Fimea http://ilgron11.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/138345/all Tue, 23 Apr 2019 18:42:06 +0300 fi Kela,Valvira,Fimea pakottaa ihmiset laittomaan toimintaan http://tepposyvril.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274952-kelavalvirafimea-pakottaa-ihmiset-laittomaan-toimintaan <p>Kyse on siis lääkekannabis ja reseptien peruuttaminen vaikka kannabis on toiminut mainiosti lääkkeenä. Uskomatonta toimintaa. Samaa aikaan lääkärit ovat pelko perseessä ja eivät uskalla määrätä kannabista. Sensijaan suosittelevät ihmisten hankkivan sitä laittomasti.</p><p>Suomessa supistetaan lääkekannabiksen saatavuutta kun muualla maailmassa sen käyttö lisääntyy ja hyödyt ollaan huomattu.</p><p>Miksi ja ketkä ovat vastuussa Suomessa tästä asiasta ja mitkä ovat syyt alasajaa låäkekannabiksen saatavuus?</p><p>Iltalehden juttu aiheeseen liittyen.</p><p>&nbsp;</p><p>Sormensa menettänyt Liisa on kärsinyt koko ikänsä kivuista: Kannabis auttoi, kunnes lääke evättiin tylysti</p><p>&nbsp;</p><p><a href="https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/88aef433-7416-4de8-90f8-4cf5aec3721d" title="https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/88aef433-7416-4de8-90f8-4cf5aec3721d">https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/88aef433-7416-4de8-90f8-4cf5aec3721d</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kyse on siis lääkekannabis ja reseptien peruuttaminen vaikka kannabis on toiminut mainiosti lääkkeenä. Uskomatonta toimintaa. Samaa aikaan lääkärit ovat pelko perseessä ja eivät uskalla määrätä kannabista. Sensijaan suosittelevät ihmisten hankkivan sitä laittomasti.

Suomessa supistetaan lääkekannabiksen saatavuutta kun muualla maailmassa sen käyttö lisääntyy ja hyödyt ollaan huomattu.

Miksi ja ketkä ovat vastuussa Suomessa tästä asiasta ja mitkä ovat syyt alasajaa låäkekannabiksen saatavuus?

Iltalehden juttu aiheeseen liittyen.

 

Sormensa menettänyt Liisa on kärsinyt koko ikänsä kivuista: Kannabis auttoi, kunnes lääke evättiin tylysti

 

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/88aef433-7416-4de8-90f8-4cf5aec3721d

]]>
7 http://tepposyvril.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274952-kelavalvirafimea-pakottaa-ihmiset-laittomaan-toimintaan#comments Fimea kannabis Kansaneläkelaitos Lääkekannabis Valvira Tue, 23 Apr 2019 15:42:06 +0000 Teppo Syvärilä http://tepposyvril.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274952-kelavalvirafimea-pakottaa-ihmiset-laittomaan-toimintaan
EU-parlamentti haluaa lääkekannabiksen Kela-korvauksen piiriin http://tepposyvril.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269830-eu-parlamentti-haluaa-laakekannabiksen-kela-korvauksen-piiriin <p>&quot;Parlamentti huomauttaa lauselmassaan, että &quot;on todisteita siitä, että kannabis tai kannabinoidit voivat olla tehokkaita ruokahalun parantamisessa ja painonmenetyksen estämisessä hivin/aidsin yhteydessä ja että ne voivat helpottaa mielenterveyden häiriöitä, kuten psykoosia ja Touretten oireyhtymää, ja lieventää epilepsian sekä Alzheimerin taudin, niveltulehduksen, astman, syövän, Crohnin taudin ja glaukooman oireita ja pienentää liikalihavuuden ja diabeteksen riskiä ja lievittää kuukautiskipuja&quot;.&quot;</p><p>&nbsp;</p><p>Kuuleeko Kela?&nbsp;</p><p>Kuuleeko Fimea?</p><p>Kuuleeko Valvira?</p><p>Kuuleeko Evira?</p><p>Kuuleeko Kalso?</p><p>Hienoa että Yle vihdoin asiasta uutisoi, viimeistään nyt on selvää että kannabiksen erityislupa pitää poistaa ja lääkekannabiksesta pitää tulla normaali lääke muiden joukkoon.</p><p>Itse kirjoitin aiheestä heti ku päätöslauselma tuli julki.</p><p>Nyt Suomessa on evätty paljon lääkekannabis reseptejä niiltä ihmisiltä jotka siitä oikeasti hyötyvät. Se on epäinhimillistä.</p><p>Nyt tuo asia pitää korjata välittömästi.</p><p>EUn mukaan kannabis on lääke!</p><p>&nbsp;</p><p><a href="https://yle.fi/uutiset/3-10650937" title="https://yle.fi/uutiset/3-10650937">https://yle.fi/uutiset/3-10650937</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> "Parlamentti huomauttaa lauselmassaan, että "on todisteita siitä, että kannabis tai kannabinoidit voivat olla tehokkaita ruokahalun parantamisessa ja painonmenetyksen estämisessä hivin/aidsin yhteydessä ja että ne voivat helpottaa mielenterveyden häiriöitä, kuten psykoosia ja Touretten oireyhtymää, ja lieventää epilepsian sekä Alzheimerin taudin, niveltulehduksen, astman, syövän, Crohnin taudin ja glaukooman oireita ja pienentää liikalihavuuden ja diabeteksen riskiä ja lievittää kuukautiskipuja"."

 

Kuuleeko Kela? 

Kuuleeko Fimea?

Kuuleeko Valvira?

Kuuleeko Evira?

Kuuleeko Kalso?

Hienoa että Yle vihdoin asiasta uutisoi, viimeistään nyt on selvää että kannabiksen erityislupa pitää poistaa ja lääkekannabiksesta pitää tulla normaali lääke muiden joukkoon.

Itse kirjoitin aiheestä heti ku päätöslauselma tuli julki.

Nyt Suomessa on evätty paljon lääkekannabis reseptejä niiltä ihmisiltä jotka siitä oikeasti hyötyvät. Se on epäinhimillistä.

Nyt tuo asia pitää korjata välittömästi.

EUn mukaan kannabis on lääke!

 

https://yle.fi/uutiset/3-10650937

]]>
24 http://tepposyvril.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269830-eu-parlamentti-haluaa-laakekannabiksen-kela-korvauksen-piiriin#comments Fimea kannabis KELA Lääkekannabis Valvira Mon, 18 Feb 2019 07:38:39 +0000 Teppo Syvärilä http://tepposyvril.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269830-eu-parlamentti-haluaa-laakekannabiksen-kela-korvauksen-piiriin
Lääkekannabiksen alasajo Suomessa http://tepposyvril.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264484-laakekannabiksen-alasajo-suomessa <p>Luin juuri yhden lääkekannabista käyttävån ihmisen kirjoituksen. Joka on todella hyötynyt kannabiksesta lääkkeenä. Nyt hänen reseptiaan ei ilmeisesti uusita. Fimea, Valvira yrittää ajaa lääkekannabiksen käytön alas Suomessa. Lääkekannabiksen hintaa on keinotekoisesti nostettu yms.</p><p>Sivistysvaltiossa tämä toiminta on käsittämätöntä. Ja pelkkää kiusantekoa ja potilaiden heitteilejättöä. Onko tarkoitus että ihmiset menevät laittomille markkinoille tai kasvattavat itse kasvinsa.&nbsp;</p><p>Mikä tässä on takana?</p><p>&nbsp;</p><p>Tähänkin olisi ratkaisu, kannabiksen laillistaminen. Piraattipuolue kannattaa laillistamista, se poistaisi tälläiset mielivaltaiset toiminnot ja aidostk auttaisi myös lääkekannabiksen asemaa Suomessa.</p><p>&nbsp;</p><p>&quot;Erityisluvallinen lääkekannabis ei kuulu enää Kansaneläkelaitoksen korvausvelvoitteen piiriin. Tästä eräs potilas kävi oikeuttakin ja korkein hallinto-oikeus päätti, että lääkekannabista ei korvata. Myöskään vakuutusyhtiöt eivät korvaa lääkekannabista. Tämä ei kosketa minua, sillä olen itse maksanut lääkekannabikseni.<br /><br />Kesäkuussa 2018 Fimea jätti myöntämättä lääkekannabiksen maahantuontioikeuden suomalaiselle proviisorille ja yhteydenotoissaan suositteli tätä vetämään itse hakemuksensa takaisin sekä keskeyttämään ja luopumaan maahantuonnista lopullisesti. Kun proviisori ei suostunut, Fimea peruutti syyskuussa 2018 maahantuontioikeuden proviisorin puolesta. Nyt apteekkien on tilattava lääkekannabis lääketukku Tamro:lta. Tamro Oyj on suomalainen lääkkeiden ja terveystuotteiden jakelija sekä terveysalan palveluiden tarjoaja. Tamro aloitti lääkekannabiksen maahantuonnin myöhemmin kuin muut suomalaiset toimijat ja se on myynyt Suomessa erityisluvallista lääkekannabista markkinoiden kalleimmalla hinnalla.<br /><br />Useat suomalaiset lääkärit, jotka ovat kirjoittaneet erityisluvallisia lääkekannabisreseptejä, lopettivat lähes yhtäaikaisesti reseptien kirjoittamisen uusille potilaille keväällä 2018, jolloin he saivat kirjeen Valviran lakimieheltä. Heinäkuun 2018 lopulta alkaen ensimmäiset potilaat ovat saaneet lääkäriltään tiedon, jossa tämä ilmoittaa lääkekannabisreseptin uusimisen mahdottomuudesta ja ohjaa potilaita eteenpäin julkisen terveydenhuollon piiriin.<br /><br />Lääkekannabishoito on koettu toimivaksi sekä potilaiden että lääkärien puolelta. Taustalla on Valviran laatima ja vajaan kymmenen lääkärin allekirjoittama päätös potilasturvallisuuden vaarantumisesta liittyen noin 20 potilaan tapaukseen. Potilasturvallisuuden vaarantumista perustellaan mm. sillä, että ei käytetä Käypä hoito -suosituksen mukaisia lääkkeitä. Taustana näissä tapauksissa on kuitenkin jo todettu ko. valmisteiden tehottomuus.<br /><br />Lääkekannabis aiotaan ilmeisesti kitkeä kokonaan Suomesta. Jokainen pääty tulpataan ja kunnolla.&quot;</p><p><a href="https://mspotilas.blogspot.com/2018/11/juuri-nyt-laakekannabiksen-alasajo.html" title="https://mspotilas.blogspot.com/2018/11/juuri-nyt-laakekannabiksen-alasajo.html">https://mspotilas.blogspot.com/2018/11/juuri-nyt-laakekannabiksen-alasaj...</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Luin juuri yhden lääkekannabista käyttävån ihmisen kirjoituksen. Joka on todella hyötynyt kannabiksesta lääkkeenä. Nyt hänen reseptiaan ei ilmeisesti uusita. Fimea, Valvira yrittää ajaa lääkekannabiksen käytön alas Suomessa. Lääkekannabiksen hintaa on keinotekoisesti nostettu yms.

Sivistysvaltiossa tämä toiminta on käsittämätöntä. Ja pelkkää kiusantekoa ja potilaiden heitteilejättöä. Onko tarkoitus että ihmiset menevät laittomille markkinoille tai kasvattavat itse kasvinsa. 

Mikä tässä on takana?

 

Tähänkin olisi ratkaisu, kannabiksen laillistaminen. Piraattipuolue kannattaa laillistamista, se poistaisi tälläiset mielivaltaiset toiminnot ja aidostk auttaisi myös lääkekannabiksen asemaa Suomessa.

 

"Erityisluvallinen lääkekannabis ei kuulu enää Kansaneläkelaitoksen korvausvelvoitteen piiriin. Tästä eräs potilas kävi oikeuttakin ja korkein hallinto-oikeus päätti, että lääkekannabista ei korvata. Myöskään vakuutusyhtiöt eivät korvaa lääkekannabista. Tämä ei kosketa minua, sillä olen itse maksanut lääkekannabikseni.

Kesäkuussa 2018 Fimea jätti myöntämättä lääkekannabiksen maahantuontioikeuden suomalaiselle proviisorille ja yhteydenotoissaan suositteli tätä vetämään itse hakemuksensa takaisin sekä keskeyttämään ja luopumaan maahantuonnista lopullisesti. Kun proviisori ei suostunut, Fimea peruutti syyskuussa 2018 maahantuontioikeuden proviisorin puolesta. Nyt apteekkien on tilattava lääkekannabis lääketukku Tamro:lta. Tamro Oyj on suomalainen lääkkeiden ja terveystuotteiden jakelija sekä terveysalan palveluiden tarjoaja. Tamro aloitti lääkekannabiksen maahantuonnin myöhemmin kuin muut suomalaiset toimijat ja se on myynyt Suomessa erityisluvallista lääkekannabista markkinoiden kalleimmalla hinnalla.

Useat suomalaiset lääkärit, jotka ovat kirjoittaneet erityisluvallisia lääkekannabisreseptejä, lopettivat lähes yhtäaikaisesti reseptien kirjoittamisen uusille potilaille keväällä 2018, jolloin he saivat kirjeen Valviran lakimieheltä. Heinäkuun 2018 lopulta alkaen ensimmäiset potilaat ovat saaneet lääkäriltään tiedon, jossa tämä ilmoittaa lääkekannabisreseptin uusimisen mahdottomuudesta ja ohjaa potilaita eteenpäin julkisen terveydenhuollon piiriin.

Lääkekannabishoito on koettu toimivaksi sekä potilaiden että lääkärien puolelta. Taustalla on Valviran laatima ja vajaan kymmenen lääkärin allekirjoittama päätös potilasturvallisuuden vaarantumisesta liittyen noin 20 potilaan tapaukseen. Potilasturvallisuuden vaarantumista perustellaan mm. sillä, että ei käytetä Käypä hoito -suosituksen mukaisia lääkkeitä. Taustana näissä tapauksissa on kuitenkin jo todettu ko. valmisteiden tehottomuus.

Lääkekannabis aiotaan ilmeisesti kitkeä kokonaan Suomesta. Jokainen pääty tulpataan ja kunnolla."

https://mspotilas.blogspot.com/2018/11/juuri-nyt-laakekannabiksen-alasajo.html

]]>
9 http://tepposyvril.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264484-laakekannabiksen-alasajo-suomessa#comments Fimea Ihmisoikeus Kannabiksen laillistaminen Lääkekannabis Piraattipuolue Tue, 20 Nov 2018 16:45:31 +0000 Teppo Syvärilä http://tepposyvril.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264484-laakekannabiksen-alasajo-suomessa
Mikkihiiri merihädässä http://mattila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252321-mikkihiiri-merihadassa <p>Koko kirjoitus on esitettävissä kuvan muodossa. Copyright minulla. Saa jakaa vapaasti.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Koko kirjoitus on esitettävissä kuvan muodossa. Copyright minulla. Saa jakaa vapaasti.

]]>
0 http://mattila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252321-mikkihiiri-merihadassa#comments Fimea Thu, 15 Mar 2018 10:29:10 +0000 Riku Mattila http://mattila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252321-mikkihiiri-merihadassa
Aluepolitiikan alttarilta pelastettu Fimea ja EMA-hakemus http://sarisarkomaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239801-aluepolitiikan-alttarilta-pelastettu-fimea-ja-ema-hakemus <p>EU-ministerivaliokunta teki viime metreillä päätöksen nimetä Helsinki sijaintipaikaksi Suomen&nbsp;Euroopan lääkeviraston (EMA) hakemukseen.&nbsp;Oli koko maan etu, että mahdollisuutta saada Suomeen iso EU-virasto ja sen myötä työtä sekä kasvua ei uhrattu aluepolitiikan alttarilla. Helsinki on maassamme ainoa paikka, joka&nbsp;täyttää EMA-kriteerit.&nbsp;</p><p>Lääkealalle ja lääketurvallisuudelle vahingollisiksi todetun&nbsp;Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen (Fimean) pakkoalueellistamisen peruminen ja työrauhan turvaaminen mahdollistavat EMA-hakemuksen jättämisen. Ensin oli päätettävä oman vuosikausia vatuloinnin kohteeksi joutuneen lääkeviraston toiminnasta, jotta voimme uskottavasti tavoitella Euroopan lääkevirastoa.&nbsp;Päätöksen myötä Fimea jatkaa toimintaa useammalla paikkakunnalla nykyaikaiseen verkostomaiseen tapaan. Helsingissä on Fimean suurin toimipaikka, ja Fimean johto säilyy Helsingissä. Fimea saa jatkossa organisoida toimintansa sen mukaan, mikä on tuloksellisinta. Aluepolitiikka ei enää estä järkeviä ratkaisuja.&nbsp;Pakkoalueellistamisen pysäyttäminen oli hartaasti toivottu päätös alueellistamisen ikeessä roikotetulle henkilöstölle.&nbsp;Vuosien selvitysten jälkeen vihdoin on hallitus, joka sai asian päätettyä.</p><p>Brexitin myötä Lontoossa sijaitsevan EMA:n uusi sijaintipaikka tulee päätettäväksi. Virastossa on noin 900 työntekijää ja sen ympärillä on runsas 4&nbsp;000 henkilön asiantuntijaverkko. Useat EU-maat ovat Suomen lisäksi liikkeellä ja käynnissä on kiivas lobbaustyö, jossa Suomen europarlamentaarikoilla on näytön paikka.&nbsp;</p><p>EMA-hakemus on jätettävä heinäkuun aikana. Suomella on vahvaa osaamista lääkealalta ja olemme etunojassa lääkealan kehityksessä. Meidän vahvuutenamme on EU:n kemikaaliviraston sijainti Helsingissä, joka tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden hakea synergiaetuja ja syvää yhteistyötä lääkeviraston kanssa. Suomella on myös poikkeuksellisen merkittävää kehittämistyötä mm. yksilöllisen lääkehoidon kehittämisessä genomikeskuksen ja biopankkien kanssa. EMA Suomessa vauhdittaisi terveysalan kasvustrategian toimeenpanoa ja toisi maamme kaipaamaa&nbsp;uutta kasvua ja työtä.</p><p>Nyt on viisasta jättää pulinat pois ja ryhtyä yhteistyöhön. Suomi nousee vain uskomalla itseensä ja osaamiseensa. Suomen on yhdistettävä voimansa ja vietävä EMA-hakuprosessi tuloksekkaasti maaliin. Suomen ja Helsingin yhteisenä tavoitteena on tehdä Helsingistä terveys- ja lääkealan pohjoismainen pääkaupunki.</p><p><br />Sari Sarkomaa</p><p>Kansanedustaja</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> EU-ministerivaliokunta teki viime metreillä päätöksen nimetä Helsinki sijaintipaikaksi Suomen Euroopan lääkeviraston (EMA) hakemukseen. Oli koko maan etu, että mahdollisuutta saada Suomeen iso EU-virasto ja sen myötä työtä sekä kasvua ei uhrattu aluepolitiikan alttarilla. Helsinki on maassamme ainoa paikka, joka täyttää EMA-kriteerit. 

Lääkealalle ja lääketurvallisuudelle vahingollisiksi todetun Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen (Fimean) pakkoalueellistamisen peruminen ja työrauhan turvaaminen mahdollistavat EMA-hakemuksen jättämisen. Ensin oli päätettävä oman vuosikausia vatuloinnin kohteeksi joutuneen lääkeviraston toiminnasta, jotta voimme uskottavasti tavoitella Euroopan lääkevirastoa. Päätöksen myötä Fimea jatkaa toimintaa useammalla paikkakunnalla nykyaikaiseen verkostomaiseen tapaan. Helsingissä on Fimean suurin toimipaikka, ja Fimean johto säilyy Helsingissä. Fimea saa jatkossa organisoida toimintansa sen mukaan, mikä on tuloksellisinta. Aluepolitiikka ei enää estä järkeviä ratkaisuja. Pakkoalueellistamisen pysäyttäminen oli hartaasti toivottu päätös alueellistamisen ikeessä roikotetulle henkilöstölle. Vuosien selvitysten jälkeen vihdoin on hallitus, joka sai asian päätettyä.

Brexitin myötä Lontoossa sijaitsevan EMA:n uusi sijaintipaikka tulee päätettäväksi. Virastossa on noin 900 työntekijää ja sen ympärillä on runsas 4 000 henkilön asiantuntijaverkko. Useat EU-maat ovat Suomen lisäksi liikkeellä ja käynnissä on kiivas lobbaustyö, jossa Suomen europarlamentaarikoilla on näytön paikka. 

EMA-hakemus on jätettävä heinäkuun aikana. Suomella on vahvaa osaamista lääkealalta ja olemme etunojassa lääkealan kehityksessä. Meidän vahvuutenamme on EU:n kemikaaliviraston sijainti Helsingissä, joka tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden hakea synergiaetuja ja syvää yhteistyötä lääkeviraston kanssa. Suomella on myös poikkeuksellisen merkittävää kehittämistyötä mm. yksilöllisen lääkehoidon kehittämisessä genomikeskuksen ja biopankkien kanssa. EMA Suomessa vauhdittaisi terveysalan kasvustrategian toimeenpanoa ja toisi maamme kaipaamaa uutta kasvua ja työtä.

Nyt on viisasta jättää pulinat pois ja ryhtyä yhteistyöhön. Suomi nousee vain uskomalla itseensä ja osaamiseensa. Suomen on yhdistettävä voimansa ja vietävä EMA-hakuprosessi tuloksekkaasti maaliin. Suomen ja Helsingin yhteisenä tavoitteena on tehdä Helsingistä terveys- ja lääkealan pohjoismainen pääkaupunki.


Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

 

]]>
1 http://sarisarkomaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239801-aluepolitiikan-alttarilta-pelastettu-fimea-ja-ema-hakemus#comments EU Euroopan lääkevirasto Fimea Helsinki Fri, 07 Jul 2017 08:05:31 +0000 Sari Sarkomaa http://sarisarkomaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239801-aluepolitiikan-alttarilta-pelastettu-fimea-ja-ema-hakemus
Politiikka tuhosi Suomen mahdollisuudet merkittävässä EU-kisassa http://minnakarkkola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239763-politiikka-tuhosi-suomen-mahdollisuudet-merkittavassa-eu-kisassa <p>Yksi 2000-luvun kovimmista poliittisista kiistoista ratkesi eilen keskiviikkona, kun hallitus pääsi yksimielisyyteen lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean pääpaikasta, joksi valikoitui Kuopio. Samalla käytännössä tuhottiin Suomen mahdollisuudet kisassa, jossa se muutoin olisi ollut varteenotettava ehdokas.</p><p>Kisassa, jossa Suomi tosin on jo jäänyt pahasti jälkeen farssiksikin kutsutun Fimea-riidan takia.</p><p>Kyse on Euroopan lääkevirastosta (EMA), joka siirtyy Brexitin myötä Lontoosta muualle Eurooppaan. Virastosta kisaavat suunnilleen kaikki EU-maat, ja pohjoisessa Ruotsi ja Tanska ovat jo aloittaneet raivokkaan kampanjoinnin. Meillä Suomessa on odotettu päätöstä oman lääkeviraston pääpaikasta, jolla on kisassa suuri merkitys.</p><p>Fimean pääpaikasta ehdittiin kiistellä melkein 10 vuotta.</p><p>Vuosien aikana tehtiin useita selvityksiä, joista viimeisimpänä Osmo Soininvaara (vihr.) <a href="http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/79171">ehdotti tammikuussa</a>, että Fimean päätoimipiste olisi Helsingissä ja nykytoiminnot Kuopiossa. Vuotta aiemmin sosiaali- ja terveysministeriön <a href="https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/129902/RAP_2016_07_FimeanAlueellistaminen.pdf?sequence=1">jatkoselvitysryhmä katsoi</a>, että pääpaikka tulisi sijoittaa Helsinkiin, mutta Kuopioon voisivat jäädä pääosin lääkehoitojen arvioinnin ja lääkehuollon kehittämisen tehtävät.</p><p>Selvityksistä piittaamatta keskustavetoinen hallitus valitsi Kuopion ja vielä tilanteessa, jossa Suomi havittelee Euroopan lääkevirastoa.</p><p>Moni on jo ehtinyt irvailla ratkaisulle. Helsingin pormestari Jan Vapaavuori (kok.) piti hallituksen jääräpäisyyttä surullisena. Hän huomautti, että Fimeasta tehtiin jo alkujaan kenties Suomen historian huonoin alueellistamispäätös. Se meni läpi keskustan ex-ministerin Liisa Hyssälän johdolla vuonna 2009. Silloisista työntekijöistä vain kolme oli muuttanut Kuopioon <a href="http://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000005113049.html?share=fba05d29b4c705578bd30484dc38e377">vuoteen 2017 mennessä</a>. Kymmenet irtisanoutuivat.</p><p>Vielä tänä päivänä selvästi suurin osa työntekijöistä toimii Helsingissä alueellistamispäätöksestä huolimatta. Näin lienee myös tulevaisuudessa, sillä hallitus päätti jatkaa Fimean toimintaa Helsingissä ja Turussa ja antoi luvan palkata osaajia paikkakunnasta riippumatta.</p><p>Tämä tuskin riittää kovassa kisassa Euroopan lääkevirastosta, jonka sijoituspaikasta ei vieläkään ole poliittista päätöstä. Jotkut ehtivät jo keskiviikkona liputtaa Kuopion puolesta, kun Fimea-päätös saatiin. Näin teki ainakin keskustan kansanedustaja Mikko Kärnä.</p><p>Hanketta sosiaali- ja terveysministeriössä vetävä ylijohtaja Kirsi Varhila puhui keskiviikkona niin suoraan kuin virkamies vain voi. Hänen mukaansa Helsinki on käytännössä ainoa vaihtoehto, vaikka poliittinen jahkaaminen jatkuu. Virastolle asetetut yli 30 kriteeriä ovat niin kovat, etteivät Suomen pikkukaupungit täytä niitä lukuun ottamatta Helsinkiä. Jo vaatimus päivittäisistä lentoyhteyksistä Eurooppaan ja Aasiaan romuttaa Kuopion ja Turun haaveet.</p><p>Varhilan luetellessa kovaa kriteerilistaa oli pakko todeta, että niiden valossa poliittinen paikkaveivaaminen vaikuttaa suorastaan naurettavalta.</p><p>Varhila räjähti makeaan nauruun.</p><p>&ndash;Sinä tuon sanoit, hän sanoi ja viittasi virkamiesasemaansa.</p><p>Varhilan mukaan paikkapäätös tarvitaan ensi viikolla tai realistiset mahdollisuudet hakemuksen jättämiselle ovat mennyttä. Hakemus on jätettävä heinäkuun loppuun mennessä.</p><p>Varhilan mielestä mahdollisuuksia todella on, jos sijoituspaikaksi valitaan Helsinki. Suomella on osaamista ja myös jotakin sellaista, mitä muilla Euroopan mailla ei enää ole: hyvä turvallisuustilanne. Helsingissä sijaitsevasta Euroopan kemikaalivirastosta ja Fimeasta saadaan synergiaetuja, joista jälkimmäisen tosin voi hallituksen tuoreen päätöksen pohjalta kyseenalaistaa. Päätös ei lisää Helsingin uskottavuutta hakijana äärimmäisen kovassa kisassa, kuten pormestari Vapaavuorikin (kok.) jo ehti todeta.</p><p>Ja mitä Kuopioon tulee: Kuinka todennäköistä on, että Lontoossa työskentelevät 900 asiantuntijaa lähtevät mukisematta Savoon, kun sinne aikanaan saatiin Helsingin 200 työntekijästä raavittua kolme?</p><p>Sitä on päättäjien nyt syytä vakavasti pohtia.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Yksi 2000-luvun kovimmista poliittisista kiistoista ratkesi eilen keskiviikkona, kun hallitus pääsi yksimielisyyteen lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean pääpaikasta, joksi valikoitui Kuopio. Samalla käytännössä tuhottiin Suomen mahdollisuudet kisassa, jossa se muutoin olisi ollut varteenotettava ehdokas.

Kisassa, jossa Suomi tosin on jo jäänyt pahasti jälkeen farssiksikin kutsutun Fimea-riidan takia.

Kyse on Euroopan lääkevirastosta (EMA), joka siirtyy Brexitin myötä Lontoosta muualle Eurooppaan. Virastosta kisaavat suunnilleen kaikki EU-maat, ja pohjoisessa Ruotsi ja Tanska ovat jo aloittaneet raivokkaan kampanjoinnin. Meillä Suomessa on odotettu päätöstä oman lääkeviraston pääpaikasta, jolla on kisassa suuri merkitys.

Fimean pääpaikasta ehdittiin kiistellä melkein 10 vuotta.

Vuosien aikana tehtiin useita selvityksiä, joista viimeisimpänä Osmo Soininvaara (vihr.) ehdotti tammikuussa, että Fimean päätoimipiste olisi Helsingissä ja nykytoiminnot Kuopiossa. Vuotta aiemmin sosiaali- ja terveysministeriön jatkoselvitysryhmä katsoi, että pääpaikka tulisi sijoittaa Helsinkiin, mutta Kuopioon voisivat jäädä pääosin lääkehoitojen arvioinnin ja lääkehuollon kehittämisen tehtävät.

Selvityksistä piittaamatta keskustavetoinen hallitus valitsi Kuopion ja vielä tilanteessa, jossa Suomi havittelee Euroopan lääkevirastoa.

Moni on jo ehtinyt irvailla ratkaisulle. Helsingin pormestari Jan Vapaavuori (kok.) piti hallituksen jääräpäisyyttä surullisena. Hän huomautti, että Fimeasta tehtiin jo alkujaan kenties Suomen historian huonoin alueellistamispäätös. Se meni läpi keskustan ex-ministerin Liisa Hyssälän johdolla vuonna 2009. Silloisista työntekijöistä vain kolme oli muuttanut Kuopioon vuoteen 2017 mennessä. Kymmenet irtisanoutuivat.

Vielä tänä päivänä selvästi suurin osa työntekijöistä toimii Helsingissä alueellistamispäätöksestä huolimatta. Näin lienee myös tulevaisuudessa, sillä hallitus päätti jatkaa Fimean toimintaa Helsingissä ja Turussa ja antoi luvan palkata osaajia paikkakunnasta riippumatta.

Tämä tuskin riittää kovassa kisassa Euroopan lääkevirastosta, jonka sijoituspaikasta ei vieläkään ole poliittista päätöstä. Jotkut ehtivät jo keskiviikkona liputtaa Kuopion puolesta, kun Fimea-päätös saatiin. Näin teki ainakin keskustan kansanedustaja Mikko Kärnä.

Hanketta sosiaali- ja terveysministeriössä vetävä ylijohtaja Kirsi Varhila puhui keskiviikkona niin suoraan kuin virkamies vain voi. Hänen mukaansa Helsinki on käytännössä ainoa vaihtoehto, vaikka poliittinen jahkaaminen jatkuu. Virastolle asetetut yli 30 kriteeriä ovat niin kovat, etteivät Suomen pikkukaupungit täytä niitä lukuun ottamatta Helsinkiä. Jo vaatimus päivittäisistä lentoyhteyksistä Eurooppaan ja Aasiaan romuttaa Kuopion ja Turun haaveet.

Varhilan luetellessa kovaa kriteerilistaa oli pakko todeta, että niiden valossa poliittinen paikkaveivaaminen vaikuttaa suorastaan naurettavalta.

Varhila räjähti makeaan nauruun.

–Sinä tuon sanoit, hän sanoi ja viittasi virkamiesasemaansa.

Varhilan mukaan paikkapäätös tarvitaan ensi viikolla tai realistiset mahdollisuudet hakemuksen jättämiselle ovat mennyttä. Hakemus on jätettävä heinäkuun loppuun mennessä.

Varhilan mielestä mahdollisuuksia todella on, jos sijoituspaikaksi valitaan Helsinki. Suomella on osaamista ja myös jotakin sellaista, mitä muilla Euroopan mailla ei enää ole: hyvä turvallisuustilanne. Helsingissä sijaitsevasta Euroopan kemikaalivirastosta ja Fimeasta saadaan synergiaetuja, joista jälkimmäisen tosin voi hallituksen tuoreen päätöksen pohjalta kyseenalaistaa. Päätös ei lisää Helsingin uskottavuutta hakijana äärimmäisen kovassa kisassa, kuten pormestari Vapaavuorikin (kok.) jo ehti todeta.

Ja mitä Kuopioon tulee: Kuinka todennäköistä on, että Lontoossa työskentelevät 900 asiantuntijaa lähtevät mukisematta Savoon, kun sinne aikanaan saatiin Helsingin 200 työntekijästä raavittua kolme?

Sitä on päättäjien nyt syytä vakavasti pohtia.

]]>
15 http://minnakarkkola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239763-politiikka-tuhosi-suomen-mahdollisuudet-merkittavassa-eu-kisassa#comments Kotimaa Euroopan lääkevirasto Fimea hallitus Keskusta Politiikka Thu, 06 Jul 2017 10:03:40 +0000 Minna Karkkola http://minnakarkkola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239763-politiikka-tuhosi-suomen-mahdollisuudet-merkittavassa-eu-kisassa
Eduskunta lomalle – vasta sitten Sote-soppa pöytään! http://timouotila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239735-eduskunta-lomalle-vasta-sitten-sote-soppa-poytaan <p>#Eduskunta on lomalla, mutta hallitus istuu niskat punoittaen. Ministerit ovat suorastaan hermoraunioina. Keskiviikkona 5.7. tuli pari painavaa ratkaisua. Pääministeri <strong>Juha Sipilä</strong> ilmestyi yksinään oven takaa kertomaan lehdistölle, että Sote-suunnittelulle pitää antaa vuosi lisää. Ilmeisesti <strong>Petteri Orpo</strong> ja varsinkin <strong>Sampo</strong> <strong>Terho</strong> halusivat pysyä poissa noin nolosta tilanteesta.</p><p>&nbsp;&nbsp; Samana päivänä tuli myös tieto siitä, että lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen Fimean ympärillä lähes kymmenen vuotta vellonnut kiista saatiin ratkaistuksi. Hallitus päätti, että Fimean päätoimipaikka säilyy Kuopiossa, mutta toiminta jatkuu myös Helsingissä ja Turussa.</p><p>&nbsp;&nbsp; Nämä olivat suuria päätöksiä. Oppositio vaatii täysin perustellusti oikeuttaa ottaa osaa Sote-suunnitteluun, jonka ratkaisevat vaiheet näin siirtyvät ensi vaalikaudelle.</p><p>&nbsp;&nbsp; Fimea-päätöksestä kuvastuu Keskustan Helsinki-vastaisuus. Pääkaupungin pormestarin <strong>Jan Vapaavuoren</strong> mielestä tällainen päätös tuhoaa Helsingin mahdollisuuet saada Suomeen monien maiden tavoittelema Euroopan lääkevirasto (EMA), kun se siirtyy pois Britanniasta Brexitin myötä. Vapaavuori näkee Fimea-päätöksen vaikeuttavan hakua. Suomen oman lääkeviraston sijainnilla on nähty olevan merkitystä hakuprosessissa. Helsinki on jo lentoyhteyksiensä vuoksi ainoa Suomen kaupunnki tämän viraston sijaintipaikaksi. Mutta Sipilä ei voinut hylätä Kuoiota &ndash; eikä Orpo Turkua, sattuneesta syystä.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Eduskunta töihin heinäkuussa, lomalle vasta elikuussa</strong></p><p># Vaikuttaa siltä, että hallitus kertoi näistä päätöksistään harkitusti vasta eduskunnan siirryttyä lomalle. Näin oppositio ei pääse nostamaan asiasta kunnon meteliä &ndash; eikä pääse pitkään aikaan osallistumaan asian jatkokäsittelyyn.</p><p>&nbsp;&nbsp; Suomen ministerit tietävät jo karvaasta kokemuksesta, että heinäkuu on EU:n kiireisin kuukausi. Silloin yritetään saada asiat hallintaan ennen elokuun lomia. Siispä ministerikokouksia riittää. Ilmankos ministeristressi painaa ja hallituksessa syntyy kasapäin heikosti valmisteltuja esityksiä niin kuin taas 5.7.</p><p>&nbsp;&nbsp; Hallituksessa siis jo tiedetään, että Suomen on pakko elää &rdquo;EU:n ytimien&rdquo; määräämässä aikataulussa. Mutta eduskunta elää vielä vanhassa suomalaisessa kuplassa, jonka mukaan Oy Suomi Ab on lomalla heinäkuussa. Kuitenkin eduskunnan tehtävistä sanotaan papereissa näin:</p><p><em>Eduskunta valvoo hallituksen ja hallinnon toimintaa sekä poliittisesti että oikeudellisesti. Poliittisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että hallituksen toiminnalla on eduskunnan enemmistön tuki. Oikeudellisella valvonnalla varmistetaan ministerin virkatoimien lainmukaisuus.</em></p><p>&nbsp;</p> #Eduskunta on lomalla, mutta hallitus istuu niskat punoittaen. Ministerit ovat suorastaan hermoraunioina. Keskiviikkona 5.7. tuli pari painavaa ratkaisua. Pääministeri Juha Sipilä ilmestyi yksinään oven takaa kertomaan lehdistölle, että Sote-suunnittelulle pitää antaa vuosi lisää. Ilmeisesti Petteri Orpo ja varsinkin Sampo Terho halusivat pysyä poissa noin nolosta tilanteesta.

   Samana päivänä tuli myös tieto siitä, että lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen Fimean ympärillä lähes kymmenen vuotta vellonnut kiista saatiin ratkaistuksi. Hallitus päätti, että Fimean päätoimipaikka säilyy Kuopiossa, mutta toiminta jatkuu myös Helsingissä ja Turussa.

   Nämä olivat suuria päätöksiä. Oppositio vaatii täysin perustellusti oikeuttaa ottaa osaa Sote-suunnitteluun, jonka ratkaisevat vaiheet näin siirtyvät ensi vaalikaudelle.

   Fimea-päätöksestä kuvastuu Keskustan Helsinki-vastaisuus. Pääkaupungin pormestarin Jan Vapaavuoren mielestä tällainen päätös tuhoaa Helsingin mahdollisuuet saada Suomeen monien maiden tavoittelema Euroopan lääkevirasto (EMA), kun se siirtyy pois Britanniasta Brexitin myötä. Vapaavuori näkee Fimea-päätöksen vaikeuttavan hakua. Suomen oman lääkeviraston sijainnilla on nähty olevan merkitystä hakuprosessissa. Helsinki on jo lentoyhteyksiensä vuoksi ainoa Suomen kaupunnki tämän viraston sijaintipaikaksi. Mutta Sipilä ei voinut hylätä Kuoiota – eikä Orpo Turkua, sattuneesta syystä.

 

Eduskunta töihin heinäkuussa, lomalle vasta elikuussa

# Vaikuttaa siltä, että hallitus kertoi näistä päätöksistään harkitusti vasta eduskunnan siirryttyä lomalle. Näin oppositio ei pääse nostamaan asiasta kunnon meteliä – eikä pääse pitkään aikaan osallistumaan asian jatkokäsittelyyn.

   Suomen ministerit tietävät jo karvaasta kokemuksesta, että heinäkuu on EU:n kiireisin kuukausi. Silloin yritetään saada asiat hallintaan ennen elokuun lomia. Siispä ministerikokouksia riittää. Ilmankos ministeristressi painaa ja hallituksessa syntyy kasapäin heikosti valmisteltuja esityksiä niin kuin taas 5.7.

   Hallituksessa siis jo tiedetään, että Suomen on pakko elää ”EU:n ytimien” määräämässä aikataulussa. Mutta eduskunta elää vielä vanhassa suomalaisessa kuplassa, jonka mukaan Oy Suomi Ab on lomalla heinäkuussa. Kuitenkin eduskunnan tehtävistä sanotaan papereissa näin:

Eduskunta valvoo hallituksen ja hallinnon toimintaa sekä poliittisesti että oikeudellisesti. Poliittisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että hallituksen toiminnalla on eduskunnan enemmistön tuki. Oikeudellisella valvonnalla varmistetaan ministerin virkatoimien lainmukaisuus.

 

]]>
9 http://timouotila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239735-eduskunta-lomalle-vasta-sitten-sote-soppa-poytaan#comments Kotimaa Eduskunta Fimea Juha Sipilä Sote Wed, 05 Jul 2017 22:13:42 +0000 Timo Uotila http://timouotila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239735-eduskunta-lomalle-vasta-sitten-sote-soppa-poytaan
Aluepolitiikka on maanpetturuutta http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239712-aluepolitiikka-on-maanpetturuutta <p><a href="https://yle.fi/uutiset/3-9706989">Pitkä kiista ohi &ndash; Fimea jatkaa usealla paikkakunnalla, pääpaikaksi hallitus määräsi Kuopion</a>&nbsp;(Yle&nbsp;5.7.2017), sekä Tiina Merikannon <a href="https://yle.fi/uutiset/3-9706222">Analyysi: Fimea jää Kuopioon &ndash; politisoituneesta veivaamisesta ei tyylipisteitä saa mikään puolue</a>&nbsp;(Yle 5.7.2017) ovat jäätävää luettavaa.</p><p>Veivaaminen ja lopullinen päätös ovat lähes varmasti naula arkkuun haaveille saada Euroopan Lääkevirasto (EMA) Suomeen. Aluepolitiikka on kalleinta politiikkaa, tällä kertaa noin sadantuhannen asukkaan Kuopion etu asetettiin muun Suomen edun yläpuolelle.</p><p><a href="http://www.talouselama.fi/uutiset/hs-nain-poliitikot-ajoivat-fimean-tuhon-partaalle-6630259">&quot;Kuule Hannes, muista, että jokaisessa puolueesa on merkittäviä poliitikkoja, jotka ovat jostakin kotoisin&quot;</a>, kerrottiin aikoinaan lääkelaitoksen edelliselle johtajalle Hannes Wahlroossille (TS 6.3.2017).</p><p>Terveiseni politiikoille jotka laittavat <a href="http://www.iltalehti.fi/politiikka/201707022200231984_pi.shtml">kotiseuturakkauden maan kokonaisedun edelle</a>&nbsp;(2.7.2017) - olette maanpettureita.</p><p>&nbsp;</p><p>Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin puheenjohtaja ja varavaltuutettu, jonka mielestä Suomesta pitäisi poistaa vaalipiirit.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Pitkä kiista ohi – Fimea jatkaa usealla paikkakunnalla, pääpaikaksi hallitus määräsi Kuopion (Yle 5.7.2017), sekä Tiina Merikannon Analyysi: Fimea jää Kuopioon – politisoituneesta veivaamisesta ei tyylipisteitä saa mikään puolue (Yle 5.7.2017) ovat jäätävää luettavaa.

Veivaaminen ja lopullinen päätös ovat lähes varmasti naula arkkuun haaveille saada Euroopan Lääkevirasto (EMA) Suomeen. Aluepolitiikka on kalleinta politiikkaa, tällä kertaa noin sadantuhannen asukkaan Kuopion etu asetettiin muun Suomen edun yläpuolelle.

"Kuule Hannes, muista, että jokaisessa puolueesa on merkittäviä poliitikkoja, jotka ovat jostakin kotoisin", kerrottiin aikoinaan lääkelaitoksen edelliselle johtajalle Hannes Wahlroossille (TS 6.3.2017).

Terveiseni politiikoille jotka laittavat kotiseuturakkauden maan kokonaisedun edelle (2.7.2017) - olette maanpettureita.

 

Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin puheenjohtaja ja varavaltuutettu, jonka mielestä Suomesta pitäisi poistaa vaalipiirit.

]]>
48 http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239712-aluepolitiikka-on-maanpetturuutta#comments Alueellistaminen Fimea Metsään menee Wed, 05 Jul 2017 12:23:38 +0000 Amos Ahola http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239712-aluepolitiikka-on-maanpetturuutta
Fimean kohtuuton päätös ja huumelait http://tepposyvril.puheenvuoro.uusisuomi.fi/233142-fimean-kohtuuton-paatos-ja-huumelait <p>Tälläisiä viestejä ovat lääkekannabista käyttävät ihmiset ovat saaneet viime päivinä:</p><p><strong>&quot;Hyvät asiakkaamme<br />Fimea on tänä päivänä kieltänyt Huumelakiin vedoten Bediolin tai muun kannabisvalmisteen<br />lähettämisen postitse. Jatkossa kannabis asioissa asioitava henkilökohtaisesti apteekissa.<br />Olemme asiasta todella harmissamme ja pahoillamme.<br />Ystävällisin terveisin Linnan apteekki&quot;</strong></p><p>Tuo on kohtuutonta ja myös syrjivää. Suomessa on muutama apteeki, josta saa kannabista haetua. Tämä Fimean päätös on kohtuuton ja syrjii ihmisiä. Kaikilla ei ole varaa eikä kuntoa lähteä hakemaan lääkettään satojen kilometrien päästä.</p><p>&nbsp;</p><p>Mietteitä asian tiimoilta?</p><p>&nbsp;</p><p><a href="https://www.facebook.com/groups/609516152456438/">Lääkekannabis esille Suomessa</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tälläisiä viestejä ovat lääkekannabista käyttävät ihmiset ovat saaneet viime päivinä:

"Hyvät asiakkaamme
Fimea on tänä päivänä kieltänyt Huumelakiin vedoten Bediolin tai muun kannabisvalmisteen
lähettämisen postitse. Jatkossa kannabis asioissa asioitava henkilökohtaisesti apteekissa.
Olemme asiasta todella harmissamme ja pahoillamme.
Ystävällisin terveisin Linnan apteekki"

Tuo on kohtuutonta ja myös syrjivää. Suomessa on muutama apteeki, josta saa kannabista haetua. Tämä Fimean päätös on kohtuuton ja syrjii ihmisiä. Kaikilla ei ole varaa eikä kuntoa lähteä hakemaan lääkettään satojen kilometrien päästä.

 

Mietteitä asian tiimoilta?

 

Lääkekannabis esille Suomessa

]]>
10 http://tepposyvril.puheenvuoro.uusisuomi.fi/233142-fimean-kohtuuton-paatos-ja-huumelait#comments Fimea Huumausainepolitiikka Kieltolaki Lääkekannabis Sat, 11 Mar 2017 07:34:41 +0000 Teppo Syvärilä http://tepposyvril.puheenvuoro.uusisuomi.fi/233142-fimean-kohtuuton-paatos-ja-huumelait
Kannabisen lääkekäyttöön suhtaudutaan myönteisesti http://tepposyvril.puheenvuoro.uusisuomi.fi/231752-kannabisen-laakekayttoon-suhtaudutaan-myonteisesti <p>Aluksi totean, että kannabista saa jo laillisesti lääkkeeksi Suomessa, mutta sen saaminen on tuskaista ja vaatii eritysluvan.</p> <p>On surullista, että päättävät tahot tahtovat pitää lääkekannabiksen poissa markkinoilta ja ihmisiltä, jotka siitä saisivat hyötyä,se myös korvaisi osalla ihmisistä perinteisiä reseptilääkkeitä.</p> <p>Itse tunnen ja tiedän useita ihmisiä, jotka ovat saaneet kannabiksella apua vaivoihin,osalla on lääkärin kirjoittama resepti.&nbsp;</p> <p>Osa tosin on joutunut muuttamaan pois Suomesta, koska täällä heitä ei oteta vakavasti lääkäreiden taholta. Surullista, että joutuu jättämään isänmaansa tuollaisen asian takia, siis sen että ei saa toimivaa lääkettä, paitsi laittomasti.</p> <p><a href="http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/40-prosenttia-suomalaisista-ei-rankaisisi-kannabiksen-kaytosta-enemmisto-hyvaksyisi-laakekayton/6315030">&quot;Noin 40 prosenttia kaikista THL:n kyselyyn vastanneista katsoi, ettei kannabiksen käytöstä pitäisi rangaista. <strong>Enemmistö oli puolestaan sitä mieltä, että kannabista pitää voida hankkia lääkkeeksi laillisesti.</strong></a></p> <p><a href="http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/40-prosenttia-suomalaisista-ei-rankaisisi-kannabiksen-kaytosta-enemmisto-hyvaksyisi-laakekayton/6315030">Käyttörangaistuksista luopumiseen ja lääkekannabikseen suhtautuu myönteisesti siis myös osa heistä, jotka eivät itse ole kokeilleet kannabista.&quot;</a>&nbsp;MTV-UUTISET</p> <p>&nbsp;</p> <p><a href="http://tepposyvril.puheenvuoro.uusisuomi.fi/231708-pilvee-pilvee-kannabiksen-kayttotavat-kayttajat-ja-poliittiset-mielipiteet">Pilvee, pilvee Kannabiksen käyttötavat, käyttäjät ja poliittiset mielipiteet</a></p> <p><a href="http://tepposyvril.puheenvuoro.uusisuomi.fi/229841-saksa-laillistaa-laakekannabiksen">Saksa laillistaa lääkekannabiksen</a></p> <p><a href="http://tepposyvril.puheenvuoro.uusisuomi.fi/229607-laakekannabis-euroopan-unionissa-potilaiden-puheenvuoro">Lääkekannabis Euroopan unionissa: Potilaiden puheenvuoro</a></p> <p><a href="http://tepposyvril.puheenvuoro.uusisuomi.fi/229553-kipupotilas-tuskissa-apua-ei-saa-paitsi-laittomasti">Kipupotilas tuskissa, apua ei saa, paitsi laittomasti</a></p> <p><a href="https://www.facebook.com/groups/609516152456438/">Lääkekannabis esille Suomessa</a></p> <p>https://<object width="648" height="390"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/3N8QMeIsX2c?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" /><param name="wmode" value="transparent" /><param name="allowFullScreen" value="true" /><param name="allowscriptaccess" value="always" /><embed src="http://www.youtube.com/v/3N8QMeIsX2c?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" type="application/x-shockwave-flash" wmode="transparent" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="648" height="390"></embed></object></p> <p>&nbsp;</p> <p>https://<object width="648" height="390"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/XvwASmdTEOI?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" /><param name="wmode" value="transparent" /><param name="allowFullScreen" value="true" /><param name="allowscriptaccess" value="always" /><embed src="http://www.youtube.com/v/XvwASmdTEOI?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" type="application/x-shockwave-flash" wmode="transparent" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="648" height="390"></embed></object></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Aluksi totean, että kannabista saa jo laillisesti lääkkeeksi Suomessa, mutta sen saaminen on tuskaista ja vaatii eritysluvan.

On surullista, että päättävät tahot tahtovat pitää lääkekannabiksen poissa markkinoilta ja ihmisiltä, jotka siitä saisivat hyötyä,se myös korvaisi osalla ihmisistä perinteisiä reseptilääkkeitä.

Itse tunnen ja tiedän useita ihmisiä, jotka ovat saaneet kannabiksella apua vaivoihin,osalla on lääkärin kirjoittama resepti. 

Osa tosin on joutunut muuttamaan pois Suomesta, koska täällä heitä ei oteta vakavasti lääkäreiden taholta. Surullista, että joutuu jättämään isänmaansa tuollaisen asian takia, siis sen että ei saa toimivaa lääkettä, paitsi laittomasti.

"Noin 40 prosenttia kaikista THL:n kyselyyn vastanneista katsoi, ettei kannabiksen käytöstä pitäisi rangaista. Enemmistö oli puolestaan sitä mieltä, että kannabista pitää voida hankkia lääkkeeksi laillisesti.

Käyttörangaistuksista luopumiseen ja lääkekannabikseen suhtautuu myönteisesti siis myös osa heistä, jotka eivät itse ole kokeilleet kannabista." MTV-UUTISET

 

Pilvee, pilvee Kannabiksen käyttötavat, käyttäjät ja poliittiset mielipiteet

Saksa laillistaa lääkekannabiksen

Lääkekannabis Euroopan unionissa: Potilaiden puheenvuoro

Kipupotilas tuskissa, apua ei saa, paitsi laittomasti

Lääkekannabis esille Suomessa

https://www.youtube.com/watch?v=3N8QMeIsX2c

 

https://www.youtube.com/watch?v=XvwASmdTEOI

]]>
39 http://tepposyvril.puheenvuoro.uusisuomi.fi/231752-kannabisen-laakekayttoon-suhtaudutaan-myonteisesti#comments Fimea Julkinen terveydenhoito kannabis Lääkekannabis THL Sun, 19 Feb 2017 08:49:20 +0000 Teppo Syvärilä http://tepposyvril.puheenvuoro.uusisuomi.fi/231752-kannabisen-laakekayttoon-suhtaudutaan-myonteisesti
Brexitin myötä Fimealla olisi iskun paikka http://pulkka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/230657-brexitin-myota-fimealla-olisi-iskun-paikka <p>Pari viikkoa sitten saimme lukea arvattavia uutisia Fimean suhteen. Selvitysmies Osmo Soininvaaran raportti ei ollut yllätyksellinen ja nyt hetken tuota raporttia makusteltuani on syytä nostaa eräs toinen ulottuvuus esiin. Sitä taas mikään ei muuta, että eteläiset poliitikot ja virkamiehet saivat (taas) sen mitä halusivat. Viraston pääpiste pysyköön Helsingissä.</p><p>Vääntöä Fimean pääpaikasta on käyty aktiivisesti lähes kymmenen vuotta, joka on tämän mittaluokan asian suhteen surkuhupaisan kauan. Ihmettelemättä en voi olla myös pohjoissavolaisen kansanedustajan Heikkisen (kesk.) toteamaa, että Soininvaaran selvitys olisi alueellemme vahvasti myönteinen (SS 19.1.). On totta, että Kansallisen neurokeskuksen sekä THL:n tutkimuslaitos Masoten saaminen Kuopioon olisi myönteinen asia, mutta eivät nämä yksioikoisesti korvaa Fimean tulevaisuuden potentiaalia. Vahvaa myönteisyyttä en näe, sillä esityksen mukaan Masote:n toimipiste tulisi joka tapauksessa jokaiselle yhteistoiminta-alueelle. Kuopio ei siis olisi esityksessä mikään poikkeus muiden yliopistosairaalakaupunkien joukossa.</p><p>Työskentelin viime vuonna eräässä KYS:n kehittämishankkeessa ja näin tuolloin potentiaalin, mitä KYS:n Neurokeskuksella olisi antaa kansallisesti, jopa kansainvälisesti. Fimea ja Kansalllinen neurokeskus eivät olekaan joko tai, vaan olisivat voineet olla sekä että vaihtoehtoja ja virastoja Pohjois-Savolle. Näin siis on, jos edunvalvontamme tähän pyrkii.</p><p>Väittävät myös vielä, ettei Kuopioon saataisi osaavaa työvoimaa. Itä-Suomen yliopisto tuottaa jatkuvasti osaajia, joilla pitäisi olla osaamista juuri Fimean tarpeisiin. Kaiken lisäksi muutaman vuoden päästä Fimealla voisi olla edessä massarekrytointi, joka ei rajoitu vain Suomeen.</p><p>Britannialla on toistaiseksi suuri rooli EU:n lääkevalvonnassa, sillä sen vastuulla on lähes kolmannes lääkkeiden myyntilupien arvioinneista. Muun muassa myyntilupien arviointi on yksi Fimean perustehtävistä ja kuten tiedämme, kasvavat sekä lääketeollisuus että lääkkeiden käyttö vuosi vuodelta. <a href="http://www.telegraph.co.uk/business/2016/12/08/sweden-launches-campaign-host-eu-drugs-agency-instead-uk-brexit/">Euroopan lääkevirasto EMA sijaitsee vielä Lontoossa ja Brexitin myötä ainakin Ruotsi on aloittanut aktiivisen kampanjoinnin saadakseen EMA:n itselleen</a>. Myös Tanska on ilmoittautunut kisaan mukaan. Suomi on taasen ministeri Mattilan (ps.) suulla varovaisen positiivinen asian selvittämisen suhteen. Vai että varovaisen positiivinen.</p><p>Nyt Fimealla ja ministeri Mattilalla olisi iskun paikka, mutta menevätkö kansainväliset hankkeet sivu suun, kun sisäisen nujakointi vie kaikki mehut? Jos viimeiset vuodet eivät olisi menneet nahisteluun, uskon, että Fimealla ja kansallisesti Suomella olisi huomattavasti vahvemmat lähtökohdat hakea EMA:n pääkonttoria Suomeen. Toivonkin, ettei Fimea jää kehäraakiksi eurooppalaisilla molskeilla.</p><p>&nbsp;</p><p>* Teksti on julkaistu Savon Sanomissa 2.2.2017.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Pari viikkoa sitten saimme lukea arvattavia uutisia Fimean suhteen. Selvitysmies Osmo Soininvaaran raportti ei ollut yllätyksellinen ja nyt hetken tuota raporttia makusteltuani on syytä nostaa eräs toinen ulottuvuus esiin. Sitä taas mikään ei muuta, että eteläiset poliitikot ja virkamiehet saivat (taas) sen mitä halusivat. Viraston pääpiste pysyköön Helsingissä.

Vääntöä Fimean pääpaikasta on käyty aktiivisesti lähes kymmenen vuotta, joka on tämän mittaluokan asian suhteen surkuhupaisan kauan. Ihmettelemättä en voi olla myös pohjoissavolaisen kansanedustajan Heikkisen (kesk.) toteamaa, että Soininvaaran selvitys olisi alueellemme vahvasti myönteinen (SS 19.1.). On totta, että Kansallisen neurokeskuksen sekä THL:n tutkimuslaitos Masoten saaminen Kuopioon olisi myönteinen asia, mutta eivät nämä yksioikoisesti korvaa Fimean tulevaisuuden potentiaalia. Vahvaa myönteisyyttä en näe, sillä esityksen mukaan Masote:n toimipiste tulisi joka tapauksessa jokaiselle yhteistoiminta-alueelle. Kuopio ei siis olisi esityksessä mikään poikkeus muiden yliopistosairaalakaupunkien joukossa.

Työskentelin viime vuonna eräässä KYS:n kehittämishankkeessa ja näin tuolloin potentiaalin, mitä KYS:n Neurokeskuksella olisi antaa kansallisesti, jopa kansainvälisesti. Fimea ja Kansalllinen neurokeskus eivät olekaan joko tai, vaan olisivat voineet olla sekä että vaihtoehtoja ja virastoja Pohjois-Savolle. Näin siis on, jos edunvalvontamme tähän pyrkii.

Väittävät myös vielä, ettei Kuopioon saataisi osaavaa työvoimaa. Itä-Suomen yliopisto tuottaa jatkuvasti osaajia, joilla pitäisi olla osaamista juuri Fimean tarpeisiin. Kaiken lisäksi muutaman vuoden päästä Fimealla voisi olla edessä massarekrytointi, joka ei rajoitu vain Suomeen.

Britannialla on toistaiseksi suuri rooli EU:n lääkevalvonnassa, sillä sen vastuulla on lähes kolmannes lääkkeiden myyntilupien arvioinneista. Muun muassa myyntilupien arviointi on yksi Fimean perustehtävistä ja kuten tiedämme, kasvavat sekä lääketeollisuus että lääkkeiden käyttö vuosi vuodelta. Euroopan lääkevirasto EMA sijaitsee vielä Lontoossa ja Brexitin myötä ainakin Ruotsi on aloittanut aktiivisen kampanjoinnin saadakseen EMA:n itselleen. Myös Tanska on ilmoittautunut kisaan mukaan. Suomi on taasen ministeri Mattilan (ps.) suulla varovaisen positiivinen asian selvittämisen suhteen. Vai että varovaisen positiivinen.

Nyt Fimealla ja ministeri Mattilalla olisi iskun paikka, mutta menevätkö kansainväliset hankkeet sivu suun, kun sisäisen nujakointi vie kaikki mehut? Jos viimeiset vuodet eivät olisi menneet nahisteluun, uskon, että Fimealla ja kansallisesti Suomella olisi huomattavasti vahvemmat lähtökohdat hakea EMA:n pääkonttoria Suomeen. Toivonkin, ettei Fimea jää kehäraakiksi eurooppalaisilla molskeilla.

 

* Teksti on julkaistu Savon Sanomissa 2.2.2017.

]]>
0 http://pulkka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/230657-brexitin-myota-fimealla-olisi-iskun-paikka#comments Brexit Fimea Thu, 02 Feb 2017 06:20:03 +0000 Juho Pulkka http://pulkka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/230657-brexitin-myota-fimealla-olisi-iskun-paikka
Saksa laillistaa lääkekannabiksen http://tepposyvril.puheenvuoro.uusisuomi.fi/229841-saksa-laillistaa-laakekannabiksen <p>Saksa siis laillistaa lääkekannabiksen ja Saksaan aiotaan myös perustaa kannabiksen viljelystä vastaava virasto. Hieno homma ja varmasti tulee vaikuttamaan koko Eu:n suhtautumiseen lääkekannabiksen saatavuuteen.</p><p>&quot;Lääkekannabiksen käytöstä tulee sallittua useiden vakavien sairauksien hoidossa. Niitä ovat muun muassa eräät syövät ja ms-tauti. Lisäksi lääkekannabista saa vastaisuudessa määrätä potilaille, joilla on epilepsia tai kemoterapiasta aiheutuva krooninen pahoinvointi.<br /><br />Laki tulee voimaan maaliskuussa. Saksaan aiotaan myös perustaa kannabiksen viljelystä vastaava virasto. Sitä ennen kannabistuotteet aiotaan tuoda ulkomailta.<br /><br />Muun kuin reseptillä määrätyn kannabiksen hallussapito pysyy Saksassa laittomana, vaikka joissain Saksan osavaltioissa katsotaan pienten määrien hallussapitoa läpi sormien&quot;</p><p>Suomessa lääkekannabis on laillista, mutta se on erityisluvallinen lääke, joten sen saatvuus on erittäin vaikeaa potilaille. Fimean olisi syytä muuttaa lääkekannabiksen rajoituksia vihdoin, jotta kaikki , jotka siitä hyötyisivät, sitä myös saisivat.</p><p>Saksassa lääkekannabis on myös korvattava lääke tosin kuin Suomessa.</p><p>&quot;Laki edellyttää lääkekannabiksesta koituvien kustannusten kattamista vakuutusrahoilla.&quot;</p><p>Saksassa kuunneltiin potilaan ääntä ja otettiin se vakavasti.</p><p>&quot;<strong>LAKIA</strong>&nbsp;ajanut terveysministeri&nbsp;<a class="person" href="http://www.hs.fi/haku/?search-term=Hermann%20Gr%C3%B6he">Hermann Gröhe</a>&nbsp;arvioi uudistuksen auttavan etenkin kivunlievitystä tarvitsevia potilaita.<br /><br />Lakiesitys julkistettiin viime toukokuussa sen jälkeen kun eräälle potilaalle oli myönnetty poikkeuslupa kannabiksen kasvatukseen. Potilas sai luvan, koska oli pystynyt todistamaan, että vain kannabis auttaa hänen kipuihinsa.&quot;</p><p>Lähteet:</p><p><a href="http://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005052429.html">Saksa laillistaa lääkekannabiksen</a></p><p><a href="http://www.talouselama.fi/uutiset/saksa-sallii-laakekannabiksen-kayton-tama-on-kaunis-paiva-6616657">Saksa sallii lääkekannabiksen käytön &ndash; &quot;Tämä on kaunis päivä&quot;</a></p><p><a href="https://www.theguardian.com/society/2017/jan/19/german-mps-vote-to-legalise-cannabis-for-medicinal-purposes">German MPs vote to legalise cannabis for medicinal purposes</a></p><p>Lue myös:</p><p><a href="http://tepposyvril.puheenvuoro.uusisuomi.fi/229607-laakekannabis-euroopan-unionissa-potilaiden-puheenvuoro">Lääkekannabis Euroopan unionissa: Potilaiden puheenvuoro</a></p><p><a href="http://tepposyvril.puheenvuoro.uusisuomi.fi/229553-kipupotilas-tuskissa-apua-ei-saa-paitsi-laittomasti">Kipupotilas tuskissa, apua ei saa, paitsi laittomasti</a></p><p><a href="http://tepposyvril.puheenvuoro.uusisuomi.fi/229365-kanadalainen-tyoryhma-kertoo-kannabisen-laillistamisesta-ja-saantelysta">Kanadalainen työryhmä kertoo kannabisen laillistamisesta ja sääntelystä</a></p><p><a href="https://www.facebook.com/groups/609516152456438/">Lääkekannabis esille Suomessa</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Saksa siis laillistaa lääkekannabiksen ja Saksaan aiotaan myös perustaa kannabiksen viljelystä vastaava virasto. Hieno homma ja varmasti tulee vaikuttamaan koko Eu:n suhtautumiseen lääkekannabiksen saatavuuteen.

"Lääkekannabiksen käytöstä tulee sallittua useiden vakavien sairauksien hoidossa. Niitä ovat muun muassa eräät syövät ja ms-tauti. Lisäksi lääkekannabista saa vastaisuudessa määrätä potilaille, joilla on epilepsia tai kemoterapiasta aiheutuva krooninen pahoinvointi.

Laki tulee voimaan maaliskuussa. Saksaan aiotaan myös perustaa kannabiksen viljelystä vastaava virasto. Sitä ennen kannabistuotteet aiotaan tuoda ulkomailta.

Muun kuin reseptillä määrätyn kannabiksen hallussapito pysyy Saksassa laittomana, vaikka joissain Saksan osavaltioissa katsotaan pienten määrien hallussapitoa läpi sormien"

Suomessa lääkekannabis on laillista, mutta se on erityisluvallinen lääke, joten sen saatvuus on erittäin vaikeaa potilaille. Fimean olisi syytä muuttaa lääkekannabiksen rajoituksia vihdoin, jotta kaikki , jotka siitä hyötyisivät, sitä myös saisivat.

Saksassa lääkekannabis on myös korvattava lääke tosin kuin Suomessa.

"Laki edellyttää lääkekannabiksesta koituvien kustannusten kattamista vakuutusrahoilla."

Saksassa kuunneltiin potilaan ääntä ja otettiin se vakavasti.

"LAKIA ajanut terveysministeri Hermann Gröhe arvioi uudistuksen auttavan etenkin kivunlievitystä tarvitsevia potilaita.

Lakiesitys julkistettiin viime toukokuussa sen jälkeen kun eräälle potilaalle oli myönnetty poikkeuslupa kannabiksen kasvatukseen. Potilas sai luvan, koska oli pystynyt todistamaan, että vain kannabis auttaa hänen kipuihinsa."

Lähteet:

Saksa laillistaa lääkekannabiksen

Saksa sallii lääkekannabiksen käytön – "Tämä on kaunis päivä"

German MPs vote to legalise cannabis for medicinal purposes

Lue myös:

Lääkekannabis Euroopan unionissa: Potilaiden puheenvuoro

Kipupotilas tuskissa, apua ei saa, paitsi laittomasti

Kanadalainen työryhmä kertoo kannabisen laillistamisesta ja sääntelystä

Lääkekannabis esille Suomessa

]]>
10 http://tepposyvril.puheenvuoro.uusisuomi.fi/229841-saksa-laillistaa-laakekannabiksen#comments Fimea kannabis Kipu Lääkekannabis Syöpä Fri, 20 Jan 2017 12:00:00 +0000 Teppo Syvärilä http://tepposyvril.puheenvuoro.uusisuomi.fi/229841-saksa-laillistaa-laakekannabiksen
Tuottaako Fimea ministeriölle väärää tietoa? http://minnaisoaho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/225562-tuottaako-fimea-ministeriolle-vaaraa-tietoa <p>Lääkkeiden vähittäismyyntihinta määräytyy lääketaksa-asetuksessa määritellyn laskentakaavan mukaan. Apteekkariliitto on lobbaustyössään vuosien ajan luonut virheellistä mielikuvaa lääkemyynnin heikosta kannattavuudesta ja saanut aikaan muutoksia hinnoittelukäytäntöön. Hinnoitteluohjeen mukaan ostohinta kerrotaan asetuksessa säädetyllä kertoimella ja päälle lisätään kiinteä reseptin toimitusmaksu. Laskentakaava on teknisesti entisellään, mutta kertoimen ja kiinteän osan painotusta on muutettu dramaattisesti.</p><p>Kelan tiedotteen mukaan uuden 2014 voimaan tulleen asetuksen seurauksena kalliimpien (yli 41 euroa maksavien) reseptilääkkeiden hintoja laskettiin ja toisaalta sitä halvempien lääkkeiden hintoja nostettiin. Olennaista tässä uudistuksessa kuitenkin oli, että samalla reseptin toimitusmaksu lähes kuusinkertaistettiin. Asiakkaat maksavat nyt jokaisesta reseptiasioinnistaan 2,39 &euro; per asiointikerta (2,17 &euro; + 10 % alv) aikaisemman 0,39 euron asemesta. Tästä koitui yli sadan miljoonan euron vuotuinen tulonsiirto apteekkareille ja merkittävä lisäys myyntikatteeseen.</p><p>Hinnoittelukäytännön muutoksessa toteutui Apteekkariliiton tavoite <em>&rdquo;vähennetää lääkkeiden myyntikatteen riippuvuutta lääkkeiden tukkuhinnasta&rdquo;</em>. Kuulostaa viattomalta, mutta käytännössä apteekkitoiminnan kannattavuutta rahoitettiin asiakkaiden maksuosuutta nostamalla. Toimitusmaksu voi olla jopa yli 33% ovh-hinnasta. Reseptin toimitusmaksu kurittaa asiakkaita ja lihottaa apteekin tulosta.</p><p>Kun kirjoitin kirjaani &ldquo;Apteekkireformi&rdquo;, niin kiinnitin huomiota uudistuksen epäkohtiin ja kysyin asiaa Sosiaali- ja terveysministeriöstä. Minulle vastattiin, että lääketaksa-asetuksen muutos oli hyvin onnistunut uudistus. Se ei heidän mukaansa lisännyt kansalaisten lääkekuluja. He myös vakuuttivat, ettei siitä aiheutunut erityistä hyötyä apteekkareille. Muutoksen vaikutukset olivat ministeriön edustajan mukaan &ldquo;kustannusneutraalit&rdquo;.</p><p>&nbsp;</p><p>Oman näkemykseni mukaan muutos oli ollut kansalaisten lääkemenoja nostava ja apteekkareiden tuottoja lisäävä. Samaan arvioon ovat päätyneet THL:n tutkijat Lauri Sääksvuori ja Timo T. Seppälä. He sanovat Helsingin Sanomissa 11.5.2015 seuraavaa:</p><p><em>&ldquo;Selvityksemme perusteella vuoden 2014 lääketaksauudistus on yhä lisännyt lääkkeisiin käytettyä rahamäärää ja parantanut lääkkeiden vähittäismyynnin kannattavuutta.&rdquo;</em></p><p>Edelleen tivasin perusteluita ministeriön näkemyksiin ja minulle kerrottiin, että Fimea on tehnyt selvityksen lääketaksan uudistamisen vaikutuksista ja että käsitykset perustuvat tuohon selvitysraporttiin.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Lääketaksamuutoksen vaikutusarvion tekemisessä on epäselvyyksiä</strong></p><p>Monen pyynnön jälkeen sain käsiini Fimean tekemän selvityksen: <em>&rdquo;Lääketaksan uudistaminen vosina 2011-2014. Mitä suunniteltiin? Mitä tapahtui?&rdquo;</em></p><p>Käsitykseni mukaan Fimean selvitys ei täytä objektiivisen analyysin kriteereitä eikä siinä ole riittävästi luotettavaa dataa johtopäätösten tekemistä varten. Tässä muutama huomioni:</p><ul><li>Raportissa todetaan, että &rdquo;yhteenveto perustuun N.N.:n tekemään yhteenvetoon sekä Suomen Apteekkariliiton (diat 13-14) ja Yliopiston Apteekin (dia 15) toimittamiin näkemyksiin. Asiasta pidettiin Fimean, Sallin ja Ya:n kanssa palaveri 27.1.2016.&rdquo; (Sal = Suomen Apteekkariliitto, Ya = Yliopiston apteekki)<br /><strong>Kyseessä olikin siis yhteenveto, eikä huolellinen analyysi tilanteesta, kuin olin STM:n vastuuhenkilön kertomana ymmärtänyt.</strong></li><li>Taksauudistuksen vaikutukset on kuvattu yhteenvedon sivuilla 13, 14 ja 15. Kävi ilmi, että Fimea ei ollutkaan itse tutkinut asiaa tai arvioinut muutoksen vaikutusta. Se oli vain kysynyt lopputuloksia asianosaisilta ja liittänyt saamansa tiedon kritiikittä raporttiin.</li><li>Apteekkariliiton raporttiin toimittamista sivuista ilmenee, että kysyttyä vaikutusta on heidän toimestaan arvioitu vain 360 apteekin myyntitilastojen mukaan (miksi ei kaikkien 816 apteekin tilanteen mukaan?). Selvityksestä ei käy ilmi, miten edustava otos apteekkeja tuo 360 joukko on. Selvityksestä ei käy ilmi mitään kokoluokka- tai muita yksilöintitietoja &rdquo;tutkittujen&rdquo; apteekkien osalta. Myöskään mitään selvitystä laskentaperusteista ei käy ilmi. Tiedot ovat käyttökelvottomia tästä johtuen.<br /><br />Johtopäätöksenä esitetään kuitenkin: <em>&rdquo;Tämän perusteella uudistuksen kokonaisvaikutus yksityisten apteekkien osalta oli kustannusneutraali.&rdquo;</em> Seuraavalla sivulla lukijalle kyllä kerrotaan, että apteekkikohtaiset erot olivat suuria.</li><li>Huolestuttavaa on, että mielestäni täysin vajain tiedoin ja kritiikittömästi päädytään johtopäätökseen, jota esitellään ministeriölle ja muille päättäjille tutkittuna faktana.</li><li>Yliopiston apteekin toimittamat tiedot muutoksen vaikutuksista oli julistettu salaisiksi. Näin ollen emme tiedä, mikä vaikutus taksamuutoksella oli Yliopiston apteekin toimintaan. Se kuitenkin edustaa volyymiltään noin 100 keskikokoista yksityistä apteekkia, joten tieto on olennainen.</li></ul><p><strong>Tiedon salaaminen</strong></p><p>Yliopiston apteekkia koskevan osuuden salaaminen oli mielestäni tehty väärin perustein ja vaadin siihen oikaisua. Siihen ei suostuttu, vaan Fimean lakimies kehotti minua nostamaan asiasta oikeusjutun. On varsin erikoista, että Yliopiston Apteekin tulostiedot ovat salaisempia kuin yksityisten apteekkien. On myös erikoista, että julkisen lakimuutoksen vaikutusarvio on salainen tieto. Demokratian kannalta olisi toivottavaa, että viranomaisten kanssa olisi mahdollista jutella vaikeistakin asioista myös muualla kuin oikeussalissa.</p><p>Raportin hälyyttävin anti oli kuitenkin sen sivulla 16. Siellä todettiin Fimean eli valvovan viranomaisen toimesta seuraavasti. <em>&rdquo;Uudistuksen vaikutukset sairausvakuutuksen korvausmenoihin ja potilaiden lääkekustannuksiin: Tietoa ei tällä hetkellä saatavilla. Edellyttää Kelan simulointia.&rdquo;</em></p><p>&nbsp;</p><p><strong>Tiedon taso on järkyttävän huono</strong></p><p>Tiedon taso on järkyttävän huono, jos tällaisen selvityksen pohjalta kuvitellaan lääketaksauudistuksen toteutuneen onnistuneesti. Fimean olisi pitänyt ehdottomasti selvittää uudistuksen vaikutukset kuluttajille ja Kela-korvauksiin. Fimean olisi myös pitänyt ehdottomasti tuottaa apteekkikohtainen analyysi omin voimin.</p><p>Raportin taso ei yllätä, koska uudistuksenkin päätavoitteena oli varmistaa apteekkareiden tulotason säilyminen eli kustannusneutraali lopputulos. Huoli kuluttajien lääkemenojen kasvusta ei ollut lainsäätäjän eikä valvojan agendalla.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Vaikutus kuluttajille olisi ollut helposti selvitettävissä ainakin karkealla tasolla sen sijaan, että sitä ei selvitetty lainkaan</strong></p><p>Lääkkeiden tukkuhintainen kokonaismyynti jaoteltuna lääketaksataulukon mukaisiin hintaryhmiin löytyy helposti. Tilastoista selviää, että esimerkiksi vuonna 2007 myydyistä lääkepakkauksista 70 % kuului hintaryhmään alle 9,26 &euro;. Ja 24 % kuului hintaryhmään 9,26 &ndash; 46,25 &euro;.&nbsp; Fimea olisi voinut, ja sen olisi pitänyt selvittää viimeisin tieto, mutta tästä vanhastakin tilastosta käy ilmi, että reilusti yli 90 % myydyistä lääkepakkauksista kuuluu ryhmään &rdquo;halvemmat lääkkeet&rdquo; eli juuri ne lääkkeet, joiden hintaa nostettiin lääketaksa-asetuksen uudistamisen yhteydessä.</p><p>On siis aivan selvää, että valtaosalla kuluttajista lääkemenot kasvoivat uudistuksen johdosta. Oma arvaukseni on, että ainakin 85 %:lla kuluttajia lääkemenot kasvoivat. On vastuutonta jättää kuluttajavaikutukset tutkimatta ja julkistaa tieto, että &rdquo;uudistus oli onnistunut&quot;.</p><p>&nbsp;</p><p>Mielestäni Fimean selvitys lääketaksa-asetuksen toteutumisesta ja vaikutuksista ei ole riittävän korkeatasoinen. Lisäksi selvityksen puutteellisuus olisi pitänyt havaita ministeriössä. Käsitykseni mukaan on mahdollista, että osapuolet ovat tuottaneet jopa tarkoitushakuisesti väärää tietoa. Väärän tiedon vaikutus oli apteekkareille positiivinen, kuluttajille ja veronmaksajille negatiivinen. Osapulten motiivia voi vain spekuloida. Hyvä hallinto ei tässä ainakaan toteudu.</p><p>Todettakoon, että yritin useita kertoja sopia tapaamista Fimean ylijohtajan kanssa, mutta viikkojen odotuksesta huolimatta edes ehdotusta tapaamisajaksi ei heiltä löytynyt. Tästä johtuen en voinut liittää syyskuussa ilmestyneeseen kirjaani enkä tähän blogiinkaan Fimean kommenttia edellä kuvattuun tapahtumaketjuun.<br /><br />***<br />#tolkunpolitiikkaa helsinkiläisten puolesta</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Lääkkeiden vähittäismyyntihinta määräytyy lääketaksa-asetuksessa määritellyn laskentakaavan mukaan. Apteekkariliitto on lobbaustyössään vuosien ajan luonut virheellistä mielikuvaa lääkemyynnin heikosta kannattavuudesta ja saanut aikaan muutoksia hinnoittelukäytäntöön. Hinnoitteluohjeen mukaan ostohinta kerrotaan asetuksessa säädetyllä kertoimella ja päälle lisätään kiinteä reseptin toimitusmaksu. Laskentakaava on teknisesti entisellään, mutta kertoimen ja kiinteän osan painotusta on muutettu dramaattisesti.

Kelan tiedotteen mukaan uuden 2014 voimaan tulleen asetuksen seurauksena kalliimpien (yli 41 euroa maksavien) reseptilääkkeiden hintoja laskettiin ja toisaalta sitä halvempien lääkkeiden hintoja nostettiin. Olennaista tässä uudistuksessa kuitenkin oli, että samalla reseptin toimitusmaksu lähes kuusinkertaistettiin. Asiakkaat maksavat nyt jokaisesta reseptiasioinnistaan 2,39 € per asiointikerta (2,17 € + 10 % alv) aikaisemman 0,39 euron asemesta. Tästä koitui yli sadan miljoonan euron vuotuinen tulonsiirto apteekkareille ja merkittävä lisäys myyntikatteeseen.

Hinnoittelukäytännön muutoksessa toteutui Apteekkariliiton tavoite ”vähennetää lääkkeiden myyntikatteen riippuvuutta lääkkeiden tukkuhinnasta”. Kuulostaa viattomalta, mutta käytännössä apteekkitoiminnan kannattavuutta rahoitettiin asiakkaiden maksuosuutta nostamalla. Toimitusmaksu voi olla jopa yli 33% ovh-hinnasta. Reseptin toimitusmaksu kurittaa asiakkaita ja lihottaa apteekin tulosta.

Kun kirjoitin kirjaani “Apteekkireformi”, niin kiinnitin huomiota uudistuksen epäkohtiin ja kysyin asiaa Sosiaali- ja terveysministeriöstä. Minulle vastattiin, että lääketaksa-asetuksen muutos oli hyvin onnistunut uudistus. Se ei heidän mukaansa lisännyt kansalaisten lääkekuluja. He myös vakuuttivat, ettei siitä aiheutunut erityistä hyötyä apteekkareille. Muutoksen vaikutukset olivat ministeriön edustajan mukaan “kustannusneutraalit”.

 

Oman näkemykseni mukaan muutos oli ollut kansalaisten lääkemenoja nostava ja apteekkareiden tuottoja lisäävä. Samaan arvioon ovat päätyneet THL:n tutkijat Lauri Sääksvuori ja Timo T. Seppälä. He sanovat Helsingin Sanomissa 11.5.2015 seuraavaa:

“Selvityksemme perusteella vuoden 2014 lääketaksauudistus on yhä lisännyt lääkkeisiin käytettyä rahamäärää ja parantanut lääkkeiden vähittäismyynnin kannattavuutta.”

Edelleen tivasin perusteluita ministeriön näkemyksiin ja minulle kerrottiin, että Fimea on tehnyt selvityksen lääketaksan uudistamisen vaikutuksista ja että käsitykset perustuvat tuohon selvitysraporttiin.

 

Lääketaksamuutoksen vaikutusarvion tekemisessä on epäselvyyksiä

Monen pyynnön jälkeen sain käsiini Fimean tekemän selvityksen: ”Lääketaksan uudistaminen vosina 2011-2014. Mitä suunniteltiin? Mitä tapahtui?”

Käsitykseni mukaan Fimean selvitys ei täytä objektiivisen analyysin kriteereitä eikä siinä ole riittävästi luotettavaa dataa johtopäätösten tekemistä varten. Tässä muutama huomioni:

  • Raportissa todetaan, että ”yhteenveto perustuun N.N.:n tekemään yhteenvetoon sekä Suomen Apteekkariliiton (diat 13-14) ja Yliopiston Apteekin (dia 15) toimittamiin näkemyksiin. Asiasta pidettiin Fimean, Sallin ja Ya:n kanssa palaveri 27.1.2016.” (Sal = Suomen Apteekkariliitto, Ya = Yliopiston apteekki)
    Kyseessä olikin siis yhteenveto, eikä huolellinen analyysi tilanteesta, kuin olin STM:n vastuuhenkilön kertomana ymmärtänyt.
  • Taksauudistuksen vaikutukset on kuvattu yhteenvedon sivuilla 13, 14 ja 15. Kävi ilmi, että Fimea ei ollutkaan itse tutkinut asiaa tai arvioinut muutoksen vaikutusta. Se oli vain kysynyt lopputuloksia asianosaisilta ja liittänyt saamansa tiedon kritiikittä raporttiin.
  • Apteekkariliiton raporttiin toimittamista sivuista ilmenee, että kysyttyä vaikutusta on heidän toimestaan arvioitu vain 360 apteekin myyntitilastojen mukaan (miksi ei kaikkien 816 apteekin tilanteen mukaan?). Selvityksestä ei käy ilmi, miten edustava otos apteekkeja tuo 360 joukko on. Selvityksestä ei käy ilmi mitään kokoluokka- tai muita yksilöintitietoja ”tutkittujen” apteekkien osalta. Myöskään mitään selvitystä laskentaperusteista ei käy ilmi. Tiedot ovat käyttökelvottomia tästä johtuen.

    Johtopäätöksenä esitetään kuitenkin: ”Tämän perusteella uudistuksen kokonaisvaikutus yksityisten apteekkien osalta oli kustannusneutraali.” Seuraavalla sivulla lukijalle kyllä kerrotaan, että apteekkikohtaiset erot olivat suuria.
  • Huolestuttavaa on, että mielestäni täysin vajain tiedoin ja kritiikittömästi päädytään johtopäätökseen, jota esitellään ministeriölle ja muille päättäjille tutkittuna faktana.
  • Yliopiston apteekin toimittamat tiedot muutoksen vaikutuksista oli julistettu salaisiksi. Näin ollen emme tiedä, mikä vaikutus taksamuutoksella oli Yliopiston apteekin toimintaan. Se kuitenkin edustaa volyymiltään noin 100 keskikokoista yksityistä apteekkia, joten tieto on olennainen.

Tiedon salaaminen

Yliopiston apteekkia koskevan osuuden salaaminen oli mielestäni tehty väärin perustein ja vaadin siihen oikaisua. Siihen ei suostuttu, vaan Fimean lakimies kehotti minua nostamaan asiasta oikeusjutun. On varsin erikoista, että Yliopiston Apteekin tulostiedot ovat salaisempia kuin yksityisten apteekkien. On myös erikoista, että julkisen lakimuutoksen vaikutusarvio on salainen tieto. Demokratian kannalta olisi toivottavaa, että viranomaisten kanssa olisi mahdollista jutella vaikeistakin asioista myös muualla kuin oikeussalissa.

Raportin hälyyttävin anti oli kuitenkin sen sivulla 16. Siellä todettiin Fimean eli valvovan viranomaisen toimesta seuraavasti. ”Uudistuksen vaikutukset sairausvakuutuksen korvausmenoihin ja potilaiden lääkekustannuksiin: Tietoa ei tällä hetkellä saatavilla. Edellyttää Kelan simulointia.”

 

Tiedon taso on järkyttävän huono

Tiedon taso on järkyttävän huono, jos tällaisen selvityksen pohjalta kuvitellaan lääketaksauudistuksen toteutuneen onnistuneesti. Fimean olisi pitänyt ehdottomasti selvittää uudistuksen vaikutukset kuluttajille ja Kela-korvauksiin. Fimean olisi myös pitänyt ehdottomasti tuottaa apteekkikohtainen analyysi omin voimin.

Raportin taso ei yllätä, koska uudistuksenkin päätavoitteena oli varmistaa apteekkareiden tulotason säilyminen eli kustannusneutraali lopputulos. Huoli kuluttajien lääkemenojen kasvusta ei ollut lainsäätäjän eikä valvojan agendalla.

 

Vaikutus kuluttajille olisi ollut helposti selvitettävissä ainakin karkealla tasolla sen sijaan, että sitä ei selvitetty lainkaan

Lääkkeiden tukkuhintainen kokonaismyynti jaoteltuna lääketaksataulukon mukaisiin hintaryhmiin löytyy helposti. Tilastoista selviää, että esimerkiksi vuonna 2007 myydyistä lääkepakkauksista 70 % kuului hintaryhmään alle 9,26 €. Ja 24 % kuului hintaryhmään 9,26 – 46,25 €.  Fimea olisi voinut, ja sen olisi pitänyt selvittää viimeisin tieto, mutta tästä vanhastakin tilastosta käy ilmi, että reilusti yli 90 % myydyistä lääkepakkauksista kuuluu ryhmään ”halvemmat lääkkeet” eli juuri ne lääkkeet, joiden hintaa nostettiin lääketaksa-asetuksen uudistamisen yhteydessä.

On siis aivan selvää, että valtaosalla kuluttajista lääkemenot kasvoivat uudistuksen johdosta. Oma arvaukseni on, että ainakin 85 %:lla kuluttajia lääkemenot kasvoivat. On vastuutonta jättää kuluttajavaikutukset tutkimatta ja julkistaa tieto, että ”uudistus oli onnistunut".

 

Mielestäni Fimean selvitys lääketaksa-asetuksen toteutumisesta ja vaikutuksista ei ole riittävän korkeatasoinen. Lisäksi selvityksen puutteellisuus olisi pitänyt havaita ministeriössä. Käsitykseni mukaan on mahdollista, että osapuolet ovat tuottaneet jopa tarkoitushakuisesti väärää tietoa. Väärän tiedon vaikutus oli apteekkareille positiivinen, kuluttajille ja veronmaksajille negatiivinen. Osapulten motiivia voi vain spekuloida. Hyvä hallinto ei tässä ainakaan toteudu.

Todettakoon, että yritin useita kertoja sopia tapaamista Fimean ylijohtajan kanssa, mutta viikkojen odotuksesta huolimatta edes ehdotusta tapaamisajaksi ei heiltä löytynyt. Tästä johtuen en voinut liittää syyskuussa ilmestyneeseen kirjaani enkä tähän blogiinkaan Fimean kommenttia edellä kuvattuun tapahtumaketjuun.

***
#tolkunpolitiikkaa helsinkiläisten puolesta

]]>
2 http://minnaisoaho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/225562-tuottaako-fimea-ministeriolle-vaaraa-tietoa#comments Apteekit Fimea Raha Sosiaali- ja terveysministeriö Sat, 05 Nov 2016 06:57:12 +0000 Minna Isoaho http://minnaisoaho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/225562-tuottaako-fimea-ministeriolle-vaaraa-tietoa
Vaaralliset vitamiinit http://mattila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/223601-vaaralliset-vitamiinit <p>Euroopan Unionissa pitäisi kaikkien jäsenmaiden liiketoiminnan harjoittajien olla samalla viivalla. Autokaupan suhteen tämä on unionin tuomioistuimessa todettu: ulkomaalaiselta myyjältä ostetusta autosta ei saa periä enempää veroa kuin kotimaasta ostetusta.</p><p>Tätä taustaa vasten tuntuu käsittämättömältä, että sellaisten FIMEAn lääkelistalta löytyvien lääkeaineiden ja lisäravinteiden, joita kotimaasta saa vapaasti ilman reseptiä, tuonti muista EU-maista on kerrassaan kriminalisoitu. Eikö tämä jos mikä ole unionin perusidean vastaista oman maan lisäravinnekauppiaiden suosimista? Onko kyse vain siitä, että kukaan ei ole vielä tässä asiassa vienyt Suomea EU:n&nbsp;tuomioistuimeen?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Euroopan Unionissa pitäisi kaikkien jäsenmaiden liiketoiminnan harjoittajien olla samalla viivalla. Autokaupan suhteen tämä on unionin tuomioistuimessa todettu: ulkomaalaiselta myyjältä ostetusta autosta ei saa periä enempää veroa kuin kotimaasta ostetusta.

Tätä taustaa vasten tuntuu käsittämättömältä, että sellaisten FIMEAn lääkelistalta löytyvien lääkeaineiden ja lisäravinteiden, joita kotimaasta saa vapaasti ilman reseptiä, tuonti muista EU-maista on kerrassaan kriminalisoitu. Eikö tämä jos mikä ole unionin perusidean vastaista oman maan lisäravinnekauppiaiden suosimista? Onko kyse vain siitä, että kukaan ei ole vielä tässä asiassa vienyt Suomea EU:n tuomioistuimeen?

]]>
1 http://mattila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/223601-vaaralliset-vitamiinit#comments Eu:n tuomioistuin Fimea Thu, 29 Sep 2016 14:49:30 +0000 Riku Mattila http://mattila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/223601-vaaralliset-vitamiinit
Kaupungeissa on liian vähän apteekkeja. Miksi Fimea ei reagoi asiaan? http://minnaisoaho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/220882-kaupungeissa-on-liian-vahan-apteekkeja-miksi-fimea-ei-puutu <p>Täysin apteekkitoimialan ulkopuolisena henkilönä en voi lakata ihmettelemästä Suomen lääkehuollon johtamiseen liittyviä epäkohtia.</p><p>Muutama kuukausi sitten ryhdyin selvittämään apteekkialan sääntelyn takana olevia taustoja ja periaatteita. &nbsp;Huomasin, että monet alan rakennemuutokseen tähtäävät ehdotukset oli vuosien varrella tyrmätty kerta toisensa jälkeen. Halusin ymmärtää, miksi apteekkialaa ei voitaisi kehittää ympäröivän yhteiskunnan mukana. Olen julkaissut selvitystyöni tuloksia laajasti Uusi Suomi Puheenvuoro &ndash;palstalla.</p><p>Johtopäätökseni on, että nykyisellä apteekkijärjestelmällä järjestetään pienelle eliitille merkittäviä taloudellisia etuja, vaikka julkisesti sanotaan että suljetulla systeemillä turvataan lääkehuolto ja varmistetaan lääketurvallisuuden toteutuminen. Käsitykseni mukaan nykyisen kaltainen järjestelmä ei toimi kansalaisten ja apteekkien asiakkaiden kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. &nbsp;On täysin selvää, että toiminimipohjaisesti toteutettu pienen etuoikeutetun ryhmän pyörittämä bisnes ei ole nyky-yhteiskunnassa ainoa oikea tapa järjestää tarkoituksenmukainen lääkejakelu.</p><p>Mitä pidemmälle selvitystyöni on edennyt, sitä kummallisempia käänteitä on tullut vastaan: olen törmännyt mm. propagandaan, trollaukseen, puhumattomuuteen ja viranomaistietojen salaamiseen.</p><p>Miksi poliitikot eivät uskalla kertoa mielipidettään lääkehuoltoon liittyvissä kysymyksissä? Miksi apteekkareita kielletään keskustelemasta kanssani? Miksi saan valtion lakimiehen kintereilleni, kun kysyn Fimeasta syytä heidän tekemänsä lääketaksaraportin osittaiseen salaamiseen? Miksi sosiaali- ja terveysministeriössä minua vaaditaan kertomaan motiivini sille, että esitän heille apteekkitoimialaa koskevia kysymyksiä?</p><p>&nbsp;</p><p><strong>APTEEKKIEN LUKUMÄÄRÄ ON KUUMA KESKUSTELUNAIHE</strong></p><p>Mielestäni apteekkien määräsääntelystä tulisi luopua pikaisesti. Kaikilla, jotka täyttävät toimialalle asetetut ammatilliset ja laadulliset vaatimukset, tulee olla mahdollisuus perustaa apteekki. Tämä luo alalle kilpailua ja hyödyttää asiakkaita.</p><p>Apteekkariliitto vastustaa tätä kehitystä kiivaasti. &nbsp;Vasta-argumentteja kuunnellessa on syytä pitää kirkkaana mielessä, että apteekkien lukumäärä &ndash; pieni tai suuri &ndash; ei ole mikään tae toiminnan laadusta tai lääketurvallisuudesta. Vain sillä on merkitystä, miten toiminnan laatuvaatimukset asetetaan ja miten niitä valvotaan.</p><p>Takaisin apteekkien määräsääntelyyn. Apteekkilupien myöntäjä Fimea selvittää parhaillaan apteekkipalveluiden alueellista toimivuutta ja sitä, onko Suomessa riittävästi apteekkeja. Selvitys tehdään kysymällä asiaa apteekkareilta ja kunnilta. Apteekkariliiton mielestä palvelu pelaa ja apteekkeja on riittävästi. Ei myöskään liene ihme, jos yksittäisen apteekkarin mielestä kuntaan ei vieläkään tarvita toista myymälää kakkua jakamaan, vaikka asukasluku olisikin kasvanut.</p><p>Nykyisen lainsäädännön mukaan Fimea voi perustaa uuden apteekin, kun se näkee sille tarvetta. Toivottavasti nyt käynnissä olevassa arvioinnissa ei anneta edunvalvontajärjestön määritellä tarvetta, vaan Fimea tekee sen itsenäisesti. Seuraavissa kappaleissa on oma arvioni apteekkipalvelun alueellisesta toimivuudesta ja palvelupisteiden määrästä. Tarkastelukulmana on kaupunkien väkimäärä. Kaupunginosakohtaista tarkastelua en ole tehnyt.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>OMIEN LASKELMIENI MUKAAN SUOMESTA PUUTTUU AINAKIN 118 APTEEKKIA</strong></p><p>Apteekkariliitto kertoo viime vuoden vuosikatsauksessaan, että apteekkitiheys on Suomessa 6.700.&nbsp; Se tarkoittaa, että yhden apteekin vaikutuspiirissä on keskimäärin 6.700 asukasta. Maassamme on siis 816 apteekkia ja apteekkien sivutoimipistettä. Kyseinen tunnusluku on ollut tällä vakiintuneella tasolla jo vuosien ajan, joten on ajateltavissa että viranomaisten mielestä nykyinen apteekkiverkosto tarjoaa hyvän palvelutason suomalaisille.</p><p>Kun alan ulkopuolelta on esitetty vaatimuksia apteekkien lukumäärän merkittävästä lisäämisestä, on pyynnöt torjuttu ja perusteluna on käytetty mm. Ruotsin tilannetta.&nbsp; Ruotsissa apteekkitiheys on 7.350 ja tähän tietoon vedoten on sanottu, ettei meillä ole tarvetta muutoksille. Onhan tunnuslukumme naapuria parempi. Nykyiset apteekkarit pitäkööt siis omat apteekkialueensa koskemattomina, kilpailijoita ei kaivata. Erityisen onnekkaita ovat ne apteekkarit, jotka ovat saaneet apteekkiluvan väestöltään kasvavalle alueelle.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Mutta onko palveluverkosto oikeasti riittävän laaja? Ei ole.</strong></p><p>Totta on se, että koko valtakunnan tasoisena lukuna apteekkitiheys on hyvä. Totta on myös se, että meillä on apteekkipalveluita tarjolla pienissäkin kunnissa. Ongelma on siinä, että isoissa kaupungeissa apteekkitiheys on liian huono eikä se ole lähelläkään viranomaisten hyvänä pitämää 6.700 asukkaan tasoa.</p><p><strong><em>Valvontajärjestelmä ja viranomaisohjaus eivät ole kehittyneet yhteiskunnan muutosten mukana. Apteekkilupia ei ole lisätty samassa suhteessa, kun kaupungistuminen on edennyt.</em></strong></p><p><strong><em>Lupakäytäntö ei myöskään tunnista asiointialueiden kehityksen vaikutusta: apteekkeja ei ole syntynyt riittävästi sinne, missä ihmiset luontaisesti asioivat. Esimerkiksi kauppakeskuksissa on tarjolla hämmästyttävän vähän apteekkipalveluita verrattuna niissä asioiviin ihmismääriin.</em></strong></p><p>Kuvassa 1 on esitetty apteekkitiheys 14 kaupungissa. Yhdessäkään kaupungissa apteekkien lukumäärä ei yllä koko maan 6.700 asukasta/apteekki &ndash;tunnuslukuun. Tämä tarkoittaa sitä, että tarkastelluissa kaupungeissa on lukumääräisesti liian vähän apteekkeja, jotta tavoitteena oleva palvelutaso toteutuisi. Turussa ja Lahdessa ollaan lähimpänä valtakunnallista tavoitetta. Huutavin pula apteekeista on Espoossa, missä 17 apteekkia palvelee yli 270.000 asukasta. Apteekkitiheys on 15.970.</p><p>Olisi mielenkiintoista tietää, miksi kuntien päättäjät eivät ole vaatineet uusia lupia tai miksi lupaviranomainen ei ole omissa tarkastus- ja valvontarooleissaan tätä tilannetta havainnut.</p><p>&nbsp;</p><p>Kuvassa 2 on esitetty apteekkien optimimäärä, mikäli valtakunnallista tunnuslukua käytettäisiin lupakäsittelyn perusteena. Laskelma osoittaa tarkasteltujen 14 kaupungin osalta, että alueen 2,3 miljoonaa asukasta varten tarvittaisiin 338 apteekkia. Nykyään niitä on tällä alueella 220, joten uusien apteekkilupien tarve olisi 118 kappaletta.</p><p>Kuvasta näkyy, että uusia apteekkeja pitäisi perustaa esimerkiksi Helsinkiin 30, Espooseen 24 ja Vantaalle 18 kappaletta. Toivottavasti Fimeassa arvioidaan apteekkien lukumäärätarvetta myös alueellisesti, eikä luoteta koko maan tilannetta kuvaavaan lukuun. Suomen väkiluvun kehitys kun edellyttäisi koko maahan vain 5 uutta lupaa. Ei tarvita väitöskirjatutkimuksia todentamaan, että viisi uutta toimilupaa koko valtakuntaan ripoteltuna ei ratkaise &nbsp;kaupunkien väestökeskittymien tarpeita.</p><p>Suomessa on 9 kappaletta yli sadantuhannen asukkaan kaupunkeja ja niissä asuu 38 % koko maan väestöstä. Kun näitä yhdeksää kaupunkia tarkastellaan apteekkitiheyden näkökulmasta havaitaan, että noin 2 miljoonaa asukasta palvellaan 206 apteekin voimin. Apteekkitiheys on siis 10.181, eli selvästi valtakunnan keskiarvoa huonompi. Laskennallisesti apteekkien optimimäärä näissä yhdeksässä kaupungissa olisi 313, mikä tarkoittaa 107 apteekin vajetta palveluverkostossa. Voidaan siis sanoa, että päättäjille raportoitu &rdquo;hyvä&rdquo; valtakunnallinen apteekkitiheys näyttäytyy aivan toisenlaisena arkielämässä.</p><p>Yksi tärkeä näkökulma paikallisen arvioinnin lisäksi on asiointialueiden vaikutuksen arviointi. Jos edelleen pidetään Espoota esillä, voidaan tarkastella apteekkipalveluiden tarjontaa esimerkiksi Ison Omenan kauppakeskuksen näkökulmasta:</p><p>Kyseisessä kauppakeskuksessa käy vuosittain 8 miljoonaa ostavaa asiakasta. Päivittäin se tarkoittaa 22.000 asiakasta. Kyseinen väestömäärä mahdollistaisi 3-4 apteekin markkinan kauppakeskuksen alueella. Jostain syystä kauppakeskuksessa toimii vain yksi apteekki eikä uusia lupia ole myönnetty. Esimerkiksi Yliopiston Apteekki on anonut toimilupaa Isoon Omenaan, mutta ei ole sitä saanut.</p><p>Samalla logiikalla Itiksessä voisi olla jopa 8 apteekkia (20 miljoonaa asiakasta) ja Kannelmäen Kaaressakin olisi tilaa kahdelle keskenään kilpailevalle apteekille.</p><p>&nbsp;</p><p>Kuvassa 3 on esitetty muutamien kaupunkien väestöpohjan ja apteekkien lukumäärän vertailua.&nbsp;On mielenkiintoista pohtia lupakäsittelyn ja päätöksenteon näkökulmasta, miten on mahdollista esimerkiksi se, että Espoossa on 17 apteekkia ja saman verran palvelupisteitä on esimerkiksi yli 150.000 asukasta pienemmässä Lahdessa? Lahden osalta palvelutarjonta lienee kohdallaan, koska apteekkimäärä suhteutettuna kaupungin asukasmäärään vastaa valtakunnallista tunnuslukua.&nbsp; Mutta miksi Espoossa ei ole pidetty huolta verkoston kasvattamisesta asukasmäärän kasvaessa?</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Jos joku vielä ajattelee, että apteekkien määrä on kaupungeissa nykyisellään riittävä, niin tässä vielä yksi tapa arvioida asiaa:</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Asukasmäärien ja ihmisten asiointitottumusten lisäksi voidaan tarkastella apteekin volyymejä. Apteekkariliitto on vuosikatsauksessaan kertonut, että keskimääräinen apteekki toimittaa noin 83.000 reseptiä vuodessa. Toisin sanoen kyseisellä volyymillä toimiva apteekki on kannattava ja luotettava toimija.</p><p>Edelleen Espoo ja Iso Omena esimerkkinä: Kauppakeskuksessa toimiva apteekki on Suomen suurimpien joukossa. Se toimittaa vuodessa yli 300.000 reseptiä, joten sen volyymi vastaa noin 3-4 keskimääräisen apteekin toimintaa. Myös näin laskettuna on lopputuloksena se, että Ison Omenaan mahtuisi hyvin muutama muukin toimija nykyisen yrittäjän lisäksi.</p><p>Katse kääntyy taas Fimeaan päin. Millä ihmeellä he perustelevat sen, että kauppakeskukseen ei avattaisi toista, tai jopa useampaa palvelupistettä? Vaikka tässä on esimerkkinä Espoo, on sama pohdinta tehtävä kaikkien muidenkin kaupunkien ja asiointitiivistymien osalta.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>LÄHIAPTEEKKEJA EI NÄY APTEEKKARILIITON STRATEGISISSA TAVOITTEISSA</strong></p><p>&rdquo;<em>Apteekki auttaa lähelläsi</em>.&rdquo; On Apteekkariliiton strategiassa mainittu iskulause. Kun tutustuu tarkemmin liiton strategisiin tavoitteisiin, käy ilmi, ettei niissä puhuta lähipalvelusta mitään. Visiossakin tavoitellaan &rdquo;parasta apteekkipalvelua&rdquo;, mutta ei kerrota kuinka kauaksi pitää kulkea tätä palvelua saadakseen.</p><p>Strategisissa tavoitteissa kohdassa 10 määritellään, että &rdquo;liiton jäsenilleen tarjoama tuki alueelliseen ja paikalliseen edunvalvontaan &hellip; vahvistaa apteekkien asemaa terveydenhuoltojärjestelmässä.&rdquo;</p><p>Kunnallisella päätöksenteolla on merkittävä rooli lupaprosesseissa. Onkin tärkeää selvittää, miksi kunnissa ei ole nähty tarpeelliseksi lisätä apteekkipalveluiden tarjontaa. On varmasti kuntalaisten etu, että apteekkipalveluita on tarjolla siellä missä ihmiset luontaisesti liikkuvat ja missä he asuvat. Kuntalaisena miettisin niitä vaikuttimia, mitä poliittiisilla päättäjillä on ollut, kun apteekkien määrää ei ole nähty tarpeelliseksi kunnan toimesta kasvattaa.</p><p>Nyt, kun Fimea selvittää apteekkipalveluiden toteutumista, on erinomainen hetki arvioida asia uudelleen. Jos muutosta ei tälläkään kertaa tule, jää jäljelle vain arvailuja siitä, mitä &rdquo;tuki alueelliseen ja paikalliseen edunvalvontaan&rdquo; käytännössä tarkoittaa. Viranomaistoiminnassa ja luottamusmiestehtävissä asukkaiden etu pitäisi olla apteekkareiden edun edellä.</p><p>Apteekkariliiton Merja Hirvonen sanoi blogisaan 22.7.2016 mm. seuraavaa:</p><ul><li>Sääntelyn purku iskisi syrjäseutuihin.</li><li>Apteekkien määrällisten rajoitusten poistaminen poistaisi myös apteekkien hyvän kannattavuuden maassa.</li><li>Apteekkien määrää voidaan lisätä, jos siihen on tarvetta.</li></ul><p>Lyhyesti totean, että apteekkien määrää kannattaa lisätä. Siihen on tarvetta. Lisäyksessä on tehtävä tarvearvio paikallisesti ja myös huomioitava asiointialueet.</p><p>Se, että lisätään apteekkien määrää kaupungeissa, ei vaikuta automaattisesti syrjäseutujen palveluihin. Sillä on turha pelotella. Pienten yksiköiden kannattavuus turvataan apteekkimaksukäytännöllä kuten nykyäänkin tehdään.</p><p>Apteekkien määrän lisääminen ei periaatteessa vaikuta apteekkiliiketoiminnan absoluuttiseen kannattavuuteen. Ainakaan, jos hinnoittelukäytäntöjä ei muuteta. Uudistus toki vaikuttaisi nykyisten apteekkareiden liiketoimintaan: mahdollinen markkinaosuuden menetys näkyy luonnollisestikin liikevaihdon vähentymisenä ja sillä on absoluuttista tulosta heikentävä vaikutus. Kyse on kuitenkin ihan normaalista kilpailun vaikutuksesta tulokseen.</p><p>Toivottavasti päättäjät ymmärtävät, että lisääntyvä kilpailu tuo läpinäkyvyyttä ja tervehdyttää toimintaa. Siitä hyötyvät kansalaiset. Päättäjien on oltava kansalaisten asialla.</p><p>Ideaali tilanne olisi, että apteekkien määrää pohdittaessa otetaan huomioon myös digitalisaatio, sote ja monet muut palveluihin ja palvelupisteiden määrätarpeisiin vaikuttavat asiat. Näyttää kuitenkin siltä, että apteekkialan uudistuksessa esimerkiksi digitalisaation hyötyihin ja terveydenhuollon palveluinnovaatioihin päästään toden teolla käsiksi vasta sen jälkeen kun ala on altistettu aidolle kilpailulle.</p><p>&nbsp;</p><p>Lähteet:</p><ul><li>Asukasmäärät: Tilastokeskus</li><li>Apteekkien määrät: apteekki.fi/apteekkihaku ja yliopistonapteekki.fi/yhteystiedot<br />&nbsp;</li></ul><p>***<br />#tolkunpolitiikkaa helsinkiläisten puolesta</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Täysin apteekkitoimialan ulkopuolisena henkilönä en voi lakata ihmettelemästä Suomen lääkehuollon johtamiseen liittyviä epäkohtia.

Muutama kuukausi sitten ryhdyin selvittämään apteekkialan sääntelyn takana olevia taustoja ja periaatteita.  Huomasin, että monet alan rakennemuutokseen tähtäävät ehdotukset oli vuosien varrella tyrmätty kerta toisensa jälkeen. Halusin ymmärtää, miksi apteekkialaa ei voitaisi kehittää ympäröivän yhteiskunnan mukana. Olen julkaissut selvitystyöni tuloksia laajasti Uusi Suomi Puheenvuoro –palstalla.

Johtopäätökseni on, että nykyisellä apteekkijärjestelmällä järjestetään pienelle eliitille merkittäviä taloudellisia etuja, vaikka julkisesti sanotaan että suljetulla systeemillä turvataan lääkehuolto ja varmistetaan lääketurvallisuuden toteutuminen. Käsitykseni mukaan nykyisen kaltainen järjestelmä ei toimi kansalaisten ja apteekkien asiakkaiden kannalta parhaalla mahdollisella tavalla.  On täysin selvää, että toiminimipohjaisesti toteutettu pienen etuoikeutetun ryhmän pyörittämä bisnes ei ole nyky-yhteiskunnassa ainoa oikea tapa järjestää tarkoituksenmukainen lääkejakelu.

Mitä pidemmälle selvitystyöni on edennyt, sitä kummallisempia käänteitä on tullut vastaan: olen törmännyt mm. propagandaan, trollaukseen, puhumattomuuteen ja viranomaistietojen salaamiseen.

Miksi poliitikot eivät uskalla kertoa mielipidettään lääkehuoltoon liittyvissä kysymyksissä? Miksi apteekkareita kielletään keskustelemasta kanssani? Miksi saan valtion lakimiehen kintereilleni, kun kysyn Fimeasta syytä heidän tekemänsä lääketaksaraportin osittaiseen salaamiseen? Miksi sosiaali- ja terveysministeriössä minua vaaditaan kertomaan motiivini sille, että esitän heille apteekkitoimialaa koskevia kysymyksiä?

 

APTEEKKIEN LUKUMÄÄRÄ ON KUUMA KESKUSTELUNAIHE

Mielestäni apteekkien määräsääntelystä tulisi luopua pikaisesti. Kaikilla, jotka täyttävät toimialalle asetetut ammatilliset ja laadulliset vaatimukset, tulee olla mahdollisuus perustaa apteekki. Tämä luo alalle kilpailua ja hyödyttää asiakkaita.

Apteekkariliitto vastustaa tätä kehitystä kiivaasti.  Vasta-argumentteja kuunnellessa on syytä pitää kirkkaana mielessä, että apteekkien lukumäärä – pieni tai suuri – ei ole mikään tae toiminnan laadusta tai lääketurvallisuudesta. Vain sillä on merkitystä, miten toiminnan laatuvaatimukset asetetaan ja miten niitä valvotaan.

Takaisin apteekkien määräsääntelyyn. Apteekkilupien myöntäjä Fimea selvittää parhaillaan apteekkipalveluiden alueellista toimivuutta ja sitä, onko Suomessa riittävästi apteekkeja. Selvitys tehdään kysymällä asiaa apteekkareilta ja kunnilta. Apteekkariliiton mielestä palvelu pelaa ja apteekkeja on riittävästi. Ei myöskään liene ihme, jos yksittäisen apteekkarin mielestä kuntaan ei vieläkään tarvita toista myymälää kakkua jakamaan, vaikka asukasluku olisikin kasvanut.

Nykyisen lainsäädännön mukaan Fimea voi perustaa uuden apteekin, kun se näkee sille tarvetta. Toivottavasti nyt käynnissä olevassa arvioinnissa ei anneta edunvalvontajärjestön määritellä tarvetta, vaan Fimea tekee sen itsenäisesti. Seuraavissa kappaleissa on oma arvioni apteekkipalvelun alueellisesta toimivuudesta ja palvelupisteiden määrästä. Tarkastelukulmana on kaupunkien väkimäärä. Kaupunginosakohtaista tarkastelua en ole tehnyt.

 

OMIEN LASKELMIENI MUKAAN SUOMESTA PUUTTUU AINAKIN 118 APTEEKKIA

Apteekkariliitto kertoo viime vuoden vuosikatsauksessaan, että apteekkitiheys on Suomessa 6.700.  Se tarkoittaa, että yhden apteekin vaikutuspiirissä on keskimäärin 6.700 asukasta. Maassamme on siis 816 apteekkia ja apteekkien sivutoimipistettä. Kyseinen tunnusluku on ollut tällä vakiintuneella tasolla jo vuosien ajan, joten on ajateltavissa että viranomaisten mielestä nykyinen apteekkiverkosto tarjoaa hyvän palvelutason suomalaisille.

Kun alan ulkopuolelta on esitetty vaatimuksia apteekkien lukumäärän merkittävästä lisäämisestä, on pyynnöt torjuttu ja perusteluna on käytetty mm. Ruotsin tilannetta.  Ruotsissa apteekkitiheys on 7.350 ja tähän tietoon vedoten on sanottu, ettei meillä ole tarvetta muutoksille. Onhan tunnuslukumme naapuria parempi. Nykyiset apteekkarit pitäkööt siis omat apteekkialueensa koskemattomina, kilpailijoita ei kaivata. Erityisen onnekkaita ovat ne apteekkarit, jotka ovat saaneet apteekkiluvan väestöltään kasvavalle alueelle.

 

Mutta onko palveluverkosto oikeasti riittävän laaja? Ei ole.

Totta on se, että koko valtakunnan tasoisena lukuna apteekkitiheys on hyvä. Totta on myös se, että meillä on apteekkipalveluita tarjolla pienissäkin kunnissa. Ongelma on siinä, että isoissa kaupungeissa apteekkitiheys on liian huono eikä se ole lähelläkään viranomaisten hyvänä pitämää 6.700 asukkaan tasoa.

Valvontajärjestelmä ja viranomaisohjaus eivät ole kehittyneet yhteiskunnan muutosten mukana. Apteekkilupia ei ole lisätty samassa suhteessa, kun kaupungistuminen on edennyt.

Lupakäytäntö ei myöskään tunnista asiointialueiden kehityksen vaikutusta: apteekkeja ei ole syntynyt riittävästi sinne, missä ihmiset luontaisesti asioivat. Esimerkiksi kauppakeskuksissa on tarjolla hämmästyttävän vähän apteekkipalveluita verrattuna niissä asioiviin ihmismääriin.

Kuvassa 1 on esitetty apteekkitiheys 14 kaupungissa. Yhdessäkään kaupungissa apteekkien lukumäärä ei yllä koko maan 6.700 asukasta/apteekki –tunnuslukuun. Tämä tarkoittaa sitä, että tarkastelluissa kaupungeissa on lukumääräisesti liian vähän apteekkeja, jotta tavoitteena oleva palvelutaso toteutuisi. Turussa ja Lahdessa ollaan lähimpänä valtakunnallista tavoitetta. Huutavin pula apteekeista on Espoossa, missä 17 apteekkia palvelee yli 270.000 asukasta. Apteekkitiheys on 15.970.

Olisi mielenkiintoista tietää, miksi kuntien päättäjät eivät ole vaatineet uusia lupia tai miksi lupaviranomainen ei ole omissa tarkastus- ja valvontarooleissaan tätä tilannetta havainnut.

 

Kuvassa 2 on esitetty apteekkien optimimäärä, mikäli valtakunnallista tunnuslukua käytettäisiin lupakäsittelyn perusteena. Laskelma osoittaa tarkasteltujen 14 kaupungin osalta, että alueen 2,3 miljoonaa asukasta varten tarvittaisiin 338 apteekkia. Nykyään niitä on tällä alueella 220, joten uusien apteekkilupien tarve olisi 118 kappaletta.

Kuvasta näkyy, että uusia apteekkeja pitäisi perustaa esimerkiksi Helsinkiin 30, Espooseen 24 ja Vantaalle 18 kappaletta. Toivottavasti Fimeassa arvioidaan apteekkien lukumäärätarvetta myös alueellisesti, eikä luoteta koko maan tilannetta kuvaavaan lukuun. Suomen väkiluvun kehitys kun edellyttäisi koko maahan vain 5 uutta lupaa. Ei tarvita väitöskirjatutkimuksia todentamaan, että viisi uutta toimilupaa koko valtakuntaan ripoteltuna ei ratkaise  kaupunkien väestökeskittymien tarpeita.

Suomessa on 9 kappaletta yli sadantuhannen asukkaan kaupunkeja ja niissä asuu 38 % koko maan väestöstä. Kun näitä yhdeksää kaupunkia tarkastellaan apteekkitiheyden näkökulmasta havaitaan, että noin 2 miljoonaa asukasta palvellaan 206 apteekin voimin. Apteekkitiheys on siis 10.181, eli selvästi valtakunnan keskiarvoa huonompi. Laskennallisesti apteekkien optimimäärä näissä yhdeksässä kaupungissa olisi 313, mikä tarkoittaa 107 apteekin vajetta palveluverkostossa. Voidaan siis sanoa, että päättäjille raportoitu ”hyvä” valtakunnallinen apteekkitiheys näyttäytyy aivan toisenlaisena arkielämässä.

Yksi tärkeä näkökulma paikallisen arvioinnin lisäksi on asiointialueiden vaikutuksen arviointi. Jos edelleen pidetään Espoota esillä, voidaan tarkastella apteekkipalveluiden tarjontaa esimerkiksi Ison Omenan kauppakeskuksen näkökulmasta:

Kyseisessä kauppakeskuksessa käy vuosittain 8 miljoonaa ostavaa asiakasta. Päivittäin se tarkoittaa 22.000 asiakasta. Kyseinen väestömäärä mahdollistaisi 3-4 apteekin markkinan kauppakeskuksen alueella. Jostain syystä kauppakeskuksessa toimii vain yksi apteekki eikä uusia lupia ole myönnetty. Esimerkiksi Yliopiston Apteekki on anonut toimilupaa Isoon Omenaan, mutta ei ole sitä saanut.

Samalla logiikalla Itiksessä voisi olla jopa 8 apteekkia (20 miljoonaa asiakasta) ja Kannelmäen Kaaressakin olisi tilaa kahdelle keskenään kilpailevalle apteekille.

 

Kuvassa 3 on esitetty muutamien kaupunkien väestöpohjan ja apteekkien lukumäärän vertailua. On mielenkiintoista pohtia lupakäsittelyn ja päätöksenteon näkökulmasta, miten on mahdollista esimerkiksi se, että Espoossa on 17 apteekkia ja saman verran palvelupisteitä on esimerkiksi yli 150.000 asukasta pienemmässä Lahdessa? Lahden osalta palvelutarjonta lienee kohdallaan, koska apteekkimäärä suhteutettuna kaupungin asukasmäärään vastaa valtakunnallista tunnuslukua.  Mutta miksi Espoossa ei ole pidetty huolta verkoston kasvattamisesta asukasmäärän kasvaessa?

 

Jos joku vielä ajattelee, että apteekkien määrä on kaupungeissa nykyisellään riittävä, niin tässä vielä yksi tapa arvioida asiaa:

 

Asukasmäärien ja ihmisten asiointitottumusten lisäksi voidaan tarkastella apteekin volyymejä. Apteekkariliitto on vuosikatsauksessaan kertonut, että keskimääräinen apteekki toimittaa noin 83.000 reseptiä vuodessa. Toisin sanoen kyseisellä volyymillä toimiva apteekki on kannattava ja luotettava toimija.

Edelleen Espoo ja Iso Omena esimerkkinä: Kauppakeskuksessa toimiva apteekki on Suomen suurimpien joukossa. Se toimittaa vuodessa yli 300.000 reseptiä, joten sen volyymi vastaa noin 3-4 keskimääräisen apteekin toimintaa. Myös näin laskettuna on lopputuloksena se, että Ison Omenaan mahtuisi hyvin muutama muukin toimija nykyisen yrittäjän lisäksi.

Katse kääntyy taas Fimeaan päin. Millä ihmeellä he perustelevat sen, että kauppakeskukseen ei avattaisi toista, tai jopa useampaa palvelupistettä? Vaikka tässä on esimerkkinä Espoo, on sama pohdinta tehtävä kaikkien muidenkin kaupunkien ja asiointitiivistymien osalta.

 

LÄHIAPTEEKKEJA EI NÄY APTEEKKARILIITON STRATEGISISSA TAVOITTEISSA

Apteekki auttaa lähelläsi.” On Apteekkariliiton strategiassa mainittu iskulause. Kun tutustuu tarkemmin liiton strategisiin tavoitteisiin, käy ilmi, ettei niissä puhuta lähipalvelusta mitään. Visiossakin tavoitellaan ”parasta apteekkipalvelua”, mutta ei kerrota kuinka kauaksi pitää kulkea tätä palvelua saadakseen.

Strategisissa tavoitteissa kohdassa 10 määritellään, että ”liiton jäsenilleen tarjoama tuki alueelliseen ja paikalliseen edunvalvontaan … vahvistaa apteekkien asemaa terveydenhuoltojärjestelmässä.”

Kunnallisella päätöksenteolla on merkittävä rooli lupaprosesseissa. Onkin tärkeää selvittää, miksi kunnissa ei ole nähty tarpeelliseksi lisätä apteekkipalveluiden tarjontaa. On varmasti kuntalaisten etu, että apteekkipalveluita on tarjolla siellä missä ihmiset luontaisesti liikkuvat ja missä he asuvat. Kuntalaisena miettisin niitä vaikuttimia, mitä poliittiisilla päättäjillä on ollut, kun apteekkien määrää ei ole nähty tarpeelliseksi kunnan toimesta kasvattaa.

Nyt, kun Fimea selvittää apteekkipalveluiden toteutumista, on erinomainen hetki arvioida asia uudelleen. Jos muutosta ei tälläkään kertaa tule, jää jäljelle vain arvailuja siitä, mitä ”tuki alueelliseen ja paikalliseen edunvalvontaan” käytännössä tarkoittaa. Viranomaistoiminnassa ja luottamusmiestehtävissä asukkaiden etu pitäisi olla apteekkareiden edun edellä.

Apteekkariliiton Merja Hirvonen sanoi blogisaan 22.7.2016 mm. seuraavaa:

  • Sääntelyn purku iskisi syrjäseutuihin.
  • Apteekkien määrällisten rajoitusten poistaminen poistaisi myös apteekkien hyvän kannattavuuden maassa.
  • Apteekkien määrää voidaan lisätä, jos siihen on tarvetta.

Lyhyesti totean, että apteekkien määrää kannattaa lisätä. Siihen on tarvetta. Lisäyksessä on tehtävä tarvearvio paikallisesti ja myös huomioitava asiointialueet.

Se, että lisätään apteekkien määrää kaupungeissa, ei vaikuta automaattisesti syrjäseutujen palveluihin. Sillä on turha pelotella. Pienten yksiköiden kannattavuus turvataan apteekkimaksukäytännöllä kuten nykyäänkin tehdään.

Apteekkien määrän lisääminen ei periaatteessa vaikuta apteekkiliiketoiminnan absoluuttiseen kannattavuuteen. Ainakaan, jos hinnoittelukäytäntöjä ei muuteta. Uudistus toki vaikuttaisi nykyisten apteekkareiden liiketoimintaan: mahdollinen markkinaosuuden menetys näkyy luonnollisestikin liikevaihdon vähentymisenä ja sillä on absoluuttista tulosta heikentävä vaikutus. Kyse on kuitenkin ihan normaalista kilpailun vaikutuksesta tulokseen.

Toivottavasti päättäjät ymmärtävät, että lisääntyvä kilpailu tuo läpinäkyvyyttä ja tervehdyttää toimintaa. Siitä hyötyvät kansalaiset. Päättäjien on oltava kansalaisten asialla.

Ideaali tilanne olisi, että apteekkien määrää pohdittaessa otetaan huomioon myös digitalisaatio, sote ja monet muut palveluihin ja palvelupisteiden määrätarpeisiin vaikuttavat asiat. Näyttää kuitenkin siltä, että apteekkialan uudistuksessa esimerkiksi digitalisaation hyötyihin ja terveydenhuollon palveluinnovaatioihin päästään toden teolla käsiksi vasta sen jälkeen kun ala on altistettu aidolle kilpailulle.

 

Lähteet:

  • Asukasmäärät: Tilastokeskus
  • Apteekkien määrät: apteekki.fi/apteekkihaku ja yliopistonapteekki.fi/yhteystiedot
     

***
#tolkunpolitiikkaa helsinkiläisten puolesta

 

]]>
3 http://minnaisoaho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/220882-kaupungeissa-on-liian-vahan-apteekkeja-miksi-fimea-ei-puutu#comments Apteekit Apteekkien vapautus Fimea Politiikka Raha Fri, 05 Aug 2016 07:41:01 +0000 Minna Isoaho http://minnaisoaho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/220882-kaupungeissa-on-liian-vahan-apteekkeja-miksi-fimea-ei-puutu