöksen uusien maakuntavaalien järjestämisestä. Lautakunta toimittaa tiedon maakuntavaltuustolle joka käynnistää vaalien uudelleenjärjestämiseen tarvittavat toimenpiteet välittömästi.<br />&nbsp; &nbsp; &nbsp;<br />9) Rahoitusvaltuusto voi tehdä esityksen uusien maakuntavaalien järjestämisestä mikäli maakunta on ylittänyt sille asetetun budjetin tai on ilmeinen riski siitä että budjetti tulee ylittymään merkittävästi tai pitkäaikaisesti. Perusteluna voi olla myös muu kuntien asukkaiden kokonaisedun vastaiseen varainkäyttöön tai maakunnan sitoumuksiin liittyvä epäselvyys. Rahoitusvaltuuston esittämä äänestys maakuntavaalien uudelleenjärjestämisestä on suoritettava hallintoäänestyksenä.</p> <p><br />XIII. M u i t a&nbsp; &nbsp;m a a k u n t a h a l l i n t o o n&nbsp; &nbsp;l i i t t y v i ä&nbsp; &nbsp;a s i o i t a</p> <p>1) Henkilö, joka osallistu jäsenenä maakuntavaltuuston tai maakuntahallituksen toimintaan ei voi samanaikaisesti toimia maakunnan kuntien kunnanhallituksen tai kunnanvaltuuston jäsenenä, kansanedustajana tai maan hallituksen ministerinä. Edellä mainittujen toimielinten päällekkäiset kaudet henkilön tulee tulee hoitaa varajäsenmenettelyllä tai luopumalla joistakin luottamustehtävistään.</p> <p>&nbsp;</p> <p>- - - - - - - - - -</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kirjoitus on kolmas osa esityksestä maakuntalain valmistelussa huomioitavaksi tarkoitetusta aloitteesta.

Aiemmat osat ovat:
1.  Maakunnan toiminnan periaatteet (kohdat I - V)
2.  Maakunnan rahoituksen ja kustannusten käytannön käsittely (kohdat VI- VIII)  


Tässä kirjoituksessa käsitellään esityksen kohdat IX - XIII.

Poikkeamamenettelyt

IX. Poikkeustilanteiden käsittely 
X. Maakuntahallituksen erottaminen ja uuden nimittäminen
XI. Maakunnan kuntien seurantaoikeus ja notifikaatiot
XII. Uusien maakuntavaalien järjestäminen

XIII. Muita maakuntahallintoon liittyviä asioita

Yleiskommentti: 

Maakuntatasolle on suunniteltu siirrettävän merkittävää taloudellista ja operatiivista valtaa ja vastuuta. Maakunnan ylin päättävä elin on vaaleilla valittu maakuntavaltuusto joka valvoo ja ohjaa operatiivisesta toiminnasta vastaavaa maakuntahallitusta. Maakuntavaltuustolla on vahvat keinot maakuntahallituksen nimittämisen ja erottamisen kautta ohjata ja valvoa maakuntahallituksen toimintaa.

Myös maakuntavaltuuston toimintaa tulee pystyä seuraamaan ja siihen puuttumaan mikäli sen toiminta ei ole sille annetun mandaatin mukaista tai sen toiminta maakunnalle asetettujen tehtävien toteutuksen ohjaamisessa puutteellista tai johtaa maakunnan asukkaiden kokonaisedun vastaiseen kehitykseen. Neljän vuoden välein tapahtuva maakuntavaltuuston vaali on heikko ja yksinään riittämätön keino maakunnan hallinnon tarkoituksenmukaisen toiminnan varmistamiseksi. Maakuntavaltuuston toiminnan seuranta ja puuttumisvaltuudet on luontevaa antaa maakunnan kuntien vaaleilla valittujen kunnanvaltuustojen ja kunnanhallitusten tehtäväksi. 

Esitysteksti:

 

P o i k k e a m a m e n e t t e l y t


IX. P o i k k e u s t i l a n t e i d e n   k ä s i t t e l y 


Oletusarvoisesti asiat etenevät suotuisasti eikä poikkeustilanteiden käsittelyyn jouduta turvautumaan. Lainsäädännössä tulee kuitenkin kuvata mikä taho ja millä keinoin voi puuttua tilanteeseen jos havaitaan korjauksen vaativia poikkeamia maakunnan asiainhoidossa. Keskeisimmät poikkeustilanteet liittyvät seuraaviin asioihin.

1) Maakuntahallituksen on nautittava maakuntavaltuuston luottamusta. Maakuntavaltuusto voi erottaa maakuntahallituksen ja nimittää uuden mikäli hallituksen toiminta tai sen esittämät suunnitelmat tai toteuma ovat sellaisia että ne eivät näytä täyttävän asetettuja tavoitteita tai vaatimuksia.

2) Maakuntaan liittyneet kunnat vastaavat maakunnan rahoituksesta. Saamansa seurantatiedon perusteella kunnan toimielimet voivat päättää tilanteen peusteella soveltuvan poikkeamamenettelyn käynnistämisestä.

3) Maakuntaan liittyvät kunnat toimivat myös kuntalaistensa edustajina ja valvojina arvioidessan maakunnan toimintaa, tavoitteiden saavuttamista ja vaatimusten toteutumista kuntalaisten näkökulmasta maakunnan asukkaiden kokonaisetu huomioiden. 

4) Henkilön, joka asettuu ehdolle maakuntavaltuuston vaalissa tai osallistuu jäsenenä tai muussa roolissa maakuntavaltuuston tai maakuntahallituksen toimintaan, odotetaan ja edellytetään toimivan maakunnan ja sen asukkaiden kokonaisetua palvelevalla tavalla. Puuttumiskynnyksen henkilön omaan tai häneen sidoksissa olevan tahon rahalliseen tai muuhun etuun vaikuttavan toimintaan tulee maakunnallisissa luottamus- ja viranhoitotehtävissä olla matala. 


X. M a a k u n t a h a l l i t u k s e n   e r o t t a m i n e n   j a   u u d e n   n i m i t t ä m i n e n

1) Maakuntavaltuuston käytössä oleva keino maakunnan operatiivsen toiminnan tavoitteiden täyttämiseksi ja poikkeamien käsittelemiseksi on sen oikeus erottaa ja nimittää maakuntahallitus.

2) Valtuuston tekemän erottamispäätöksen yhteydessä erottamisen perustelu tulee kertoa ja päätöksessä tulee ottaa kantaa toimineen maakuntahallituksen vastuuvapauteen. Vastuuvapauden epäämisen voi kohdistaa tiettyyn asiakokonaisuuteen liittyväksi, jolloin muilta osin vastuuvapaus hallituksen toimintaan liittyen katsotaan myönnetyksi. Erottamisen yhteydessä valtuuston tulee nimittää väliaikainen hallitus ja aloittaa välittömästi toimenpiteet uuden varsinaiseen hallituksen muodostamiseksi ja nimittämiseksi. Maakuntavaltuusto voi tehdä erottamispäätöksen riittäväksi katsottavan erottamisperusteen ilmetessä 1/2 määräenemmistöllä.

3) Maakuntavaltuusto voi myös vaihtaa maakuntahallitusta tai sen kokoonpanoa 2/3 määräenemmistöpäätöksellä. Hallituksen vaihtaminen voidaan tehdä erilaisiin tavoitteellisiin tai käytännön järjestelyihin liittyen tilanteissa joissa vastuuvapausedellytysten oletetaan täyttyvän. Valtuuston vaihtamispäätöksessä tulee ottaa kantaa toimineen hallituksen vastuuvapauteen.

4) Vastuuvapauden myöntäminen hallituksen vaihtamisen tai erottamisen yhteydessä ei koske tilinpäätöksessä tai kirjanpidon tarkistuksessa mahdollisesti esiin tulevia seikkoja, vaan vastuuvapaus kirjanpitokauden aikana toimineille hallituksille myönnetään näiltä osin tilintarkastuksen käsittelyn yhteydessä.


XI. M a a k u n n a n   k u n t i e n   s e u r a n t a o i k e u s   j a   n o t i f i k a a t i o t

1) Maakuntaan kuuluvilla kunnilla on oikeus seurata maakunnan toimintaa ja ilmoittaa havaitsemistaan poikkeamista tai niiden todennäköisestä esiintymisestä maakuntavaltuustolle tai maakuntahallitukselle.

2) Kunta voi lähettää maakunnalle notifikaatiota joita ovat poikkeamailmoitukset, aloitteet tai muut kirjelmät. Notifikaatio voidaan lähettää joko kunnanhallituksen tai kunnanvaltuuston nimissä ja päätöksellä.

3) Maakuntahallituksen tai maakuntavaltuuston on otettava poikkeamailmoituksiin kantaa ja käsiteltävä ne maakuntavaltuuston kokouksesta. Kannanottovastine ja tieto maakuntavaltuuston käsittelystä on toimitettava poikkeamailmoituksen tehneelle taholle. Poikkeaman käsittelyyn liittyvistä jatkotoimista ja niiden etenemisestä tulee myös informoida poikkeaman raportoinutta tahoa.

4) Kunta voi myös tuoda maakuntavaltuustolle tai maakuntahallitukselle esiin näkemyksiään maakunnan asioiden hoidosta muilla kirjelmillä tai laatia aloitteita maakunnan toiminnan kehittämiseksi. Muut kirjelmät ja alotteet tulee tuoda tiedoksi maakuntavaltuuston kokouksessa viestin perillemenon varmistamiseksi ja virallisen puheenvuorokeskustelun mahdollistamiseksi. Virallista vastausvelvoitetta aloiteen tai kirjelmän laatijalle ei kuitenkaan ole.

5) Kunta voi myös lähettää edellä mainitut notifikaatiot virallisesti käsiteltäväksi muihin maakunnan kuntiin ennen mahdollista lähettämistä maakuntaan. Virallista vastinetta voi pyytää joko kunnanhallituksilta tai kunnanvaltuustoilta. Viralliset vastineet tulee antaa ja ne tulee liittää osaksi maakuntaan lähetettävää notifikaatiota. Kaikkien kuntien virallisen käsittelyn kautta laadittuihin notifikaatioihin maakunnan tulee antaa virallinen vastaus.


XII. U u s i e n   m a a k u n t a v a a l i e n   j ä r j e s t ä m i n e n

1) Maakuntaan kuuluvat kunnat voivat päättää maakuntavaltuuston hajoittamisesta ja uusien maakuntavaalien pitämisestä. Päätös tapahtuu maakuntaan kuuluvien kuntien kunnanvaltuustojen äänestysten perusteella. Äänestys voi olla perusteeltaan luottamuslauseäänestys tai hallintoäänestys.

2) Äänestystulos lasketaan kuntien lukumäärän ja kuntien asukaslukumäärän perusteella. Kunnanvaltuustojen äänestyksissä uusista maakuntavaaleista ja äänestysmuodosta käytetään 1/2 määräenemmistöpäätöstä.

3) Luottamuslauseäänestyksessä päätös uusien maakuntavaalien järjestämisestä syntyy, mikäli 2/3 määräenemmistö kunnista kannattaa vaalien järjestämistä tai 2/3 määräenemmistö syntyy puoltoa kannattavien kuntien asukasluvuista laskettuna.

4) Hallintoäänestyksessä päätös uusien maakuntavaalien järjestämisestä syntyy, mikäli 1/2 määräenemmistö kunnista kannattaa vaalien järjestämistä tai 1/2 määräenemmistö syntyy puoltoa kannattavien kuntien asukasluvuista laskettuna.

5) Äänestys voidaan esittää järjestettäväksi hallintoäänestyksenä mikäli syy siihen on perusteltavissa maakunnalle asetettujen tehtävien epätyydyttävästä hoidosta johtuvaksi. Jos maakuntavaalien uudelleenjärjestämistä koskeva äänestys on esitetty tehtäväksi hallintoäänestyksenä ottavat kunnanvaltuustot äänestysmuotoon kantaa äänestysistuntonsa aikana erillisellä äänestyksellä ennen varsinaista vaaliäänestystä. Äänestys käsitellään hallintoäänestyksenä mikäli 1/2 määräenemmistö kunnista on puoltanut hallintoäänestysmenettelyä tai 1/2 määräenemmistö syntyy puoltoa kannattavien kuntien asukasluvuista laskettuna.

6) Yksittäinen kunta voi esittää luottamusäänestystä tai hallintoäänestystä kaikkien kuntien käsittelyssä käyneisiin ja maakunnalle lähetettyihin notifikaatioihin perustuen mikäli äänestykselle on nähtävissä laajempaa kannatusta muissa kunnissa. Päätöksen esityksen antamisesta tekee kunnanvaltuusto. Äänestysesityksen saatteessa voidaan viitata yhteen tai useampaan tällaiseen notifikaatioon ja perustella lisäksi äänestyksen syytä muilla oleellisilla seikoilla.

7) Äänestysesityksessä tulee esittää kunnanvaltuustojen äänestysajankohta 7-14 vuorokauden päähän äänestysesityksen lähettämisajankohdasta. Äänestysajankohdasta ja silloin suoritettavasta äänestyksestä tulee lainvoimainen mikäli 2/3 määräenemmistö kunnista tai niiden edustamista asukasmääristä on vahvistanut äänestyksen järjestäjälle suorittavansa tai suorittaa äänestyksen kyseisenä ajankohtana. Äänestyksen esittäjätaho sitoutuu organisoimaan äänestykseen liittyvän tiedotuksen, äänestystietojen vastaanoton ja tuloksen informoinnin kunnanvaltuustojen kesken.

8) Ennen äänestystä kunnanvaltuustot valitsevat ja valtuuttavat yhteyshenkilön kunnanvaltuuston äänestystuloksen vahvistavaan lautakuntaan. Yhteyshenkilöt vastaavat että äänestystuloksen sisältävä kunnanvaltuuston pöytäkirja toimitetaan äänestystä organisoivan kunnan yhteyshenkilölle joka toimii tarvittaessa lautakunnan puheenjohtajana. Mikäli vaalitulos edellyttää uusien maakuntavaalien järjestämistä, kutsuu lautakunnan puheenjohtaja lautakunnan kokouksen koolle vahvistamaan päätöksen uusien maakuntavaalien järjestämisestä. Lautakunta toimittaa tiedon maakuntavaltuustolle joka käynnistää vaalien uudelleenjärjestämiseen tarvittavat toimenpiteet välittömästi.
     
9) Rahoitusvaltuusto voi tehdä esityksen uusien maakuntavaalien järjestämisestä mikäli maakunta on ylittänyt sille asetetun budjetin tai on ilmeinen riski siitä että budjetti tulee ylittymään merkittävästi tai pitkäaikaisesti. Perusteluna voi olla myös muu kuntien asukkaiden kokonaisedun vastaiseen varainkäyttöön tai maakunnan sitoumuksiin liittyvä epäselvyys. Rahoitusvaltuuston esittämä äänestys maakuntavaalien uudelleenjärjestämisestä on suoritettava hallintoäänestyksenä.


XIII. M u i t a   m a a k u n t a h a l l i n t o o n   l i i t t y v i ä   a s i o i t a

1) Henkilö, joka osallistu jäsenenä maakuntavaltuuston tai maakuntahallituksen toimintaan ei voi samanaikaisesti toimia maakunnan kuntien kunnanhallituksen tai kunnanvaltuuston jäsenenä, kansanedustajana tai maan hallituksen ministerinä. Edellä mainittujen toimielinten päällekkäiset kaudet henkilön tulee tulee hoitaa varajäsenmenettelyllä tai luopumalla joistakin luottamustehtävistään.

 

- - - - - - - - - -

]]>
0 http://timokeklinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254055-esitys-maakuntahallintoon-liittyvat-poikkeamamenettelyt#comments Maakuntahallinto Thu, 19 Apr 2018 09:37:30 +0000 Timo Kekäläinen http://timokeklinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254055-esitys-maakuntahallintoon-liittyvat-poikkeamamenettelyt
HJK:n junalla Jyväskylästä Saarijärvellekin http://kalevikamarainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251841-hjkn-junalla-jyvaskylasta-saarijarvellekin <p>Tämä on jatkoa 22.1.2018 julkistamaani <a href="http://rautatiematkustajat.fi/pdf/Sivurata_plus.pdf">kirjoitukseen</a>, jonka <a href="http://kalevikamarainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249527-sivurata-plus">blogitiivistelmä</a> kannattaa lukea ajatuksenjuoksun selvittämiseksi. Lyhykäisyydessään ajatus kulkee ikään kuin Haapamäen Junakolmio Oy (HJK) olisi valittu VR:n sijasta liikennöimään myös väliä Jyväskylä &ndash; Saarijärvi. VR:lle asetettu romutuskielto on pitänyt ja HJK on hankkinut kahdeksan &rdquo;kaksineuvoiseksi&rdquo; muunnettua Sm2-junaa, joihin on lisätty matalalattiainen välivaunu ja joiden sisustus sekä varustus on muokattu kaukoliikennematkustajienkin tarpeisiin sopivaksi (uusi tyyppimerkintä on Sm202).</p><p>HJK on valittu, koska se muista poikkeavasti lupaa liikennöidä Saarijärvelle asti eikä väliä Äänekoski &ndash; Äänekoski kk tarvitse sähköistää. Näin säästyvällä miljoonalla eurolla välin Jyväskylä &ndash; Äänekoski kaikkiin tasoristeyksiin pystytään asentamaan varoituslaitteet ja suurin sallittu nopeus (sn) 100 km/h voidaan nostaa tasolle 120 km/h. Paikallispäättäjät tyytyvät tähän, vaikka omat suunnitelmat olivat kunnianhimoisempia. Mielenmuutos johtuu siitä, että suurempien nopeuksien aikahyöty on varsin vähäinen; esimerkiksi sn 140 km/h säästää vain neljä minuuttia ja sitä suuremmat nopeudet edellyttävät kalliita eritasojärjestelyitä.</p><p>Vaikka HJK ei täysin toteuta seudun kuntien toiveita, kunnat ovat ymmärtäneet uuden yrittäjän alueellisen näkökulman tärkeyden. VR ei ole kiinnostunut välin Jyväskylä &ndash; Äänekoski kaltaisesta &rdquo;umpilisäkkeestä&rdquo; ja yksi IC-junaparikin on radalle saatu vain Liikenne- ja viestintäministeriön velvoitepäätöksellä. HJK:n kotipaikka puolestaan on Seinäjoki ja varikko sijaitsee Haapamäellä. Toiminta-alue ulottuu Jyväskylästä ja Tampereelta Haapamäen kautta Vaasan Vaskiluotoon sekä Härmään asti ja yhtiöllä on kova halu kehittää liikennettään nimenomaan seutujen omien tarpeiden mukaan. Yhteistyökumppanina HJK on siis muita lupaavampi vaihtoehto.&nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp;</p><p>HJK on myös onnistuneesti kyseenalaistanut kulunvalvonnan (JKV) tarpeen hyväkuntoisella rataosuudella Äänekoski &ndash; Saarijärvi ja sn 80 km/h sallitaan matkustajajunille yhdenvertaisesti tavarajunien tapaan. Viranomaiskoneiston vastaantulosta huolimatta HJK kuitenkin muistuttaa EU:n sallivan 100 kilometrin tuntinopeuden JKV:tä vailla olevilla radoilla eikä kotimainen &rdquo;järkeily&rdquo; vakuuta:</p><p>&rdquo;Koska Suomen valtion rataverkolla nopeusrajoitukset on merkitty maastoon ainoastaan 80 km/h asti, voi suurin nopeus ERTMS/ETCS-varustamattomalla alueella olla korkeintaan 80 km/h. Nopeusrajoitus on vastaava kuin JKV:n varustamattoman alueen toiminnossa.&rdquo; &nbsp;</p><p>Edelleen, vaikka asia ei henkilöjunayhtiölle kuulu, HJK vaatii välin Saarijärvi &ndash; Haapajärvi perusparantamista lisääntyvän tavaraliikenteen tarpeisiin. Tällöin JKV on rakennettava riittävän välityskyvyn takaamiseksi, mikä mahdollistaa nopeammat aikataulut Saarijärvelle (matka Jyväskylästä voi vaihdella 45 &ndash; 54 minuutin välillä 59:n sijasta, jos pysähdyksiä ei lisätä). Rataosa on aikoinaan rakennettu tasankomaaston ratana, eli sen pituuskaltevuus 10 promillea on yhtä loiva kuin vaikkapa väleillä Suolahti &ndash; Jyväskylä ja Jyväskylä &ndash; Jämsänkoski (Keski-Suomen oikorata). Tavarajunat lienevät dieselvetoisinakin riittävän taloudellisia, kun kerran tuntuvat pärjäävän myös sähköistetyllä radalla.&nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp;</p><p>HJK:n aikataulut ovat toiveajattelua. Ne myös poikkeavat hieman paikallisista haluista ja viranomaisnäkemyksistä, mutta eivät kuitenkaan ole mahdottomia. Tarkoitus on herätellä ihmisiä vallitsevasta &rdquo;yhden totuuden taktiikasta&rdquo;. Vaihtoehtoja ON, kunhan niitä viitsitään avoimesti selvitellä. Kangistuneiden kaavojen haastamiseksi tarvitaan vanhoista rakenteista riippumattomia yrityksiä. HJK toimittaa sellaisen virkaa virtuaalisesti.&nbsp;&nbsp;</p><p>Kirjoitus on kokonaisuudessaan <a href="http://www.rautatiematkustajat.fi/pdf/Sivurata_plus_kaksi.pdf">täällä</a>.</p><p>Terveisin Kalevi Kämäräinen</p><p><a href="http://www.rautatiematkustajat.fi/" target="_blank">www.rautatiematkustajat.fi</a></p><p><a href="https://www.facebook.com/Rautatiematkustajat-158345494253217/" target="_blank">https://www.facebook.com/Rautatiematkustajat-158345494253217/</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tämä on jatkoa 22.1.2018 julkistamaani kirjoitukseen, jonka blogitiivistelmä kannattaa lukea ajatuksenjuoksun selvittämiseksi. Lyhykäisyydessään ajatus kulkee ikään kuin Haapamäen Junakolmio Oy (HJK) olisi valittu VR:n sijasta liikennöimään myös väliä Jyväskylä – Saarijärvi. VR:lle asetettu romutuskielto on pitänyt ja HJK on hankkinut kahdeksan ”kaksineuvoiseksi” muunnettua Sm2-junaa, joihin on lisätty matalalattiainen välivaunu ja joiden sisustus sekä varustus on muokattu kaukoliikennematkustajienkin tarpeisiin sopivaksi (uusi tyyppimerkintä on Sm202).

HJK on valittu, koska se muista poikkeavasti lupaa liikennöidä Saarijärvelle asti eikä väliä Äänekoski – Äänekoski kk tarvitse sähköistää. Näin säästyvällä miljoonalla eurolla välin Jyväskylä – Äänekoski kaikkiin tasoristeyksiin pystytään asentamaan varoituslaitteet ja suurin sallittu nopeus (sn) 100 km/h voidaan nostaa tasolle 120 km/h. Paikallispäättäjät tyytyvät tähän, vaikka omat suunnitelmat olivat kunnianhimoisempia. Mielenmuutos johtuu siitä, että suurempien nopeuksien aikahyöty on varsin vähäinen; esimerkiksi sn 140 km/h säästää vain neljä minuuttia ja sitä suuremmat nopeudet edellyttävät kalliita eritasojärjestelyitä.

Vaikka HJK ei täysin toteuta seudun kuntien toiveita, kunnat ovat ymmärtäneet uuden yrittäjän alueellisen näkökulman tärkeyden. VR ei ole kiinnostunut välin Jyväskylä – Äänekoski kaltaisesta ”umpilisäkkeestä” ja yksi IC-junaparikin on radalle saatu vain Liikenne- ja viestintäministeriön velvoitepäätöksellä. HJK:n kotipaikka puolestaan on Seinäjoki ja varikko sijaitsee Haapamäellä. Toiminta-alue ulottuu Jyväskylästä ja Tampereelta Haapamäen kautta Vaasan Vaskiluotoon sekä Härmään asti ja yhtiöllä on kova halu kehittää liikennettään nimenomaan seutujen omien tarpeiden mukaan. Yhteistyökumppanina HJK on siis muita lupaavampi vaihtoehto.           

HJK on myös onnistuneesti kyseenalaistanut kulunvalvonnan (JKV) tarpeen hyväkuntoisella rataosuudella Äänekoski – Saarijärvi ja sn 80 km/h sallitaan matkustajajunille yhdenvertaisesti tavarajunien tapaan. Viranomaiskoneiston vastaantulosta huolimatta HJK kuitenkin muistuttaa EU:n sallivan 100 kilometrin tuntinopeuden JKV:tä vailla olevilla radoilla eikä kotimainen ”järkeily” vakuuta:

”Koska Suomen valtion rataverkolla nopeusrajoitukset on merkitty maastoon ainoastaan 80 km/h asti, voi suurin nopeus ERTMS/ETCS-varustamattomalla alueella olla korkeintaan 80 km/h. Nopeusrajoitus on vastaava kuin JKV:n varustamattoman alueen toiminnossa.”  

Edelleen, vaikka asia ei henkilöjunayhtiölle kuulu, HJK vaatii välin Saarijärvi – Haapajärvi perusparantamista lisääntyvän tavaraliikenteen tarpeisiin. Tällöin JKV on rakennettava riittävän välityskyvyn takaamiseksi, mikä mahdollistaa nopeammat aikataulut Saarijärvelle (matka Jyväskylästä voi vaihdella 45 – 54 minuutin välillä 59:n sijasta, jos pysähdyksiä ei lisätä). Rataosa on aikoinaan rakennettu tasankomaaston ratana, eli sen pituuskaltevuus 10 promillea on yhtä loiva kuin vaikkapa väleillä Suolahti – Jyväskylä ja Jyväskylä – Jämsänkoski (Keski-Suomen oikorata). Tavarajunat lienevät dieselvetoisinakin riittävän taloudellisia, kun kerran tuntuvat pärjäävän myös sähköistetyllä radalla.         

HJK:n aikataulut ovat toiveajattelua. Ne myös poikkeavat hieman paikallisista haluista ja viranomaisnäkemyksistä, mutta eivät kuitenkaan ole mahdottomia. Tarkoitus on herätellä ihmisiä vallitsevasta ”yhden totuuden taktiikasta”. Vaihtoehtoja ON, kunhan niitä viitsitään avoimesti selvitellä. Kangistuneiden kaavojen haastamiseksi tarvitaan vanhoista rakenteista riippumattomia yrityksiä. HJK toimittaa sellaisen virkaa virtuaalisesti.  

Kirjoitus on kokonaisuudessaan täällä.

Terveisin Kalevi Kämäräinen

www.rautatiematkustajat.fi

https://www.facebook.com/Rautatiematkustajat-158345494253217/

]]>
0 http://kalevikamarainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251841-hjkn-junalla-jyvaskylasta-saarijarvellekin#comments Henkilöjunaliikenne Maakuntahallinto Poliittinen kulttuuri Rautatiet Yrittäjyys Tue, 06 Mar 2018 09:15:34 +0000 Kalevi Kämäräinen http://kalevikamarainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251841-hjkn-junalla-jyvaskylasta-saarijarvellekin
Ihmeellinen kummallinen Sote (Viekää Sote maaliin) http://jorikostiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251787-ihmeellinen-kummallinen-sote-viekaa-sote-maaliin <p>Edellisen hallituksen aikana, oliko näin, että kaikki puolueet asettuivat tukemaan Sotea(?). Sillä oli siis kannatus yli puoluerajojen, koska sitä pidettiin tärkeänä yhteisenä etuna Suomelle ja suomalaisille.</p><p>Samoin Sotella on tarkoitus turvata terveydenhuolto seuraavaksi 20-30:ksi vuodeksi eteenpäin ja samalla sallia porvarioikeistolle mahdollisuus tuoda yksityinen terveydenhuolto mukaan kuvioon.</p><p>Mitä sitten tapahtui?</p><p>Yhtäkkiä Sotea ei tuetakaan samaan malliin kuin edellisen hallituksen aikana. Samoin liikkuu erinäistä tietoa siitä, että Sote tai kaikki Soten osat eivät ole hyviä tai tule toimimaan.</p><p>Katson näin, että tämä on puhdasta politikointia. Hallitukselta yritetään vetää tuki pois ja sen toimintaa haitata. Mielestäni varsin arveluttavaa toimintaa siihen nähden, että aiemmin Sotella oli laaja tuki.</p><p>Komppaan tässä Sinisten Seppo Leskistä ja <a href="http://leskinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251636-sote-maaliin">hänen puheenvuoroaan 2.3.2018</a>: &ldquo;Viekää Sote maaliin!&rdquo;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Edellisen hallituksen aikana, oliko näin, että kaikki puolueet asettuivat tukemaan Sotea(?). Sillä oli siis kannatus yli puoluerajojen, koska sitä pidettiin tärkeänä yhteisenä etuna Suomelle ja suomalaisille.

Samoin Sotella on tarkoitus turvata terveydenhuolto seuraavaksi 20-30:ksi vuodeksi eteenpäin ja samalla sallia porvarioikeistolle mahdollisuus tuoda yksityinen terveydenhuolto mukaan kuvioon.

Mitä sitten tapahtui?

Yhtäkkiä Sotea ei tuetakaan samaan malliin kuin edellisen hallituksen aikana. Samoin liikkuu erinäistä tietoa siitä, että Sote tai kaikki Soten osat eivät ole hyviä tai tule toimimaan.

Katson näin, että tämä on puhdasta politikointia. Hallitukselta yritetään vetää tuki pois ja sen toimintaa haitata. Mielestäni varsin arveluttavaa toimintaa siihen nähden, että aiemmin Sotella oli laaja tuki.

Komppaan tässä Sinisten Seppo Leskistä ja hänen puheenvuoroaan 2.3.2018: “Viekää Sote maaliin!”

]]>
16 http://jorikostiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251787-ihmeellinen-kummallinen-sote-viekaa-sote-maaliin#comments Maakuntahallinto Sipilän hallitus Sote Terveydenhuolto Mon, 05 Mar 2018 06:55:02 +0000 Jori Kostiainen http://jorikostiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251787-ihmeellinen-kummallinen-sote-viekaa-sote-maaliin
Maakuntavaalit on peruttava http://villekarinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251778-maakuntavaalit-on-peruttava <p>Sipilän hallituksen kaavailema aikataulu maakuntavaalien järjestämiseksi&nbsp;halveksuu suomalaista kansanvaltaista järjestelmää ja heikentää vakavasti sen&nbsp;<a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Legitimiteetti" target="_blank">legitimiteettiä</a>. Tämänhetkisen aikataulun mukaan maakuntavaaleja koskeva lainsäädäntö tulee voimaan vasta kesäkuussa ja maakuntavaalit järjestettäisiin siitä noin neljän kuukauden kuluttua lokakuussa. Tällainen aikataulu näin merkittävälle muutokselle ja vaalien järjestämiselle ei ole hyväksyttävä.</p><p>Tällaisella valmistelu aikataululla ei voida taata kaikille puolueilla ja&nbsp;yksittäisille ehdokkaille tasapuolisia mahdollisuuksia osallistua vaaleihin.&nbsp;Koska lainsäädäntöä maakuntavaaleista ei tällä hetkellä ole olemassa, ei&nbsp;toistaiseksi ole vielä varmuutta edes siitä ketkä ylipäätään saavat asettua&nbsp;ehdolla vaaleissa ja kenellä tulee olemaan äänioikeus.&nbsp;</p><p>Kuten esim. Liberan toiminnanjohtaja Mikko Kiesilä <a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/243157-tyly-huomio-maakuntavaaleista-sipilan-hallitus-ei-ole-katsonut-tarpeelliseksi#.WpwtWc5pNdp.facebook" target="_blank">huomauttaa</a> lainsäädännön&nbsp;aikataulu on Euroopan neuvoston suositusten vastainen ja asettaa puolueet myös epätasa-arvoiseen asemaan sen suhteen ovatko&nbsp;nämä oppositiossa vai hallituksessa valmistelemassa lainsäädäntöä.&nbsp;Hallituspuolueilla on mahdollisuus saada sisäpiirin tietoa tulevasta&nbsp;lainsäädännöstä, jonka avulla nämä voivat saada epäreilua etua vaalityössä.</p><p>Myöskin äänestäjien kannalta aikataulu on täysin kohtuuton. Näin merkittävää muutosta pitäisi edeltää laaja julkinen keskustelu siitä mistä on kysymys ja mistä asioista maakuntavaaleissa oikein päätetään. Tällä aikataululla julkiseen keskusteluun ja kunnolliseen vaalikamppanjointiin ei jää riittävästi aikaa.&nbsp;Vaali-informaation jakaminen perustuu myös hyvin pitkälti vapaaehtoiseen työhön puolueiden paikallistasolla. Veikkaan, että kaikilla puolueilla tulee olemaan suuria haasteita aktivoida väkeään jalkautumaan vaalityöhön tällaisella aikataululla.</p><p>Ainoa järkevä vaihtoehto tässä tilanteessa on, että vaalien järjestämisestä&nbsp;päättäminen siirretään seuraavalla eduskunnalle. Mikäli hallitus aikoo&nbsp;jatkaa vaalien suunnittelua tällä aikataululla olisi mielestäni oppositiossa&nbsp;syytä vakavasti pohtia voidaanko tällä tavoin järjestettyihin vaaleihin&nbsp;ylipäätään osallistua ja voidaanko niiden tulosta hyväksyä.</p> Sipilän hallituksen kaavailema aikataulu maakuntavaalien järjestämiseksi halveksuu suomalaista kansanvaltaista järjestelmää ja heikentää vakavasti sen legitimiteettiä. Tämänhetkisen aikataulun mukaan maakuntavaaleja koskeva lainsäädäntö tulee voimaan vasta kesäkuussa ja maakuntavaalit järjestettäisiin siitä noin neljän kuukauden kuluttua lokakuussa. Tällainen aikataulu näin merkittävälle muutokselle ja vaalien järjestämiselle ei ole hyväksyttävä.

Tällaisella valmistelu aikataululla ei voida taata kaikille puolueilla ja yksittäisille ehdokkaille tasapuolisia mahdollisuuksia osallistua vaaleihin. Koska lainsäädäntöä maakuntavaaleista ei tällä hetkellä ole olemassa, ei toistaiseksi ole vielä varmuutta edes siitä ketkä ylipäätään saavat asettua ehdolla vaaleissa ja kenellä tulee olemaan äänioikeus. 

Kuten esim. Liberan toiminnanjohtaja Mikko Kiesilä huomauttaa lainsäädännön aikataulu on Euroopan neuvoston suositusten vastainen ja asettaa puolueet myös epätasa-arvoiseen asemaan sen suhteen ovatko nämä oppositiossa vai hallituksessa valmistelemassa lainsäädäntöä. Hallituspuolueilla on mahdollisuus saada sisäpiirin tietoa tulevasta lainsäädännöstä, jonka avulla nämä voivat saada epäreilua etua vaalityössä.

Myöskin äänestäjien kannalta aikataulu on täysin kohtuuton. Näin merkittävää muutosta pitäisi edeltää laaja julkinen keskustelu siitä mistä on kysymys ja mistä asioista maakuntavaaleissa oikein päätetään. Tällä aikataululla julkiseen keskusteluun ja kunnolliseen vaalikamppanjointiin ei jää riittävästi aikaa. Vaali-informaation jakaminen perustuu myös hyvin pitkälti vapaaehtoiseen työhön puolueiden paikallistasolla. Veikkaan, että kaikilla puolueilla tulee olemaan suuria haasteita aktivoida väkeään jalkautumaan vaalityöhön tällaisella aikataululla.

Ainoa järkevä vaihtoehto tässä tilanteessa on, että vaalien järjestämisestä päättäminen siirretään seuraavalla eduskunnalle. Mikäli hallitus aikoo jatkaa vaalien suunnittelua tällä aikataululla olisi mielestäni oppositiossa syytä vakavasti pohtia voidaanko tällä tavoin järjestettyihin vaaleihin ylipäätään osallistua ja voidaanko niiden tulosta hyväksyä.

]]>
35 http://villekarinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251778-maakuntavaalit-on-peruttava#comments Kotimaa Maakunnat Maakuntahallinto Maakuntavaalit Sipilän hallitus Sote- ja maakuntauudistus Sun, 04 Mar 2018 19:56:56 +0000 Ville Karinen http://villekarinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251778-maakuntavaalit-on-peruttava
Maakuntahallinto vahvistamaan ihmisten identiteettiä http://mattiantero.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251702-maakuntahallinto-vahvistamaan-ihmisten-identiteettia <p>Sosiaali- ja terveysuudistuksen myötä olemme saamassa valinnanvapauden ja maakuntauudistuksen. Valinnanvapaus on kokoomuksen ja maakuntauudistus keskustan hanke, kolmannella hallituspuoluejäämällä ei julkista uudistustavoitetta ole. On siis kyse kahden kaupasta, kahden puolueen taistelusta Suomen suunnasta, kolmas kun pudotettiin kelkasta, Suomen vahingoksi.</p><p>Maakuntien palauttaminen hallintoyksiköksi on mielestäni hyvä asia. Läänien hävittäminen oli virhe, maakunnat ja seutukunnat ovat näivettyneet vallattomiksi yksiköiksi. Sairaanhoitopiirit pitävät maakunnissa sairaanhoitovastuuta yllä, mutta jo nimensä ja tehtävänsä vuoksi &rdquo;maakuntapiirin&rdquo; julkikuvan soisi olevan vahvasti tulevaisuuteen suuntautuva.</p><p><strong>Ihmisen identiteetti syntyy kotiseutu- ja maakuntahengen pohjalta</strong></p><p>Niin kauas taaksepäin kuin ihmisen tunnettu historia yltää, valtioita on hallittu läänipohjalta. Läänit ovat jakautuneet maakuntiin ja kuntiin. Kunnissa on ollut paikallishallintonsa, kirkollinen ja maallinen. Paikallishallinto on opettanut ihmiset pitämään huolen asioistaan. Kansanvalta, demokratia, nojaa siihen, että ihmiset itse saavat valita vastuulliset poliittiset päättäjät ja virkamiehet, sekä erottaa tehtäviinsä sopimattomat.</p><p>Hyvän hallinnon perusta on, että lapset kasvatetaan tuntemaan kansansa, kotiseutunsa ja isänmaansa, tekemään työtä itsensä ja perheensä elättämiseksi, auttamaan apua tarvitsevia ja puolustamaan maataan ulkoisen vaaran uhatessa.</p><p>Suomi on viimeisten tuhannen vuoden aikana rakennettu kristillis-humanistisella perustalla itsenäiseksi valtioksi. Maailman parhaimpien valtioiden joukkoon nouseminen on saavutettu siksi, että kasvatus, hallinto, ihmisten itsetunto ja ihmisen suhtautuminen luontoon, toisiin ihmisiin ja koko luomakuntaan on ollut kunnioittava ja vastuullinen, terveellä tavalla kansallinen ja kansainvälinen. Terve kansallistunto ei ole uhkaksi muille kansoille. Terve kansainvälisyys on sitä, että vahvemmat eivät uhkaa pienempiä. Ilman kansallisvaltioita kansainvälisyyttä ei ole. Tämä usein unohdetaan, kun pakotetaan kansoja samaan EU:n tai yhtenäisen maailman muottiin.</p><p>Henkisesti ja fyysisesti terveen ihmisen identiteetti syntyy kotiseutu- ja maakuntahengen pohjalta.</p><p><strong>Miksi nyt tarvitaan Suomeen maakuntahallinto? </strong></p><p>Se tarvitaan jo siksi, ettei suomalaisilla ole kohta enää mitään identiteettiä. Suomen EU-jäsenyyden aikana on Suomen julkisen hallinnon portaat rikottu niin, ettei meillä ole itsenäistä päätäntävaltaa kansallisvaltiossamme, läänejä meillä ei ole enää paperillakaan, läänille kasvot antaneet maaherrat ovat kadonneet. Perustetuilla seutukunnilla ei ole minkäänlaisia kasvoja. EU:n taakse piiloudutaan kaikissa kansallisissa, maakunnallisissa ja kunnallisissa asioissa niin, että teiden, ratojen ja vesireittien pitämisessä kulkulepoisina ei oman maan ihmisillä millään portaalla ole juuri mitään sanansijaa.</p><p>Raha on julkisen vallan ja yksittäisten ihmistenkin käsistä kadonnut niin, että valtio elää ulkomaisen velan turvin. Suomi pyrkii olemaan koko maailman paitsi suomalaisten sosiaalitoimisto. Sosiaali- ja muut edut ovat kyllä laeilla hyviksi luodut, mutta niillä turvattava hyvinvointi ei koko painollaan koske enää suomalaisia, vaan se on suunnattu koskemaan parhaiten muualta ns. pakolaisina tai vain onnenonkijoina tulleita. Tämä asiain tila myrkyttää maan sisäistä ilmapiiriä ja on vakava uhka maan sisäiselle rauhalle ja turvallisuudelle. Helsingin kasvattaminen muukalaisvoimin nykyisellä vauhdilla ei voi olla alueen eikä varsinkaan koko maan etu. Kokoomuksen nykyjohdon tahto ei voi eikä saa olla koko Suomen tahto. Vastakkainasettelun aika ei ole ohi.</p><p><strong>Valtio, kirkko ja media pahoin laiminlyöneet tehtävänsä</strong></p><p>Historiallisen maakuntahallinnon peruspilarit ovat olleet kotiuseutuaan ja maataan rakastavan ihmisen kasvatus kotona ja koulussa. Paikallista ja maakuntahallintoa ovat ylläpitäneet paikallislehdet ja maakuntalehdet, valtiollista tehtävää valtakunnalliset mediat.</p><p>Kansainvälisellä ja kotimaisellakin rahalla mediakenttämme on pahoin murskattu. Yle, Helsingin Sanomat, maakuntalehdet ja suuri osa paikallislehdistöäkin ovat unohtaneet päätehtävänsä, tilaajiensa ja lukijainsa edun ajamisen. Tähän on saatava korjaus. Korjaus on ihmisten käsissä.</p><p>Ihmiselle on kasvatuksen ja elämänkaaren aikana luotu identiteetti, yksilön omin olemus, ominaislaatu, yksilöys ja henkilöys, joka antaa hänelle tietoisuuden itsestään, juuristaan ja siitä mihin hän kuuluu ja minkä hyväksi hänen odotetaan tekevän elämäntyönsä. Identitettiin kuuluu oikeus saada työtä ja tehdä työtä. Työn tarjoaminen on yhteiskunnan velvollisuus.</p><p><strong>Maakunta päättämään ihmistensä asioista asukkaiden tahdon mukaisesti</strong></p><p>EU:n oloissa ihmisen identiteetti on järkkynyt kaikilla tasoilla. Huolestuttavinta on se, että valtiomme tasolla olemme sortuneet siihen, että kansallisuusaate kielletään ja ihmisiltä evätään oman kotiseutunsakin puolustaminen ja oikeus asua kotiseudullaan.</p><p>Tämä merkitsee paluuta keskiajalle. Tämä merkitsee myös alkeellisimpienkin ihmisoikeuksien kieltämistä. Raskaimmin hakoteillä ollaan siinä, että valtio katsoo oikeudekseen avata portit muukalaisten rajoituksetta tulla ja vaatia täällä heille vastikkeetta jopa parempaa kohtelua kuin mitä maa voi omille kansalaisilleen tarjota.</p><p>Odotan ja toivon, että maakuntahallinto, väliportaan hallinto kunnan ja valtion välissä toteutuu ja että maakunnalle annetaan mahdollisuus poiketa Suomen valtion/EU:n määräämistä linjoista mikäli maakunta katsoo sen tarpeelliseksi.</p><p>Maakuntahallinnon perustehtävä on huolehtia siitä, että maakunnan kehitys nojaa väestön tahtoon ja maakunnan tarpeisiin ja että koko maakunta pidetään asuttuna ja että valtakunnallisella verontasauksella turvataan yhdenvertainen eläminen maan kaikissa osissa. Maahanmuuttoon nähden maakunnalla pitää olla itsenäinen päätäntävalta niin, että jokainen maakunta vastaa itse maakuntaansa ottamiensa maahanmuuttajien aiheuttamista kustannuksista.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Sosiaali- ja terveysuudistuksen myötä olemme saamassa valinnanvapauden ja maakuntauudistuksen. Valinnanvapaus on kokoomuksen ja maakuntauudistus keskustan hanke, kolmannella hallituspuoluejäämällä ei julkista uudistustavoitetta ole. On siis kyse kahden kaupasta, kahden puolueen taistelusta Suomen suunnasta, kolmas kun pudotettiin kelkasta, Suomen vahingoksi.

Maakuntien palauttaminen hallintoyksiköksi on mielestäni hyvä asia. Läänien hävittäminen oli virhe, maakunnat ja seutukunnat ovat näivettyneet vallattomiksi yksiköiksi. Sairaanhoitopiirit pitävät maakunnissa sairaanhoitovastuuta yllä, mutta jo nimensä ja tehtävänsä vuoksi ”maakuntapiirin” julkikuvan soisi olevan vahvasti tulevaisuuteen suuntautuva.

Ihmisen identiteetti syntyy kotiseutu- ja maakuntahengen pohjalta

Niin kauas taaksepäin kuin ihmisen tunnettu historia yltää, valtioita on hallittu läänipohjalta. Läänit ovat jakautuneet maakuntiin ja kuntiin. Kunnissa on ollut paikallishallintonsa, kirkollinen ja maallinen. Paikallishallinto on opettanut ihmiset pitämään huolen asioistaan. Kansanvalta, demokratia, nojaa siihen, että ihmiset itse saavat valita vastuulliset poliittiset päättäjät ja virkamiehet, sekä erottaa tehtäviinsä sopimattomat.

Hyvän hallinnon perusta on, että lapset kasvatetaan tuntemaan kansansa, kotiseutunsa ja isänmaansa, tekemään työtä itsensä ja perheensä elättämiseksi, auttamaan apua tarvitsevia ja puolustamaan maataan ulkoisen vaaran uhatessa.

Suomi on viimeisten tuhannen vuoden aikana rakennettu kristillis-humanistisella perustalla itsenäiseksi valtioksi. Maailman parhaimpien valtioiden joukkoon nouseminen on saavutettu siksi, että kasvatus, hallinto, ihmisten itsetunto ja ihmisen suhtautuminen luontoon, toisiin ihmisiin ja koko luomakuntaan on ollut kunnioittava ja vastuullinen, terveellä tavalla kansallinen ja kansainvälinen. Terve kansallistunto ei ole uhkaksi muille kansoille. Terve kansainvälisyys on sitä, että vahvemmat eivät uhkaa pienempiä. Ilman kansallisvaltioita kansainvälisyyttä ei ole. Tämä usein unohdetaan, kun pakotetaan kansoja samaan EU:n tai yhtenäisen maailman muottiin.

Henkisesti ja fyysisesti terveen ihmisen identiteetti syntyy kotiseutu- ja maakuntahengen pohjalta.

Miksi nyt tarvitaan Suomeen maakuntahallinto?

Se tarvitaan jo siksi, ettei suomalaisilla ole kohta enää mitään identiteettiä. Suomen EU-jäsenyyden aikana on Suomen julkisen hallinnon portaat rikottu niin, ettei meillä ole itsenäistä päätäntävaltaa kansallisvaltiossamme, läänejä meillä ei ole enää paperillakaan, läänille kasvot antaneet maaherrat ovat kadonneet. Perustetuilla seutukunnilla ei ole minkäänlaisia kasvoja. EU:n taakse piiloudutaan kaikissa kansallisissa, maakunnallisissa ja kunnallisissa asioissa niin, että teiden, ratojen ja vesireittien pitämisessä kulkulepoisina ei oman maan ihmisillä millään portaalla ole juuri mitään sanansijaa.

Raha on julkisen vallan ja yksittäisten ihmistenkin käsistä kadonnut niin, että valtio elää ulkomaisen velan turvin. Suomi pyrkii olemaan koko maailman paitsi suomalaisten sosiaalitoimisto. Sosiaali- ja muut edut ovat kyllä laeilla hyviksi luodut, mutta niillä turvattava hyvinvointi ei koko painollaan koske enää suomalaisia, vaan se on suunnattu koskemaan parhaiten muualta ns. pakolaisina tai vain onnenonkijoina tulleita. Tämä asiain tila myrkyttää maan sisäistä ilmapiiriä ja on vakava uhka maan sisäiselle rauhalle ja turvallisuudelle. Helsingin kasvattaminen muukalaisvoimin nykyisellä vauhdilla ei voi olla alueen eikä varsinkaan koko maan etu. Kokoomuksen nykyjohdon tahto ei voi eikä saa olla koko Suomen tahto. Vastakkainasettelun aika ei ole ohi.

Valtio, kirkko ja media pahoin laiminlyöneet tehtävänsä

Historiallisen maakuntahallinnon peruspilarit ovat olleet kotiuseutuaan ja maataan rakastavan ihmisen kasvatus kotona ja koulussa. Paikallista ja maakuntahallintoa ovat ylläpitäneet paikallislehdet ja maakuntalehdet, valtiollista tehtävää valtakunnalliset mediat.

Kansainvälisellä ja kotimaisellakin rahalla mediakenttämme on pahoin murskattu. Yle, Helsingin Sanomat, maakuntalehdet ja suuri osa paikallislehdistöäkin ovat unohtaneet päätehtävänsä, tilaajiensa ja lukijainsa edun ajamisen. Tähän on saatava korjaus. Korjaus on ihmisten käsissä.

Ihmiselle on kasvatuksen ja elämänkaaren aikana luotu identiteetti, yksilön omin olemus, ominaislaatu, yksilöys ja henkilöys, joka antaa hänelle tietoisuuden itsestään, juuristaan ja siitä mihin hän kuuluu ja minkä hyväksi hänen odotetaan tekevän elämäntyönsä. Identitettiin kuuluu oikeus saada työtä ja tehdä työtä. Työn tarjoaminen on yhteiskunnan velvollisuus.

Maakunta päättämään ihmistensä asioista asukkaiden tahdon mukaisesti

EU:n oloissa ihmisen identiteetti on järkkynyt kaikilla tasoilla. Huolestuttavinta on se, että valtiomme tasolla olemme sortuneet siihen, että kansallisuusaate kielletään ja ihmisiltä evätään oman kotiseutunsakin puolustaminen ja oikeus asua kotiseudullaan.

Tämä merkitsee paluuta keskiajalle. Tämä merkitsee myös alkeellisimpienkin ihmisoikeuksien kieltämistä. Raskaimmin hakoteillä ollaan siinä, että valtio katsoo oikeudekseen avata portit muukalaisten rajoituksetta tulla ja vaatia täällä heille vastikkeetta jopa parempaa kohtelua kuin mitä maa voi omille kansalaisilleen tarjota.

Odotan ja toivon, että maakuntahallinto, väliportaan hallinto kunnan ja valtion välissä toteutuu ja että maakunnalle annetaan mahdollisuus poiketa Suomen valtion/EU:n määräämistä linjoista mikäli maakunta katsoo sen tarpeelliseksi.

Maakuntahallinnon perustehtävä on huolehtia siitä, että maakunnan kehitys nojaa väestön tahtoon ja maakunnan tarpeisiin ja että koko maakunta pidetään asuttuna ja että valtakunnallisella verontasauksella turvataan yhdenvertainen eläminen maan kaikissa osissa. Maahanmuuttoon nähden maakunnalla pitää olla itsenäinen päätäntävalta niin, että jokainen maakunta vastaa itse maakuntaansa ottamiensa maahanmuuttajien aiheuttamista kustannuksista.

]]>
36 http://mattiantero.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251702-maakuntahallinto-vahvistamaan-ihmisten-identiteettia#comments Hoitovastuu Kansainvälisyys Kansallisuusaate Maakuntahallinto Sairaanhoitopiiri Sat, 03 Mar 2018 09:25:54 +0000 Matti Kyllönen http://mattiantero.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251702-maakuntahallinto-vahvistamaan-ihmisten-identiteettia
Kysy 15.2. klo 19-20 Saarikolta ja Vehviläiseltä Maakunta tutuksi -chatissä http://kirsiomp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250985-kysy-152-klo-19-20-saarikolta-ja-vehvilaiselta-maakunta-tutuksi-chatissa <p>&nbsp;</p><p><strong>Tänään to 15.2. klo 19 - 20 &quot;Maakunta tutuksi&quot; -chatissa keskustellaan maakunta- ja sote-uudistuksesta </strong></p><p><strong>Katso linkistä alla: </strong></p><p><a href="http://alueuudistus.fi/artikkeli/-/asset_publisher/10623/maakunta-tutuksi-chatissa-keskustellaan-maakunta-ja-sote-uudistuksesta?p_p_auth=AFQfGrDp" title="http://alueuudistus.fi/artikkeli/-/asset_publisher/10623/maakunta-tutuksi-chatissa-keskustellaan-maakunta-ja-sote-uudistuksesta?p_p_auth=AFQfGrDp">http://alueuudistus.fi/artikkeli/-/asset_publisher/10623/maakunta-tutuks...</a></p><p><strong>Kysytään suoraan päättäjiltä itseltään maakuntamallista ja sote-uudistuksesta!</strong></p><p><strong>Täällä Puheenvuorossa voimme sitten jälkiviisastella kuulemiamme asioita porukalla!</strong></p><p><strong>&nbsp;</strong></p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Tänään to 15.2. klo 19 - 20 "Maakunta tutuksi" -chatissa keskustellaan maakunta- ja sote-uudistuksesta

Katso linkistä alla:

http://alueuudistus.fi/artikkeli/-/asset_publisher/10623/maakunta-tutuksi-chatissa-keskustellaan-maakunta-ja-sote-uudistuksesta?p_p_auth=AFQfGrDp

Kysytään suoraan päättäjiltä itseltään maakuntamallista ja sote-uudistuksesta!

Täällä Puheenvuorossa voimme sitten jälkiviisastella kuulemiamme asioita porukalla!

 

 

 

 

]]>
1 http://kirsiomp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250985-kysy-152-klo-19-20-saarikolta-ja-vehvilaiselta-maakunta-tutuksi-chatissa#comments Maakuntahallinto Maakuntauudistus Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus Thu, 15 Feb 2018 13:58:58 +0000 Kirsi Oksiala-Mäki-Petäjä http://kirsiomp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250985-kysy-152-klo-19-20-saarikolta-ja-vehvilaiselta-maakunta-tutuksi-chatissa
Maakuntaitsehallinto Keskustan valtapyrkimysten ehdoilla ! http://hemmokoskiniemi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250771-maakuntaitsehallinto-keskustan-valtapyrkimysten-ehdoilla <p>Suomessa puhutaan maakuntaitsehallinnosta ja hallitus kertoo maakuntavaaleista, jotka ovat lokakuussa. Kuinka tälläinen on mahdollista, kun lainsäädäntöä ei ole edes olemassakaan?</p><p>Kansalaisten demokraattista oikeutta loukkaa se, että lyhyt valmistautumisaika estää kansalaisille mahdollisuuden muodostaa maakunnallisia ryhmittymiä. Ministeri Vehviläinen kertoi juuri MTV:ssa, että</p><p>- hänen tiedossa on puolueiden valmistautuminen maakuntavaaleihin.</p><p>Demokratia ei ole pelkästää puolueorganisaatioita, vaan se on kansalaisten oikeutta ja mahdollisuuta vaikuttaa suoraan ilma puoluesidonnaisuuksia.</p><p>Maakuntaitsehallinto tulee muuttamaan ja mullistamaan koko kunnallisen itsehallinnon ja se antaa mahdollisuuden alueiden ryhmittymien synnylle.</p><p>Sipilän hallitus pyrkii estämään tämän ja haluaa pitää Suomen keskustalla etulyönnin maakuntaitsehallintoon järjestämällä vaalit ennätysajalla.</p><p>Mikäli laki menee Keskusta aikataulun mukaisesti läpi tulee tämä puolue kaappaamaan koko maakunnalisen itsehallinnon omakseen vaikka sen kannatus ei olisi kuin 14%:a eli romahtanut kannatus valtakunnallisesti.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomessa puhutaan maakuntaitsehallinnosta ja hallitus kertoo maakuntavaaleista, jotka ovat lokakuussa. Kuinka tälläinen on mahdollista, kun lainsäädäntöä ei ole edes olemassakaan?

Kansalaisten demokraattista oikeutta loukkaa se, että lyhyt valmistautumisaika estää kansalaisille mahdollisuuden muodostaa maakunnallisia ryhmittymiä. Ministeri Vehviläinen kertoi juuri MTV:ssa, että

- hänen tiedossa on puolueiden valmistautuminen maakuntavaaleihin.

Demokratia ei ole pelkästää puolueorganisaatioita, vaan se on kansalaisten oikeutta ja mahdollisuuta vaikuttaa suoraan ilma puoluesidonnaisuuksia.

Maakuntaitsehallinto tulee muuttamaan ja mullistamaan koko kunnallisen itsehallinnon ja se antaa mahdollisuuden alueiden ryhmittymien synnylle.

Sipilän hallitus pyrkii estämään tämän ja haluaa pitää Suomen keskustalla etulyönnin maakuntaitsehallintoon järjestämällä vaalit ennätysajalla.

Mikäli laki menee Keskusta aikataulun mukaisesti läpi tulee tämä puolue kaappaamaan koko maakunnalisen itsehallinnon omakseen vaikka sen kannatus ei olisi kuin 14%:a eli romahtanut kannatus valtakunnallisesti.

 

]]>
7 http://hemmokoskiniemi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250771-maakuntaitsehallinto-keskustan-valtapyrkimysten-ehdoilla#comments Keskusta Maakuntahallinto Sat, 10 Feb 2018 17:36:00 +0000 Hemmo Koskiniemi http://hemmokoskiniemi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250771-maakuntaitsehallinto-keskustan-valtapyrkimysten-ehdoilla
Julkinen kirje: Uudenmaan maakuntahallitukselle SOTE:sta http://kiljunen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250110-julkinen-kirje-uudenmaan-maakuntahallitukselle-sotesta <p>Hyvät kolleegat,</p><p>Meillä on maakuntahallinnon historian suurin muutos edessä. Hyvää valmistelutyötä tehdään ja keskustelut maakuntahallituksessa ovat olleet palkitsevia.</p><p>Minua on kuitenkin huolettanut yksi, perustavaa laatua oleva kysymys. Kuinka päätöksenteko tapahtuu edustuksellisessa demokratiassamme. Poliittisen elimen on aina pidettävä huoli siitä, ettei se menetä otettaan päätöksenteosta ja joudu virkavalmistelun vietäväksi, niin laadukasta kuin jälkimmäinen teknisesti onkin.</p><p>Meille tätä SOTE-uudistusta ja maakuntastrategiaa esitelleet virkamiehet ovat tehneet huolellista ja asiantuntevaa työtä. On kuitenkin hyvä tiedostaa valmistelun näkökulma. Hallitsevana on yksi, standardiksi vakiintunut lähestymistapa, ja se määrää valmistelun kielen.</p><p>Käsitteiden käyttö on valtaa. Esimerkkinä olkoon termi &rdquo;heikko huoltosuhde&rdquo;. Se on poikkeuksellisen huono, jopa ikäihmisiä leimaava sosioekonominen muuttuja, ja kuitenkin niin vahvasti valmistelua ohjaava taustaoletus.&nbsp;</p><p>SOTE-uudistuksessa puhumme julkisesta palvelusta. Jatkossa sen tuloksellisuutta mietitään ensi sijassa toiminnan taloudellisuuden ja tehokkuuden kannalta. &rdquo;Sosiaalinen liikelaitos&rdquo;, jo termi viittaa ei-julkiseen palveluun, onnistuu toiminnassaan, jos se onnistuu säästämään.</p><p>Talouskuriajattelu on tämän päivän mantra, jota virkakoneisto auliisti tarjoaa. Onnistumista ei mitata ensi sijassa vaikuttavuuden ja laadun näkökulmasta, tässä tapauksessa ihmisten terveydentilasta, vaan kuvitellaan, että raha on paras konsultti. &nbsp;</p><p>Uusimaa, jonka terveystaso on Suomen maakunnista Ahvenanmaan jälkeen paras, on tuotetun palvelun taloudellisen tehokkuuden näkökulmasta heikoilla. Miksi? Siksi, että esimerkiksi erikoissairaanhoidossa se vastaa valtakunnallisesti erityisen vaikeista potilaista tai harjoittaa kliinisen toiminnan ohella koulutusta ja tutkimustyötä.</p><p>Nyt meille kerrotaan, että jatkossa, SOTE-uudistuksen jälkeen sosiaalisen liikelaitoksen johdon tuloksellisuutta mitataan ensi sijassa taloustehokkuuden näkökulmasta. Toiminto siis tulee olemaan kilpailukykyistä ja onnistunutta, kunhan vähennetään tutkimuksen, koulutuksen ja erityishoidon osuutta. Tätäkö me poliitikot haluamme?&nbsp;</p><p>On erikoista, että Uusimaa, joka sosiaalisilta hyvinvointi-indikaattoreiltaan on Euroopan 257 alueesta seitsemänneksi paras, valitsee itselleen strategiseksi tunnuksekseen &rdquo;Rohkea uudistuja&rdquo;. Eikö parempi tavoite olisi &rdquo;Rohkea tasonsa säilyttäjä&rdquo;?</p><p>Me puhumme liiaksi &rdquo;hallitusta rakennemuutoksesta&rdquo;, &rdquo;arvojohtamisesta&rdquo;, &rdquo;rohkeasta uudistumisesta&rdquo; jne. avaamatta mikä on arvojen, muutoksen tai uudistumisen sisältö. Tällä kertaa me sisällön tiedämme. Kyse on sosiaali ja terveyspalvelujen sopeuttamisesta palvelumarkkinoihin. Meille jätetään pohdittavaksi vain tuon Suomen historian merkittävimmän yksityistämisprosessin hallittu toteuttaminen.</p><p>Tämä lähestymistapa jättää vähän tilaa sellaiselle näkökulmalle, joka kyseenalaistaa julkisen palvelun markkinaehtoistamisen. Ei ideologisista, vaan palvelun yhdenvertaisen saavutettavuuden ja vaikuttavuuden syistä. Jokaisen terveys on yhtä arvokas.</p><p>Suomessa on kansainvälisissä vertailuissa yksi maailman laadukkaimmista (ja myös kustannustehokkaimmista) terveydenhuoltojärjestelmistä. Nyt olemme kuitenkin &rdquo;rohkeasti uudistumassa&rdquo;. Mihin suuntaan? Sellaisiin markkinaehtoisiin järjestelyihin, joista muut haluavat pois, ja ovat vain ihaillen katsoneet maailman laadukkainta palvelumallia, pohjoismaista hyvinvointiyhteiskuntaa. Tätä me taas olemme nyt &rdquo;rohkeasti&rdquo; purkamassa.</p><p>Pelkoni on, että otamme vakavaa taka-askelta &ndash; ja kuorrutamme tekomme taloushallinnonkielellä &rdquo;tulosjohtamisesta&rdquo; ja &rdquo;tehokkuudesta&rdquo;, ellemme sitten eufemismilla &rdquo;valinnanvapaus&rdquo;. Se, mistä me poliitikot nyt valmistelukoneiston ohjeistamana keskustelemme, on, kuinka hallitusti tämä julkisen palvelujärjestelmän purku tehdään.</p><p>Iso-Britanniassa ovat kääntämässä kurssia takaisin. Uudelleenarviossa on kyse aiempien julkisten palvelujen nykyisistä kustannuksista ja yhdenvertaisesta saavutettavuudesta. On jouduttu toteamaan, että markkinaeuforia ja &rdquo;valinnanvapaus&rdquo; vietiin liian pitkälle. Nyt pohditaan rautateiden, postin ja terveydenhuollon palauttamista julkiseksi palveluksi.</p><p>Pitääkö meidän kantapään kautta kokea, että Uusimaa, &rdquo;rohkea uudistuja&rdquo; putoaa seitsemänneltä sijalta sadanneksi Euroopan maakuntien välisessä sosiaalisen hyvinvoinnin indeksivertailussa. Silloinko me vasta uskomme, jos silloinkaan.</p><p>Parhain terveisin,</p><p>Kimmo Kiljunen&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hyvät kolleegat,

Meillä on maakuntahallinnon historian suurin muutos edessä. Hyvää valmistelutyötä tehdään ja keskustelut maakuntahallituksessa ovat olleet palkitsevia.

Minua on kuitenkin huolettanut yksi, perustavaa laatua oleva kysymys. Kuinka päätöksenteko tapahtuu edustuksellisessa demokratiassamme. Poliittisen elimen on aina pidettävä huoli siitä, ettei se menetä otettaan päätöksenteosta ja joudu virkavalmistelun vietäväksi, niin laadukasta kuin jälkimmäinen teknisesti onkin.

Meille tätä SOTE-uudistusta ja maakuntastrategiaa esitelleet virkamiehet ovat tehneet huolellista ja asiantuntevaa työtä. On kuitenkin hyvä tiedostaa valmistelun näkökulma. Hallitsevana on yksi, standardiksi vakiintunut lähestymistapa, ja se määrää valmistelun kielen.

Käsitteiden käyttö on valtaa. Esimerkkinä olkoon termi ”heikko huoltosuhde”. Se on poikkeuksellisen huono, jopa ikäihmisiä leimaava sosioekonominen muuttuja, ja kuitenkin niin vahvasti valmistelua ohjaava taustaoletus. 

SOTE-uudistuksessa puhumme julkisesta palvelusta. Jatkossa sen tuloksellisuutta mietitään ensi sijassa toiminnan taloudellisuuden ja tehokkuuden kannalta. ”Sosiaalinen liikelaitos”, jo termi viittaa ei-julkiseen palveluun, onnistuu toiminnassaan, jos se onnistuu säästämään.

Talouskuriajattelu on tämän päivän mantra, jota virkakoneisto auliisti tarjoaa. Onnistumista ei mitata ensi sijassa vaikuttavuuden ja laadun näkökulmasta, tässä tapauksessa ihmisten terveydentilasta, vaan kuvitellaan, että raha on paras konsultti.  

Uusimaa, jonka terveystaso on Suomen maakunnista Ahvenanmaan jälkeen paras, on tuotetun palvelun taloudellisen tehokkuuden näkökulmasta heikoilla. Miksi? Siksi, että esimerkiksi erikoissairaanhoidossa se vastaa valtakunnallisesti erityisen vaikeista potilaista tai harjoittaa kliinisen toiminnan ohella koulutusta ja tutkimustyötä.

Nyt meille kerrotaan, että jatkossa, SOTE-uudistuksen jälkeen sosiaalisen liikelaitoksen johdon tuloksellisuutta mitataan ensi sijassa taloustehokkuuden näkökulmasta. Toiminto siis tulee olemaan kilpailukykyistä ja onnistunutta, kunhan vähennetään tutkimuksen, koulutuksen ja erityishoidon osuutta. Tätäkö me poliitikot haluamme? 

On erikoista, että Uusimaa, joka sosiaalisilta hyvinvointi-indikaattoreiltaan on Euroopan 257 alueesta seitsemänneksi paras, valitsee itselleen strategiseksi tunnuksekseen ”Rohkea uudistuja”. Eikö parempi tavoite olisi ”Rohkea tasonsa säilyttäjä”?

Me puhumme liiaksi ”hallitusta rakennemuutoksesta”, ”arvojohtamisesta”, ”rohkeasta uudistumisesta” jne. avaamatta mikä on arvojen, muutoksen tai uudistumisen sisältö. Tällä kertaa me sisällön tiedämme. Kyse on sosiaali ja terveyspalvelujen sopeuttamisesta palvelumarkkinoihin. Meille jätetään pohdittavaksi vain tuon Suomen historian merkittävimmän yksityistämisprosessin hallittu toteuttaminen.

Tämä lähestymistapa jättää vähän tilaa sellaiselle näkökulmalle, joka kyseenalaistaa julkisen palvelun markkinaehtoistamisen. Ei ideologisista, vaan palvelun yhdenvertaisen saavutettavuuden ja vaikuttavuuden syistä. Jokaisen terveys on yhtä arvokas.

Suomessa on kansainvälisissä vertailuissa yksi maailman laadukkaimmista (ja myös kustannustehokkaimmista) terveydenhuoltojärjestelmistä. Nyt olemme kuitenkin ”rohkeasti uudistumassa”. Mihin suuntaan? Sellaisiin markkinaehtoisiin järjestelyihin, joista muut haluavat pois, ja ovat vain ihaillen katsoneet maailman laadukkainta palvelumallia, pohjoismaista hyvinvointiyhteiskuntaa. Tätä me taas olemme nyt ”rohkeasti” purkamassa.

Pelkoni on, että otamme vakavaa taka-askelta – ja kuorrutamme tekomme taloushallinnonkielellä ”tulosjohtamisesta” ja ”tehokkuudesta”, ellemme sitten eufemismilla ”valinnanvapaus”. Se, mistä me poliitikot nyt valmistelukoneiston ohjeistamana keskustelemme, on, kuinka hallitusti tämä julkisen palvelujärjestelmän purku tehdään.

Iso-Britanniassa ovat kääntämässä kurssia takaisin. Uudelleenarviossa on kyse aiempien julkisten palvelujen nykyisistä kustannuksista ja yhdenvertaisesta saavutettavuudesta. On jouduttu toteamaan, että markkinaeuforia ja ”valinnanvapaus” vietiin liian pitkälle. Nyt pohditaan rautateiden, postin ja terveydenhuollon palauttamista julkiseksi palveluksi.

Pitääkö meidän kantapään kautta kokea, että Uusimaa, ”rohkea uudistuja” putoaa seitsemänneltä sijalta sadanneksi Euroopan maakuntien välisessä sosiaalisen hyvinvoinnin indeksivertailussa. Silloinko me vasta uskomme, jos silloinkaan.

Parhain terveisin,

Kimmo Kiljunen 

]]>
2 http://kiljunen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250110-julkinen-kirje-uudenmaan-maakuntahallitukselle-sotesta#comments Julkinen terveydenhuolto Maakuntahallinto Sote-uudistus Yksityistäminen Tue, 30 Jan 2018 15:24:01 +0000 Kimmo Kiljunen http://kiljunen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250110-julkinen-kirje-uudenmaan-maakuntahallitukselle-sotesta
Maakuntauudistusta ei saa niellä purematta http://sarisarkomaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249558-maakuntauudistusta-ei-saa-niella-purematta <p>On vakava riski, että&nbsp;maakuntauudistus livahtaa voimaan huomaamatta valinnanvapauskeskustelun suojissa. Historiallisen suuren ja paljon kysymyksiä herättävän maakuntauudistuksen läpivalaisu ja pureksiminen on välttämätöntä.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Perustuslakivaliokunta edellytti valinnanvapauslain lisäksi muutoksia myös maakunta-ja järjestämislakiin. Muutosvaateita isompi asia on se, että moni asiantuntija niin perustuslakivaliokunnassa kuin muissa yhteyksissä on nostanut esille merkittäviä huomiota ja huolia liittyen maakuntauudistukseen. Pääkysymys on,&nbsp;kyetäänkö 18 maakunnan mallilla turvaamaan yhdenvertaiset palvelut kaikkialla Suomessa.&nbsp;Useissa asiantuntija-arvioissa&nbsp;18 maakuntaa on pidetty liian suurena määränä suhteessa uudistuksen kunnianhimoisiin tavoitteisiin.&nbsp;Osa maakunnista on jäämässä auttamatta liian pieniksi suhteessa niiltä vaadittaviin tehtäviin.</p><p>&nbsp;</p><p>Asiantuntijat ovat pitäneet etenkin alle 200 000 asukkaan maakuntien kantokykyä riittämättömänä. Nyt vain 8 maakuntaa pääsisi ylitse kriittisen kynnyksen.&nbsp;Keskeinen pohdinnan paikka on myös se, onko maakuntamallissa perustuslakiin kompastuvia&nbsp;kohtia? Ja mitkä ovat uudistuksen suurimmat riskit ja miten niitä voisi vielä pienentää?&nbsp;Tiivistettynä voi sanoa, että mitä enemmän on maakuntia, sitä haastavampaa on turvata yhdenvertaiset palvelut. Sitä vaikeampaa on saavuttaa tehokkuutta ja kustannusvaikuttavuutta.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Maakuntahallinnosta on syytä käydä kunnollinen keskustelu. Kaupunkien ja maakuntien roolien kirkastaminen on vielä tekemättä. Tarvetta on vakuuttaville vaikutusarvioinneille&nbsp;etenkin maakuntien välisistä eroista, kantokyvystä ja maakuntahallinnon vaikututuksista ja kustannuksista. On varmistettava, että menot eivät kasva ja että hyötyjä saadaan ihmisten arkeen. Veronmaksajan taakkaa ei ole varaa eikä lupaa lisätä. Tavoite on päin vastainen.</p><p>&nbsp;</p><p>Maakuntien suuri määrä ja erikokoisuus eivät saa jarruttaa uudistuksen tavoitteita toteutumasta.</p><p>&nbsp;</p><p>Uudistuksen valmistelun määrärahojen jako on kuvaava esimerkki. Valmistelumäärärahoja ei tule jakaa tasasuuruisina. Väestöperusteisuuden on oltava määräävä kriteeri.&nbsp;Sotea ei voi valmistella niin, että euro Kainuussa&nbsp;on 0,04 &euro; Uudellamaalla. Ei voi olla niin, että 68&nbsp;000 asukkaan Keski-Pohjanmaa saisi soten valmisteluun samaisen summan rahoitusta kuin 1,6 miljoonan asukkaan Uusimaa. Ministeriöstä on onneksi luvattu, että väestömäärä huomioidaan rahanjaossa.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Maakuntien kokoerojen vaikutus näkyi myös&nbsp;valinnanvapauspilottien kriteereissä, jotka sopivat vain pieniin maakuntiin. Eduskunta huomautti asiasta, ja nyt kriteerit valmistellaan&nbsp;uudestaan. On aivan eri vaatia pilottiin 80 prosenttia väestöstä 200 000 asukkaan maakunnassa kuin 1,6 miljoonan asukkaan Uudellamaalla. Maakuntien kokoerojen merkitys on ymmärrettävä.&nbsp;</p><p><br />Sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimusmäärärahojen turvaaminen osana uudistusta on vielä ratkaisematta. Asiaa koskevat esityksestä puuttuvat pykälät on huolella valmisteltava osaksi sote-lakipakettia.</p><p>&nbsp;</p><p>Olen tyytyväinen, että saimme valtiovarainvaliokunnan hallituspuolueiden neuvotteluissa sovittua 6&nbsp;miljoonaa euron lisäyksestä terveydenhuollon yliopistotasoiseen tutkimukseen. Näin määräraha on kuluvana vuonna 21 m&euro;. Kyseinen tutkimusmääräraha on vähentynyt merkittävästi hallitusten ja ministerien vaihtuessa. 2000-luvun alkuvuosina määräraha oli vielä noin 60 m&euro;. Tämän päivän tutkimus merkitsee huomisen hyvää ja kustannustehokasta hoitoa ja siksi määrärahalisäys oli välttämätön. Sovimme myös lisäyksestä hoitotyön tutkimukseen valtion budjetista suoraan menevään määrärahaan.</p><p>&nbsp;</p><p>On välttämätöntä, että tieto terveydenhuollon laadusta on avointa ja kaikkien saatavilla. Siksi sovimme esityksestäni määrärahasta valtakunnallisten laaturekistereiden pilotointiin.&nbsp;Laaturekisterit ovat muissa Pohjoismaissa käytössä edistämässä ennaltaehkäisyn ja hoidon laatua sekä vaikuttavuutta. Suomessa laaturekistereitä on mutta ne&nbsp;ovat pääsääntöisesti yliopistosairaalakohtaisia.&nbsp;Tieto laadusta on myös edellytys valinnanvapauden onnistuneelle laajentamiselle.</p><p>&nbsp;</p><p>Sote-uudistuksen aikataulu on tiukka. Työtä on vastuuministeri Saarikon joukkoineen tehtävä ripeästi mutta huolella. Eduskuntaan on saatava niin uudelleen muokatun valinnanvapauslain kuin täydennetyn maakunta-sekä järjestämislain vedenpitävät taloudelliset- ja toiminnalliset vaikutusarviot, joissa on vahvasti mukana niin perustuslaillinen kuin EU-oikeudellinen arvionti.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Sari Sarkomaa</p><p>Helsinkiläinen kansanedustaja</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> On vakava riski, että maakuntauudistus livahtaa voimaan huomaamatta valinnanvapauskeskustelun suojissa. Historiallisen suuren ja paljon kysymyksiä herättävän maakuntauudistuksen läpivalaisu ja pureksiminen on välttämätöntä. 

 

Perustuslakivaliokunta edellytti valinnanvapauslain lisäksi muutoksia myös maakunta-ja järjestämislakiin. Muutosvaateita isompi asia on se, että moni asiantuntija niin perustuslakivaliokunnassa kuin muissa yhteyksissä on nostanut esille merkittäviä huomiota ja huolia liittyen maakuntauudistukseen. Pääkysymys on, kyetäänkö 18 maakunnan mallilla turvaamaan yhdenvertaiset palvelut kaikkialla Suomessa. Useissa asiantuntija-arvioissa 18 maakuntaa on pidetty liian suurena määränä suhteessa uudistuksen kunnianhimoisiin tavoitteisiin. Osa maakunnista on jäämässä auttamatta liian pieniksi suhteessa niiltä vaadittaviin tehtäviin.

 

Asiantuntijat ovat pitäneet etenkin alle 200 000 asukkaan maakuntien kantokykyä riittämättömänä. Nyt vain 8 maakuntaa pääsisi ylitse kriittisen kynnyksen. Keskeinen pohdinnan paikka on myös se, onko maakuntamallissa perustuslakiin kompastuvia kohtia? Ja mitkä ovat uudistuksen suurimmat riskit ja miten niitä voisi vielä pienentää? Tiivistettynä voi sanoa, että mitä enemmän on maakuntia, sitä haastavampaa on turvata yhdenvertaiset palvelut. Sitä vaikeampaa on saavuttaa tehokkuutta ja kustannusvaikuttavuutta. 

 

Maakuntahallinnosta on syytä käydä kunnollinen keskustelu. Kaupunkien ja maakuntien roolien kirkastaminen on vielä tekemättä. Tarvetta on vakuuttaville vaikutusarvioinneille etenkin maakuntien välisistä eroista, kantokyvystä ja maakuntahallinnon vaikututuksista ja kustannuksista. On varmistettava, että menot eivät kasva ja että hyötyjä saadaan ihmisten arkeen. Veronmaksajan taakkaa ei ole varaa eikä lupaa lisätä. Tavoite on päin vastainen.

 

Maakuntien suuri määrä ja erikokoisuus eivät saa jarruttaa uudistuksen tavoitteita toteutumasta.

 

Uudistuksen valmistelun määrärahojen jako on kuvaava esimerkki. Valmistelumäärärahoja ei tule jakaa tasasuuruisina. Väestöperusteisuuden on oltava määräävä kriteeri. Sotea ei voi valmistella niin, että euro Kainuussa on 0,04 € Uudellamaalla. Ei voi olla niin, että 68 000 asukkaan Keski-Pohjanmaa saisi soten valmisteluun samaisen summan rahoitusta kuin 1,6 miljoonan asukkaan Uusimaa. Ministeriöstä on onneksi luvattu, että väestömäärä huomioidaan rahanjaossa. 

 

Maakuntien kokoerojen vaikutus näkyi myös valinnanvapauspilottien kriteereissä, jotka sopivat vain pieniin maakuntiin. Eduskunta huomautti asiasta, ja nyt kriteerit valmistellaan uudestaan. On aivan eri vaatia pilottiin 80 prosenttia väestöstä 200 000 asukkaan maakunnassa kuin 1,6 miljoonan asukkaan Uudellamaalla. Maakuntien kokoerojen merkitys on ymmärrettävä. 


Sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimusmäärärahojen turvaaminen osana uudistusta on vielä ratkaisematta. Asiaa koskevat esityksestä puuttuvat pykälät on huolella valmisteltava osaksi sote-lakipakettia.

 

Olen tyytyväinen, että saimme valtiovarainvaliokunnan hallituspuolueiden neuvotteluissa sovittua 6 miljoonaa euron lisäyksestä terveydenhuollon yliopistotasoiseen tutkimukseen. Näin määräraha on kuluvana vuonna 21 m€. Kyseinen tutkimusmääräraha on vähentynyt merkittävästi hallitusten ja ministerien vaihtuessa. 2000-luvun alkuvuosina määräraha oli vielä noin 60 m€. Tämän päivän tutkimus merkitsee huomisen hyvää ja kustannustehokasta hoitoa ja siksi määrärahalisäys oli välttämätön. Sovimme myös lisäyksestä hoitotyön tutkimukseen valtion budjetista suoraan menevään määrärahaan.

 

On välttämätöntä, että tieto terveydenhuollon laadusta on avointa ja kaikkien saatavilla. Siksi sovimme esityksestäni määrärahasta valtakunnallisten laaturekistereiden pilotointiin. Laaturekisterit ovat muissa Pohjoismaissa käytössä edistämässä ennaltaehkäisyn ja hoidon laatua sekä vaikuttavuutta. Suomessa laaturekistereitä on mutta ne ovat pääsääntöisesti yliopistosairaalakohtaisia. Tieto laadusta on myös edellytys valinnanvapauden onnistuneelle laajentamiselle.

 

Sote-uudistuksen aikataulu on tiukka. Työtä on vastuuministeri Saarikon joukkoineen tehtävä ripeästi mutta huolella. Eduskuntaan on saatava niin uudelleen muokatun valinnanvapauslain kuin täydennetyn maakunta-sekä järjestämislain vedenpitävät taloudelliset- ja toiminnalliset vaikutusarviot, joissa on vahvasti mukana niin perustuslaillinen kuin EU-oikeudellinen arvionti. 

 

Sari Sarkomaa

Helsinkiläinen kansanedustaja

]]>
10 http://sarisarkomaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249558-maakuntauudistusta-ei-saa-niella-purematta#comments Maakunta- ja soteuudistus Maakuntahallinto Tutkimusrahoitus Mon, 22 Jan 2018 09:57:22 +0000 Sari Sarkomaa http://sarisarkomaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249558-maakuntauudistusta-ei-saa-niella-purematta